Rodut vaarassa kadota: Maa- ja metsätalousministeriö, Oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos uudelleensijoittamassa geenipankkia

Lakkautettavassa Pelson vankilassa on pidetty huolta tärkeästä geenivarannosta, ja nyt tälle biologiselle pääomalle etsitään uutta sijoituspaikkaa.

Mielikuvissamme vankila ja geenit, varsinkaan kansallisesti tärkeä geenivaranto, eivät useinkaan kohtaa. Pelsossa on kuitenkin säilytetty ja kasvatettu kotimaisia lammas- ja lehmä-rotuja, kun maatiloilla ja kaupallisessa tuotannossa oleva kotieläinkanta on kokenut miltei täydellisen rodunvaihdon 1900-luvun jälkipuoliskolla maatalouden tehostamisen vaikutuksena.

Kokonaan ehti kadota kotimainen suomensika, joka korvautui paksusilavaisemmilla ulkomailta tuoduilla sikaroduilla. Kotimainen suomenlammas ja nupopäälehmä ovat yhä jäljellä, sekä yksityisten kasvattajien että Pelson vankilan ansiosta. Nyt siis Pelson karjalle etsitään uutta sijoitusta ja uusia hoitajia.

Pelson vankila lopettaa toimintansa tänä vuonna. Vankiloiden lakkauttamisia vastaan on esitetty kannanottoja kunnista ja maakuntatasolla, ja myös kriminologisin perustein. Toisin kuin hallituksessa ja ministeriöissä, ei vankiluvun alenemiseen yleensä uskota. Ennuste on, että vankilakapasiteetin alasajon jälkeen, kuulemme joidenkin olevan taas kerran hyvin yllättyneitä tapahtuneesta kehityksestä. Eristysmahdollisuuksien puuttuminen tullee vaikuttamaan myös tulevaisuudessa tehtäviin ratkaisuihin.

Valtioneuvosto:

Maa- ja metsätalousministeriö etsii Vaalan kunnassa sijaitsevan Pelson vankilatilan lehmille ja lampaille uutta hoitopaikkaa. Menettelystä on sovittu oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Uusi kasvattaja saa eläimet vastikkeetta.

Ei kenelläkään pääministeritarjokkaalla olisi joutilasta maatilaa?

Valtioneuvosto.fi tänään: Pelson vankilan geenipankkikarjalle etsitään uutta hoitopaikkaa.

4 Comments

  1. Alarik Lundin
    12.4.2019 16:52

    Tiesittehän, että esimerkiksi tämän nupopäälehmän tuottaman maidon proteiinien laatu muistuttaa enemmän ihmisäidin proteiinien laatua, verrattuna pidemmälle jalostettujen kahden yleisimmin lypsetyn lehmälajin maitoon? Tämä nupopäälehmän maidon ns. alkukarjan maito, on myös ihmisen suoliston toiminnalle suotuisampaa.

    Vastaavia jalostusmuunnoksia terveydelle haitalliseen suuntaan on myös muualla maataloudessa tapahtunut. Esimerkiksi yleisesti käytetyssä vaaleassa vehnässä on kromosomeja kaksi kertainen määrä vanhaa alkuperäistä luonnonmukaista vehnää enemmän muistuttavaan Durum vehnään verrattuna.

    Vaalea vehnä on monella tapaa vahingollista suolistolle, kun durum vehnä taas ei ole. Durum vehnä on itseasiassa suolistossa niin paljolti erilainen verrattuna vaaleaan vehnään, että sitä ei kannattaisi ruoka-aineena edes ajatella vehnäksi, mielummin lähemmäksi kauraa. …tai sitten vaaleaa vehnää ei kannattaisi ajatella vehnäksi, eikä nyky-lehmiä lehmiksi, eikä maitoa maidoksi, vaan mutanteiksi jotka eivät kuulu ihmisen luonnolliseen ravintoon.

    1. Wilhelm von Schwerin
      12.4.2019 18:36

      Nämä erikoismaitoa tuottavat lehmät voisivat elää ja lisääntyä omasta maidosta saatavalla rahalla, mutta ankaralla maatalouden sääntelyllä se on tehty mahdottomaksi. Markkina on sellainen, että vain suurtuotanto ja jättilaitokset voivat menestyä.

      Maidolla on monia sellaisia ominaisuuksia, joista kuluttaja on valmis maksamaan ekstraa ja sitä kautta pitämään yllä erikoistuotantoa. Sama pätee muihinkin maatalouden tuotteisiin. Otan esimerkiksi vain yhden ominaisuuden: maidon tuoreuden.

      Jos kuluttajalta kysytään, että ostaako hän mieluummin tänään lypsettyä maitoa kuin eilistä ja jos hän suosii tänään lypsettyä, on myös mahdollista ottaa siitä korkeampi hinta; eilisestä korkeampi hinta kuin toissapäiväisestä ja niin edelleen.

      Mutta ei.

      Suurtuotantomeijerit ovat lobanneet maitoon parasta ennen päiväyksen. Sen seurauksena parikin viikkoa vanha maito myydään samalla korkealla hinnalla kuin eilen lypsetty ja päiväyksen jälkeen hinta romahtaa nollaan; itse asiassa negatiiviseksi, koska tuohon maitoon kohdistuu jätehuollosta johtuva jälkien siivousvelvollisuus.

      Jos olisi käytännössä mahdollista, siis muutenkin kuin Brysselin palatseissa, myydä tänään lypsettyä maitoa kaupassa, olisi siitä seurauksena
      — maitotilojen tilakoon pieneneminen ja
      — sijoittuminen tasaisesti sinne, missä kuluttajatkin asuvat;
      — maidon vähittäishinta määräytyisi tuoreuden mukaan ja köyhäkin saisi maitonsa halvalla, kun ostaa sen kaksi viikkoa vanhan maitotölkin (josta nyt joutuu maksamaan täyden hinnan).

      1. Alarik Lundin
        12.4.2019 19:49

        Niin, ja lisäksi kaikkien alkukarjamaitoa tuottavien lehmälajien maito on laadullisesti ravintotiheämpää. Vaikka mutanteiksi jalostettujen lehmälajien maitotuotanto on voimakkaampaa, se määrän suurentuminen toteutuu monen ravinteen osalta laihempaa maitoa tuottamalla. (Sen lisäksi, mutanttimaidon proteiineissa ja hajoamistuotteissa on eroja, jotka aiheuttavat terveyshaittoja.)

  2. Jussi
    12.4.2019 21:17

    SUOMALAISET OVAT POPULAATIOLTAAN PIENI JA UHANALAINEN SUOJELTAVA LAJI

Vastaa

Scroll to top