S-Pankin talousennuste: Talouskasvussa pienempi vaihde silmään

Maailmantalouden epävarmuudet painavat Suomen talousnäkymiä lähitulevaisuudessa. S-Pankin talousennusteen mukaan Suomen talouskasvu maltillistuu.

Suomen talouskasvu maltillistuu tänä ja ensi vuonna. S-Pankin uuden talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,0 prosenttia vuonna 2020.

Olemme laskeneet hieman arviotamme talouskasvusta, sillä maailmantalouden kehitystä sävyttävät nyt riskit, kuten kauppasota. Yleisesti ottaen voisi kuitenkin sanoa, että todellisuus ei tarjoa eväitä talousvoivotteluun, luonnehtii S-Pankin pääekonomisti Timo Hirvonen. Hän muistuttaa, että Suomen talouden maltillistunut kasvuvauhti palaa tasolle, jossa se on ollut läpi koko 2010-luvun. Lähivuosien talouskasvu lepää kotitalouksien kulutuksen ja viennin varassa, kun taas investointien paras kasvuvaihe alkaa näkyä jo peruutuspeilissä.

Jos ekonomistilta kysytään, suomalainen saa nukkua yönsä rauhassa. Esimerkiksi palkansaajien reaaliansiot ja työllisyystilanne kohenevat, Hirvonen sanoo.

Asuntomarkkinoiden meno tasoittuu

Asuntomarkkinoilla kehitys jatkuu entisellään: asuntojen hinnat nousevat maltillisesti ja hintaero pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ja muun Suomen välillä säilyy suurena. S-Pankin talousennusteen mukaan asuntomarkkinoiden meno kuitenkin tasoittuu jonkin verran lähiaikoina. Tähän suuntaan viittaavat maltillinen talouskasvu ja työllisyyden kasvun tasaantuminen. Toisaalta poikkeuksellisen matala korkotaso vauhdittaa markkinoita ja pitää huolen siitä, että lainanhoitokulut säilyvät matalina.

Markkinakorot näyttäisivät pysyvän nyt pitkään alhaalla. Markkinoilla odotetaan, että kolmen kuukauden Euribor-korko on miinuksella vielä kesällä 2025. Suomalaiset saavat siis nauttia euroalueen matalimmista asuntolainakoroista vielä kotvan verran, Hirvonen sanoo.

Korkotaso näkyy myös siinä, että pankkitileillä lojuville rahoille on turha odottaa kunnon korkoa lähiaikoina. Siihen, että tavallisten henkilöasiakkaiden käyttelytileistä alettaisiin periä negatiivista talletuskorkoa ei S-Pankissa uskota.

Meillä S-Pankissa ei ole tällaisia suunnitelmia. Tilirahalle on kuitenkin turha odottaa juurikaan tuottoja. Kun rahoillensa haluaa tuottoa, kannattaa tutustua rahastosäästämiseen.

Maailmantalous poikkeuksellisessa tilanteessa

Hirvosen mukaan maailmantalous on verraten poikkeuksellisessa tilanteessa. Nousukausi on jatkunut pitkään monissa maissa, mutta samaan aikaan inflaatio vähäistä ja korkotaso on historiallisen matala.

Globaali kasvu on hidastumassa, mutta samaan aikaan moni valtio – Suomi mukaan lukien – saa lainarahaa erittäin edullisesti. Mielestäni olisi järkevää pohtia, olisiko juuri nyt oikea hetki tehdä tuottavuutta parantavia investointeja esimerkiksi korjaamalla rapistuvaa infrastruktuuria ja lisäämällä investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan, Hirvonen arvioi.

Suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota, protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Kauppasota luo epävarmuutta maailmantalouteen, hidastaa yritysten investointeja ja lisää kitkaa yritysten tuotantoketjuihin. Euroopassa suurimman poliittisen riskin muodostavat Italian hallituksen ajama talouspolitiikka ja hallituksen mahdollinen hajoaminen. Kovan Brextin kasvanut todennäköisyys on myös riski Euroopan taloudelle.

1 Comment

  1. Ihmetellä sopii
    20.8.2019 15:03

    Olen ihmetellyt että millähän mittarilla meidän ”talousneromme” ovat mitanneet kasvua ja kansantaloutta viimeiset 10 vuotta. Nämä lukemat ”tuottavuuden kasvusta” alkavat olla samaa luokkaa Neuvostoliiton kanssa jolloin puolessa vuodessa tuottavuus kasvoi 150% kerta toisensa jälkeen.

    Kun Suomen kansasta suurin osa on sirtynyt eläkkeelle ja ulkomailta on rahdatty tänne elätettäviä niin miten BKT tai talous on voinut kasvaa? Jo lähtökohtaisesti on täysin absurdi ajatus että hiipuvat markkinat olisivat talouskasvun pohja.

    Ymmärrän että talousnerot kikkailevat esim. sillä että Finnair myi kaikki lentokoneensa ja vuokrasi ne itselleen. Näin saatiin näyttämään että on myyty Suomesta tuotteita ulos. Eli talous kasvoi hetkellisesti. Mutta ei se lämmitä kuin sen yhden 3kk.

    Ymmärrän että kun Kesko vie viljaa Argentiinaan ja Brasiliaan vientituilla, tämä kolme miljardia euroa näyttää vienniltä. Mutta kun sieltä tuodaan sitä hormooni- ja lääkejäämät sisältävää Agnuksen lihaa takaisin, sekin on olus miinus nolla. Paitsi että vientituet jäävät veronmaksajien maksettaviksi.

    Sitä en ymmärrä että uudenkaupungin autotehtaan tuotteet lasketaan bruttohinnalla Suomen vientiin. Ne kun ovat täälä vain kasattavina. Se on petosta. Niitä ei pitäisi laskea vientiin muuten kuin kasauksesta saatujen rahojen osalta. Joista on vähennetty tehtaaseen tehdyt investoinnit.

    Ja kun tiedetään että viisi perättäistä kvartteria= lama, ja että Suomi on ollut lamassa jo neljä vuotta, niin miten ihmeessä talousihmeet sanovat ”kasvuennuste näyttää pienentyvältä”? Ne kun ei puhu edes omasta palkastaan.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top