Putin kutsuu NATO:a sopimaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi pyrkivänsä neuvottelemaan atlanttisen puolustusliiton NATO:n kanssa takuiden saamiseksi siitä, ettei Yhdysvaltojen johtama sotilasblokki siirrä voimiaan lähemmäs Venäjän rajoja,  Ukrainan ottaessa länsimaisia ​​joukkoja alueelleen.

Tilanne itäisessä Ukrainassa on ollut viime viikkoina aiempaa epävakaampi, ja Venäjän puolella rajaa olevat joukkojen keskitykset ovat aiheuttaneet reagointia lännessä.

Presidentti Putin puhui aiheesta keskiviikkona (01.12,) Kremlissä valtakirjojaan jättäville ulkomaiden diplomaateille, mainiten että Venäjä tarvitsee pitävät sopimuspohjaiset takeet siitä, että ”NATO ei voisi siirtää (sotilaitaan) kauemmas itään, ja sijoittaa uhkaavia aseita Venäjän alueen läheisyyteen.

Venäjän presidentti moitti länsimaita puheidensa pettämisestä, ja muistutti taannoisesta annetusta lupauksesta, ettei NATO tai länsimaiden armeijat laajenna läsnäoloaan Itä-Eurooppaan: ”Kaikki tietävät, että he lupasivat, etteivät he laajenna (NATO:a) itään, mutta sitten he tekivätkin päinvastoin. Venäjän oikeutetut turvallisuushuolet on jätetty huomiotta ja ne jätetään edelleen huomiotta.

Ukrainan salliessa länsimaisten ​​joukkojen maahanpääsyn, Putin kehottaa neuvottelemaan Naton kanssa takuiden asettamisesta, ettei Yhdysvaltain johtama sotilasblokki siirry lähemmäs Venäjän rajoja.

Putin muistutti, että Naton sotilaallinen infrastruktuuri on edennyt lähelle Venäjän rajoja, ja Venäjän täytyy turvata rajansa.  Ulkoministeri Sergei Lavrov viittasi tiistaina (30.11.) samaan asiaan mainitsemalla, että ”merkittäviä NATO-maiden yksiköitä ja aseita, mukaan lukien amerikkalaisia ja brittejä, ollaan siirtämässä lähemmäs rajojamme”. Lavrov puhui ”Venäjän vastaisista ​​hankkeista” ja rinnasti niihin entisten neuvostotasavaltojen liittämisen NATO-blokkiin sanamuodolla:  ”Kirkkain esimerkki tästä.

NATO:n pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan NATO on kolminkertaistanut joukkonsa ja lisännyt läsnäoloaan sekä Mustallamerellä että Itämerellä vastustaakseen Venäjän toimia. Yhdysvaltain laivaston ohjushävittäjä USS Arleigh Burke purjehti Mustallemerelle viime viikolla, ja kaksi muuta amerikkalaista sotalaivaa purjehtii samoilla vesillä.

Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Grushko varoitti jo marraskuussa, että Stoltenbergin suunnitelmat sijoittaa amerikkalaisia ​​ydinkärkiä Itä-Eurooppaan, mitä perusteltiin ”Moskovan aggressiivisilla toimilla”,  vaarantaa osapuolten väliset rauhansopimukset.

Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatšov sai länsimailta vuonna 1990 takeet, ettei NATO laajene Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen jääneeseen tilaan. Tänään kuitenkin Puola, Liettua, Latvia ja Viro ovat NATO:n jäseniä, eikä tämä rauhoita mieliä Moskovassa.

Tämän asian kehittymisellä on vaikutusta Suomen turvallisuustilanteeseen.

Asiasta kertoivat:

  • RT02.12. 2021,
  • RBC 01.12. 2021 (venäjänkielinen).

5 Comments

  1. Pah
    2.12.2021 06:47

    Luulisi että tuo on aika noloa ja alentavaa kun Venäjä joutuu tuolla tavalla ruinaamalla ja ruikuttamalla kiristää itselleen jotakin turvatakuita.

    Luulisi että Venäjän johto itsekkin tajuaisi että Ihan turhaa heidän on kuvitella että nämä globalistirotat muuttaisivat ykskaks linjaansa tuommoisella ruikutuksella. Venäjän kuten Ukrainan ja Valko-Venäjän luonnonvarojen sosialisoiminen globalistien omistamille länsibankstereille on väistämätön tosiasia. Kyllähän tämän tietää, ne viedään joko hyvällä tai pahalla.

    Näinollen on hyvä muistaa että röyhkeä hyökkäys on paras puolustus! Sillä on mahdollisuus sentään yltää edes tasapeliin, joten pistäisivät vaan kiireellä hösseliksi, jos ja kun ylipäätään kerkeävät aseitaan vielä käyttää.

    Jep! Päästäisiinpähän ainakin nollaamaan ( Hard Reset ) koko planeetta rikkaine globalistipaskiaisineen. Eikä pelkkää tavisten taloutta kuten muuten käy.

    https://strangerinajewishworld.com/2021/11/28/dr-andreas-noack/

    Koska tilanne on mikä on niin olisi hyvä jos Venäjä saisi huolehdittua siitä että näiden myrkkypiikkejään ja uutta maailmanjärjestystä (One World Government) ajavien upporikkaiden nassukoiden perskarvat kärähtäisivät kerrankin samassa rytinässä oikein kunnolla ja perusteellisesti.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      2.12.2021 13:56

      Putin siis pyytää länsimaita neuvottelupöytään tilanteessa, jossa lännellä on tyhjä käsi. En rinnastaisi ruikuttamiseen.

      Vastaa
  2. Terhomatti Hämeenkorpi
    2.12.2021 07:24

    Vai että tuon putini-roiston kanssa sopimaan hänen ehdoillaan !!! Muistetaanpa miten hyvin jotkut sopimukset NL / Venäjän kanssa ovat pitäneet: Hyökkäämättömyyssopimus NL:n kanssa 1932, Mainilan laukaukset, Tsekkoslovakia, Unkari, jne jne. Ukrainan rajojen takuu NL:n hajotessa, ym. ym. ym. NATO on PUOLUSTUSLIITTO – hmm ketähän vastaan pitää puolustautua?

    Vastaa
  3. Kuuno
    2.12.2021 10:15

    Länsimaat lupasivat Neuvostoliitolle, etteivät laajennu. Venäjälle ei silloin luvattu mitään. Neuvostoliitto ei ollut vielä 1990 ainakaan virallisesti hajoamassa. 1994 Ukraina luopui ydinaseistaan ja Venäjä lupasi pysyä rajoillaan. Nooh Krim sanoo toista. Ukrainalla olisi varmaan kykyä polkaista ydinaseet käyttöönsä aika nopeassa aikataulussa, jos se niin haluaisi. Ammattitaitoa ja uraania/plutoniumia kyllä riittäisi Neuvostoliiton jäljiltä vieläkin. Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon heti 1990-luvun alussa, mutta Koiviston jahkailu pilasi homman niin kuin monen muunkin homman.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      2.12.2021 13:51

      Ukrainalle annettiin takuut ydinaseista luopumista vastaan. Takaajina olivat myös länsimaat, jotka nekään eivät ole pitäneet sanaansa. Suomen ydinase oli harkinnassa Kekkosen aikana, mutta hanketta ei aloitettu. Suomen ainoan uraanikaivoksen sulkeminen pari vuotta aloittamisen jälkeen perusteltiin ”malmion ehtymisellä”. Kuka uskoo?

      Suomi on ollut ikäänkuin oven raossa, kurkkimassa salin puolelle, Pohjois-Atlantin Puolustusliiton NATO:n suhteen, ja kutsu pöytääkin kuultiin NATO:n Alexander Vershbown vieraillessa Suomessa 2016. Nyt Tilanne on toinen.

      Puolustus ilman NATO:a tulee perustumaan hajautettuun sissisotaan koko maan alueella. Sähköverkko ilmeisestikään ei silloin toimi, eikä logistiikka. Ilmavoimien hävittäjät toimivat NATO:n kentiltä, sikäli kun NATO:a kiinnostaa sotia ei-jäsenmaan puolesta?

      Vielä v.2016 puheet oli tämän suuntaisia:

      ”Amerikkalaiset harjoittelevat Auroran yhteydessä myös Patriot-ohjusjärjestelmän nopeaa siirtämistä Manner-Euroopasta Ruotsiin. USA näyttää siis olevaan tosissaan Ruotsin, Baltian ja Suomen puolustamisen suhteen. Mikä on Suomen rooli sotatilanteen vaaralle tehdyissä skenaarioissa, siitä antoi käsitystä NATO:n varapääsihteeri Alexander Vershbow vieraillessaan Suomessa 02.09.2016:

      ”Jos todellinen kriisi tulee, meillä [NATO:lla] on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. *)

      Menettely ei eroaisi siitä, mitä NATO:n jäsenmaa voi tehdä. Meillä on sopimuksessamme 4. artikla, johon Turkki on vedonnut muutaman kerran ohjus- tai terrorihyökkäysten jälkeen. Kriisi Krimillä aiheutti konsultaatioita. Nostimme esille neljännen artiklan sisällön Puolan pyynnöstä. Puolalaiset halusivat NATO:n neuvoston hätäkokoukseen.”.

      NATO:n johdossa lähdetään siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat osallistua NATO:n vastaoperaatioihin, jos Itämerellä puhkeaa kriisi. NATO:n rauhankumppanuusasiakirjan 8 §:n mukaan NATO konsultoi kaikkia rauhankumppaneita, jotka kokevat alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi.” (Aamulehti 25.09.2016.)

      *) Montenegro ei ollut NATO:n jäsenmaa tuolloin. Liittyi 05.06.2017, ollen 29. jäsenmaa.”

      Suomen alue on NATO:lle tarpeellinen jäsenmaidensa puolustamiseen, elikkä hyvää tahtoa Suomea kohtaan saattaa löytyä sittenkin? -Mutta onko atlanttisen blokin päävoima USA enää uskottava sotilaallinen toimija? Kokemus 2000-luvulta osoittaa, että jenkit voivat äkisti kadota, kuin tuhka tuuleen, ja vaikka varastetuilla kevytmoottoripyörillä liikkuvat rääsyläiset valtaavat pääkaupungin käytännössä taistelutta, kuten Afganistanissa. Trumpin määräämä vetäytyminen Syyriasta oli yhtä kaoottinen, ja paikallista tilannetta seuraaville täysi yllätys.

      Yhdysvallat tulevat kärsimään vielä uusia takaiskuja ennen seuraavaa presidentin vaihdosta. ”Poopy-Joen” liittolaisiksi NATO:oon?

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Pekka Kemppainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top