Puolustusministeri Antti Kaikkonen puhui EU:n puolustusyhteistyöstä

Puolustusministeri avasi tänään puolustusministeriön järjestämän keskustelutilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, Tilaisuuden aiheena oli EU:n strateginen kompassi ja eurooppalainen puolustusyhteistyö.

(Kuva: Puolustusministeriö)

”Kun EU:n strategisen kompassin neuvottelut aloitettiin loppuvuonna 2020, maailma oli hyvin erilaisessa asennossa, kuin se on tänään”, aloitti puolustusministeri Antti Kaikkonen avauspuheensa. ”Kun kompassi nyt maaliskuussa hyväksyttiin Venäjän julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa oli jatkunut jo kuukauden päivät” jatkoi ministeri.

Ministeri nosti esille Euroopan Unionin yhtenäisyyden ja solidaarisuuden, jotka ovat nousseet arvoonsa, ja kestäneet koetuksen. Hän muistutti, että EU on nyt ensimmäistä kertaa antanut aseapua kumppanimaalle. Ministeri käsitteli myös nyt ajankohtaista kysymystä Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta. Siteeraamme otteita puheesta.

Venäjän hyökkäys on suunnattu myös Euroopan turvallisuusrakenteita vastaan

”Venäjän hyökkäys ja vaatimukset ovat suunnattuja paitsi Ukrainaa, myös Euroopan turvallisuusrakenteita vastaan. Tämä heijastelee myös siinä, miten EU on näihin haasteiseen vastannut. Päättäväisesti ja yhtenäisenä.

Suomi oli jo ennen sodan puhkeamista tehnyt selväksi, että me vastaamme Venäjän vaatimuksiin osana EU:ta. Hyökkäyksen ensi tunneista asti olemme osoittaneet tukemme Ukrainalle. Olemme tukeneet puolustustaistelua käyvää maata monin tavoin: humanitaarisesti, taloudellisesti, myös asein.”

”Puolueettomia me emme ole”

”Näin tehdessämme toimimme EU:n jäsenmaana ja osana laajempaa läntistä yhteisöä. Olemme tämän yhteisön jäseniä, oikeuksineen ja vastuineen. Puolueettomia me emme ole. Tämän läntisen yhteisön puolustuspolitiikka ja turvallisuus rakentuvat käytännössä Naton ja Euroopan unionin varaan. Molemmilla toimijoilla on omat tehtävänsä.”

”Suomessa olemme kevään aikana keskustelleet sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuudesta. Tässä yhteydessä on noussut esiin myös EU:n rooli. Keskustelua Naton ja EU:n rooleista Suomen näkökulmasta onkin käyty jo vuosien ajan.”

”Kuten tiedämme, Nato vastaa jäsentensä kollektiivisesta puolustuksesta. Natolla on tätä varten yhteinen puolustussuunnittelu, komentorakenteet ja johtamisjärjestelmä. Euroopan unioni taas on kokonaisvaltainen poliittinen, taloudellinen ja oikeudellinen yhteisö. Se on toimija, jota ei voida erottaa turvallisuudesta. Ilman turvallisuutta ei voi olla toimivaa EU:n sisämarkkinapolitiikkaa, eikä unionilla olisi kykyä puolustaa kansalaisiaan ja niitä eurooppalaisia arvoja, joiden varaan se rakentuu.”

EU:n keskinäisen avunannon lauseke: Artikla 42.7 -Eurooppalaiset turvatakuut?

”Suomalaisessa keskustelussa keskitytään usein EU:n keskinäisen avunannon lausekkeeseen, artiklaan 42.7. Keskustelua on käyty siitäkin, onko kyseessä eräänlaiset eurooppalaiset turvatakuut.

On syytä painottaa, että kyseessä on keskinäisen avunannon, ei siis keskinäisen puolustuksen, lauseke. On selvää, että artikla 42.7. ei millään matematiikalla ole yhtä kuin Naton 5. artiklan mukainen kollektiivinen sotilaallinen puolustus.

Artikla 42.7:n puitteissa avun pyytäminen ja antaminen perustuvat kansalliseen päätökseen. Kukin maa määrittelee itse, millaista apua – sotilaallista tai mahdollisesti muuta – se olisi halukas ja kykenevä antamaan.”

”On syytä painottaa myös, etteivät Nato ja EU ole toisiaan poissulkevia toimijoita. EU ja Nato ovat enemmän kuin osiensa summa.”

EU keskeinen turvallisuuden tekijä Euroopassa

”EU on keskeinen turvallisuuden tekijä Euroopassa. Mitä ratkaisuja teemmekin lähiviikkoina sotilaallisen liittoutumisen suhteen, tämä
tosiasia on ja pysyy. Tämän vuoksi strateginen kompassi on myös Suomen kannalta merkittävä asiakirja. Se on EU:n turvallisuus- ja puolustusselonteko.”

”Kompassin keskeisin tavoite on vahvistaa Euroopan puolustusta. Sen keskeisiä työlinjoja ovat: sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen, solidaarisuus ja avunantaminen, eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen ja hybridivaikuttamiseen vastaaminen. Kompassissa linjataan myös Euroopan toimista vakaan naapuruston eteen.”

Venäjän hyökkäsi suvereenia valtiota ja kansainvälistä
sääntöperusteista järjestystä vastaan

”Venäjän hyökkäys suvereenia valtiota ja kansainvälistä sääntöperusteista järjestystä vastaan on palauttanut perusasioiden äärelle. On käynyt selväksi, että EU-jäsenmaiden joukossa Suomikin on hyvässä seurassa. EU-jäsenyys on liittymisestämme lähtien ollut Suomelle myös turvallisuusratkaisu. Sitä se tulee meille olemaan myös tulevaisuudessa.

Tämänkin vuoksi meidän tulee jatkaa tulevaisuuden Euroopan rakennustöitä. Kriisien maailmassa myös Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä yhtenäisempi ja vahvempi toimija EU on. Tämä on myös strategisen kompassin keskeisin lisäarvo Suomelle: selkeä viesti yhtenäisestä EU:sta.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top