Saako eduskunnassa sanoa mitä vain? -Kysy puhemies Anu Vehviläiseltä (SUORA 17:00)

Saako eduskunnassa sanoa mitä vain mieleen juolahtaa? Millainen on vaikuttava puheenvuoro? Onko poliittinen keskustelu muuttumassa pelkäksi riitelyksi? Millaista on terve demokraattinen keskustelukulttuuri ja miten sitä vaalitaan eduskunnassa? -Tästä keskustellaan eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen johdolla tiistaina keskuskirjasto Oodissa.

Keskustakirjasto Oodi on tiistaina (28.09.) paikka, jossa keskustellaan siitä miten kansanedustajat keskustelevat: Eduskunnan puhekulttuuri on puheenaiheena. Puhemies Anu Vehviläinen vastailee kansalaisten kysymyksiin. Tilaisuus tiistaina, ja toinen tilaisuus 05.10., alkavat puhemiesten lyhyillä alustuksilla. Niiden jälkeen kansalaisten kysymyksiä puhemiehille välittää Yleltä tuttu toimittaja Rosa Kettumäki. Tilaisuus alkaa 17:00 ja kestää tunnin. Lokakuun keskustelutilaisuudessa vastailevat varapuhemiehet Juha Eerola ja Antti Rinne. Kysymyksiä molempiin tilaisuuksiin voi esittää ennakolta verkkokyselyssä.

Tilaisuudessa keskitytään erityisesti kysymyksiin rakentavan puhekulttuurin huoltamisesta ja ylläpitämisestä eduskunnassa.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kertoi aluksi eduskunnan käyttäytymissäännöistä, liittyen mm. puheenvuorojen sisältöön. Hyviin tapoihin kuuluu, ettei toista kansanedustajia loukata, -eikä myöskään ihmisryhmiä. Jyrkin kansanedustajaan kohdistuva sanktio, jos tämä rikkoo hyviä tapoja ja käyttäytymissääntöjä, on kahden viikon puheenvuorokielto. Vehviläisen aikana tähän ei ole tarvinnut ryhtyä.

Kansanedustajan puheenvuorojen faktantarkistus toteutuu kansalaisyhteiskunnan ja median toimesta, totesi Vehviläinen. ”Vaihtoehtoiset totuudet”, siis kansanedustajien erilaiset käsitykset asioista, ovat eduskuntatyöhön kuuluva piirre. Yleisökysyjä halusi tietää kunnianloukkauksista ja kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, ja edustajan syytesuojasta. Vehviläinen kertoi, että syyttäjällä on mahdollisuus syyttää edustajaa myös eduskunnassa käytetyn puheenvuoron sisällöstä. Syyte voidaan nostaa perustuslakivaliokunnan ja suuren salin niin päättäessä. Vehviläinen ei ole varma siitä, onko tämä nykyinen malli hyvä.

Vehviläinen havainnollisti eduskunnan puhekulttuuria muistuttamalla, ettei sanaa ”valehtelija” saa käyttää. Toinen kansanedustaja puhuu sensijaan ”muunnettua totuutta”. Eduskunnan ulkopuolella puhumisistaan kansanedustaja on vastuussa samalla tavalla kuin muutkin kansalaiset. Some-aika on vaikuttanut edustajien tapaan puhua.

Yleisön edustaja kysyi puhekulttuurin ongelmista. Vehviläinen kertoi ”Hyvin sanottu” -kampanjasta. Kuuntelemisen ja keskustelun taito on hyväksi, toisen mielipidettä tarvitse jakaa. Kansalaiset ja media voisivat antaa myönteistä palautetta mielipiteiden esittäjille, totesi Vehviläinen. Esim. maahanmuuttoon voi suhtautua kriittisesti, mutta se ei oikeuta loukkaavaan tai rasistiseen puheeseen.

Eduskunnan puhekulttuuria edistäväksi asiaksi eduskunnan puhemies Vehviläinen mainitsi toisten paremman kuuntelun.

2 Comments

  1. Snif
    28.9.2021 08:29

    Vuosi pari sitten pääsin kysymään tuolta sika rinteeltä pari kysymystä.
    Vastaus oli melkoinen, ei sillä että olisi edes koittanut vastata kysymykseeni vaan kertoili lahjakkaasti että olen kusipää, tämä on sitten muuten vesiselvästi totta.

    Vastaa
  2. murre iisakki riepunen
    28.9.2021 09:30

    Ministeri Ohisalo oli 27.9 Sanna Ukkolan vieraana ALFA-TV studiossa, kysyttäessä useita kertoja, ministeri ei vastannut yhteenkään kysymykseen, siis puhekulttuuri rapistunut, ei saa puhua, leveästi virneuileva ja latteuksia lateleva päättäjä on kansan mieleen…ehkä.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle murre iisakki riepunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top