Risteilyliikenne Riikaan alkoi

Tallink-Silja aloitti ristelyt Helsingistä Latvian pääkaupunkiin Riikaan 26.06. Extrauutiset oli mukana uuden reitin neitsytmatkalla.

Riika -”Pohjalan Pariisi”- on Latvian yli 800 vuotta vanha pääkapunki, perustettu vuonna 1201 eli se on kaimansa kanssa saman ikäinen. Latviassa on 1,9 miljoonaa asukasta joista Riiassa liki puolet, eli noin 900 tuhatta. Latvian niin kuin Riikankin asukasluku on ollut merkittävässä laskussa vuodesta 2004 lähtien, kun maa liittyi Euroopan Unioniin. Viimeisimmän tiedon mukaan latvialaisia on muualla Euroopassa yli 400 000 ja riikalaisiakin yli 100 000. Tuolloin 16 vuotta sitten EU sai 10 uutta jäsenmaata itä-Euroopasta, joista Latvia oli yksi.

”Baltian kupla”

Koronan ravistelema maailma ja Eurooppa ovat ottaneet pandemian vastaan monenlaisin eri rajoituksin, ja toiset ovat onnistuneet suojelemaan kansalaisia paremmin kuin toiset. Näihin onnistujiin lukeutuvat -ainakin toistaiseksi- Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.

Kun Baltian maat ilmoittivat, että he ovat nyt ”Baltian kupla”,  ja kun Suomi on myös suhteessa muuhun Eurooppaan ja maailmaan kärsinyt suhteellisen vähän koronasta, niin Tallink-Silja päätti aloittaa risteilyt Riikaan. Kysyntä on onnistunut yli odotusten, kertovat yhtiön edustajat.

Uiva palatsi
Uiva palatsi

Riika on siis korvannut Tukholman jonne risteilyjä ei voi vielä järjestää, eikä ehkä koko kesänä, koska Ruotsin koronatilanne on maailman pahimpia suhteessa väkilukuun. Täältä ei haluta Ruotsiin, eikä ruotsalaisia huolita tänne ennen kuin länsinaapurimme on saanut epidemian kuriin ja siitä ei ole merkkejä. -ei ainakaan vielä.

Jos on Tukholma upea kaupunki niin on sitä myös Riika ja onhan Latviassa muitakin upeita paikkoja kuin vain pääkaunki. Ne esitellään Riikan keskustassa vaakunoinenen. Kolmannen kerran Latviassa vierailleena voin kyllä lämpimästi suositella.

Kävelyretkellä – ”Yhden pysähdyksen taktiikalla” – voi ihailla suurikokoisia Latvian kuntien vaakunoita erikoisessa paikassa.

Tietenkin matkailijaa oudoksuttaa, että liki miljoonakaupunki on kovin hiljainen. Mutta silti se tarjoaa kovin monia mahdollisuksia suurkaupungin hienoista ostoskeskuksista, ulkoilma-rokkibaariin,  tai vaikka joki risteilyyn.  Ja täällä kuulee vain kolmea kieltä: latviaa, venäjää ja suomalaisten turistien puhetta.

 

Daugava-joki on pitkä mutta kapea ja ennen kaikkea ajelu sen leppeillä laineilla on rahoittava kokemus.

Latviaa venäläistettiin ankarasti

Latviassa on venäläistaustaisia 45 prosenttia väestöstä, mutta venäläisten oma puolue ei kuitenkaan ole saanut läheskään kaikkia ”omiaan” puolelleen, sillä Harmonia puolueen kannatus on ”vain” 28 prosenttia. Puoluetta ei ole ainakaan toistaiseksi otettu hallitukseen.

Myös Latviassa syntyy aina aina toisinaan uusia puolueita, niin kuin meilläkin.  Kun tulokas on päässyt Latvian 100 jäseniseen parlamenttiin, siltä kysytään ensimmäseksi : ”oletteko valmiita hallitusyhteistyöhön Harmoanian kanssa?”  Jos vastaus on kyllä niin sille käännetään selkä. Kukaan ei ole vielä antanut myönteistä vastausta, -arvatenkin.

 

Tänne Latvian kansanedustajat kokoontuvat päättämän maan kohtaloista.

Harmonia tekee yhteistyötä Putinin puolueen eli Yhtenäisen Venäjän kanssa jonka ystävyyspuolue Suomessa on Kokoomus. Tärkein yhteistyökumppani Latvialle ovat tietenkin toiset Baltian maat.  Venäjän kanssa pyritään olemaan kohtuullisissa väleissä.

Kiltojen kaupunki

Riikalle on kautta vuosisatojen olleet ominaisia kauppakillat, joita oli useita. Ehkä maailmalla tunnetuin on 1300-luvulla perustettu ”Mustapäiden kilta” Tämä siksi, että se oli nimensä puolesta erilainen ja syy nimeen taas oli se, että se jo satoja vuosia sitten teki kauppa afrikkalaisten kanssa. Se oli myös eräänlainen aikansa ” nuorkauppakamari” sillä siihen kuuluivat suurkauppiaiden pojat, jotka usein olivat uskalijaita ja seikkailunhaluaisia. Mutta, kun nämä nuoret miehet sitten avioituivat ja perustivat perheen, niin he siirtyivät Suurkillan jäseniksi.

Nyt uudelleenrakennetun Mustapäänkartanon keskiaikaista mahtia huokuva kauppahuone on kunnioitusta herättävä rakennus.

Suomen ja Latvian lähentäjä

Kun Anna Ziguresta tuli vuonna 1994 Latvian Helsingin suurlähettilas, ensimmäinen sitten II-Maailmansodan,  hänet otettiin Suomessa lämpimästi vastaan ja syystä. Hänhän oli juuri semmonen joka meille oli todella mukava: Väliaikainen maahanmuuttaja. Hän oli diplomaatti ja tietokirjailija, puhui sujuvaa suomea, oli kaunis nainen, ja käyttäytyi ja näyttäyi ystävällisesti. Hän vaikutti selvästi Suomesta ja suomalaisista kiinnostuneelta ihmiseltä, ja on sitä vieläkin.  Suomessa tietoisuus Latviasta kasvoi, ja myös Latviassa kiinnostuttiin suomalaisista.

Anna Zigure asuu Latvian Jurmalassa, tuossa viehättävässä rantalomakaupungissa. Hänen mielestään välit Venäjään voisivat olla paljon paremmat, mutta aika näyttää. Jos Latvian diplomatia onkin onnistunut niin vielä kuulumpi se on Kansallisoopperastaan, joka on tuottanut maailmalle joukon lahjakkaita laulajia mutta myös kapellimestareita, kuten puolisen vuotta sitten menehtyneen Wienin uudenvuodenkonsertteja johtaneen kallisen musiikin supertähden Mariss Jansonsin. No, eihän tuollaisesta palatsista kehtaa ketään tuntemattomuuteen lähettääkään.

Latvian kansallisooppera on ollut jo neuvostoaikaan sinfoniamusiikin kansainvälisiä tähtiä tuottava ”tehdas”.

” Suomalaisten innostus Riikaan ylitti kaikki odotukset”

Näin kertoo Tallink-Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Viestintäjohtaja Nöjd arvioi, että sen lisäksi että Riikalla on hyvä maine matkailukohteena, niin varmasti suuren kiinnostuksen taustalla on myös patoutunutta matkustuspainetta. Ja Riikaan risteillään puoliväliin elokuuta asti -ainakin.  Se jatketaanko sitten syksyllä, ratkeaa kesän aikana. Asiaan vaikuttaa sekin,  onko mahdollisuutta aloittaa Tukholman risteilyjä.

Tallink-Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd ja meri – kuinkas muuten.

Nyt Riika ainakin on hyvin suosittu, sillä ensimmäinen risteily 26.6.-28.6.6 2020 oli buukattu täyteen. Serenade -alus imaisi sisäänsä noin 2000 matkustajaa. Laivan kapasiteetti on 2800 matkustajaa, mutta tuo 70 prosentin täyttöaste oli asetettu turvallisuussyistä.

Ja laivassa olikin kohtuu väljää, ei oltu hartiatuntumassa ja joka paikasta löytyi käsidesejä. Niitä oli jokaisen hissin vieressä, ravintoloissa, laivan promedanikannella, hyttien edustalla, ja tietysti saniteettitiloissa jne.  Pintoja pestiin pestiin ja puunattiin huomattavan paljon ja suojapleksit olivat kassojen edessä ja myös vilkkaasti asioidussa infopisteessä.

Ravintoloissa pätivät samat säännöt kuin maissa eli 75 prosenttia paikoista oli käytössä ja tarjoilu loppui 01 yöllä. Kattausten määrää oli tuplattu kahdesta neljään, jotta kaikki halukkaat pääsivät illastamaan ravintoloihin. Ja jokaiselle, joka halusi käyttää kertakäyttöhanskoja, myös sellaisia löytyi.

Tunku laivaan, ei turvaväleistä tietoakaan, milloinkahan me ihan oikeasti opitaan.

Ainoaksi uudella ”Neitsytmatkalla” tuli vain yksi asia eli poistuminen mutta ennen muuta tulo laivaan. Vaikka siitä, että pidetään turvavälit oli ylenmäärin sekä suullista että kirjallista ohjeistusta ja monilla kielillä, niin siinähän sitä oltiin kuin ne kuuluisat silakat. Nöjdin ohje tuleville matkalaisille on se, että hillitään sitä ryntäystä ja varataan aikaa laivaan nousemiseen 10-15 minuuttia normaalia enemmän. Niin, enpä usko, että joka on lähtöselvityksestä läpipäässyt, jäisi ”sisäänmenoputkeen” ja sitä kautta rannalle.

 

Tulevaisuuspohdintoja

Viestintäjohtaja Marika Nöjd toteaa, että niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa tehdyt nopeat päätökset matkustamisen rajoituksista olivat oikea ratkaisu. Tallink-Siljan seitsemän risteilijää nököttivät karanteenin ajan Tallinnassa, mutta jossakin kohtaa oli epäselvyyttä ja oli tehty turhaa työtä monenlaisessa varautumisessa, mikä tuli kalliiksi ja työlääksi. Ja tämän päälle piti tehdä toimia eri maitten erilaisten määräysten huomioonottanmiseksi. Esimerkiksi maskipakkohan on sellainen josta määräykset vaihtelevat maista riippuen.

Nöjd toivoo,että yrityksille annettaisiin tästä eteenpäin tilaa käyttää omaa maalaisjärkeä, eikä joka ikistä yksityiskohtaa tarvitse erikseen määrätä.

Pidemmällä tähtäyksella Tallin-Siljan toimitusjohtaja Paavo Nögene näkee yhtiön tulevaisuuden valoisana. Ja hän sanoo uskovansa siihen, että ihmisten matkustamisajattelussa tulee tapahtumaan, osin koronankin ansiosta, muutos niin että suunnataan kaukomatkailusta lähimatkoihin, kuten esimerkiksi juuri tällaiseen Helsinki-Riika risteilyyn ja muhin vastaaviin myös ympäristösyistä.

Toimitusjohtaja Nögene visioi, että lähivuosikymmeninä ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua suuretkin risteilyalukset kulkevat kaasulla ja sähköllä.

Toimitusjohtaja Paavo Nögene tahtoo, että Tallink-Silja on ylimmällä askelmalla, kun risteilymatkailu siirtyy uuteen aikaan.

Merenkulku on tällä hetkellä ristiaallokossa itse sillä saastuttavimmat rahtilaivat ovat kiistatta ympäristönpilaajia.  Mutta kunhan Paavo Nögenen ennustus toteutuu, ja rahtilaivojen päästöt putoavat murto-osaan nykyisestä, niin nämä ristelyalukset -uivat kerrostalot tai paremminkin uivat palatsit- ovat myös tavallisen kansan matkustelun, lomailun ja viihtymisen kohteita ja välineitä yhtä useammin.

Laivapalatsin promenaadilla on tilaa.

Seppo Huhta

 

Ristelyjä voi vasrata Tallink-Siljan palvelusivulla.

1 Comment

  1. Kurt Byman
    31.7.2020 01:34

    Käytiin Riiassa heti seuraavalla risteilyllä. Tukholma on vuosikymmenten kuluessa tullut jo liian tutuksi jopa Helsinkiin verraten, joten vaihtelu ja uutuuden viehätys oli tervetullutta. Kauniina kesäpäivänä Riikan parhaat puolet tulivat esille. Veneretki Riian kanavissa toi esille kaupunkia eri näkökulmasta. Kaupungilla oli rauhallista, eikä tullut uhan tai pelon tunnetta. Riikalle suomalaisturistien invaasio oli yllättänyt, eikä kaikissa paikoissa oltu siihen varauduttu. Syntyi jonoja palvelupisteisiin, vaikka väkeä ei ollut kovin paljoa. Ihan hyvä matka pitkän karenssin jälkeen.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top