Sairaanhoitohenkilökunta väkivalta-uhan kohteena Euroopassa, Suomessa ennakoidaan uhkatilanteita

Uutiset Ruotsista ovat kertoneet hälytysajossa olevien ambulanssien pysähtyvän odottamaan poliisin turvasaattuetta ennen tiettyihin kaupunginosiin menemistä. Jokainen voi päätellä, mitä tämä tilanne merkitsee potilasturvallisuudelle. Tuore uutinen Saksasta kertoo hyökkäyksestä, jossa naislääkäri ja ambulanssinkuljettaja joutuivat sairaalahoitoon, ja hoitotoimenpide estyi. Tarkastelussamme on nyt yleiseurooppalainen uusi ilmiö. Suomessa yritetään varautua siihen jo ennakolta.

Die Welt kirjoitti eilen (24.06.) tapauksesta, jossa eritrealainen turvapaikanhakija oli hyökännyt ensin vastaanottokeskuksen terveyshenkilöstöä vastaan, ja sitten pahoinpidellyt ambulanssilääkärin ja autonkuljettajan:

Väkivaltainen hyökkäys ambulanssia vastaan Baijerissa: Nuori mies pahoinpiteli törkeästi naislääkäriä heittämällä tätä pullolla auton ikkunan läpi  Ottobrunnissa lähellä Müncheniä. Naiselle aiheutui poliisin mukaan aivovamma, murtuma leukaan ja viiltohaavoja kasvoihinsa. Hän menetti myös useita hampaita.

Autoa kuljettanut ensihoitajamies loukkaantui myös hyökkäyksessä. Tekijä, 20-vuotias mies, oli hyökännyt aiemmin samana päivänä alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kahden naishoitajan kimppuun ja pahoinpidellyt heitäkin.

Mies pidätettiin lauantaina (23.06.). Ambulanssi oli menossa perjantai-iltana (22.06.) erääseen seniorikansalaisten asuinlaitokseen auttaakseen siellä olevaa potilasta. Ambulanssin pysähtyessä talon edustalle, myöhemmin pidätetty 20-vuotias, heitti täyden viskipullon auton sivuikkunaan. Hänellä oli seurassaan eräs 17-vuotias. Poliisin mukaan he olivat tuolloin humalassa.

Ottobrunnin tapaus on tyyppiesimerkki ilmiöstä, joka on yleistymässä Euroopassa, vaikka useimmiten uhkatilanne ei johda henkilövahinkoihin. Ruotsissa poliisi suojaa aktiivisesti kriittisiin kaupunginosiin hälytystehtäviin meneviä sairaanhoito- ja sammutusyksikköjä. Poliisin odottaminen on kuitenkin useassa tapauksessa viivyttänyt tehtävän suorittamista.

Suomessa ensihoitajien ja palomiesten etujärjestöt ovat jo talvella kiinnittäneet huomiota muissa EU-maissa saatuihin kokemuksiin, ja myös huonontuneeseen työturvallisuuteen kotimaassa. 


13.2.2018

Ensihoitajien päästävä töistä ehjänä kotiin TIEDOTE 13.2.2018

Suomessa on tapahtunut vakavia loukkaantumisia ensihoitotehtävillä, kun ensihoitajat ovat joutuneet oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi.

Ensihoitajien päästävä töistä ehjänä kotiin

Suomessa on tapahtunut vakavia loukkaantumisia ensihoitotehtävillä, kun ensihoitajat ovat joutuneet oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi. Ehjänä kotiin pääseminen ei ole enää itsestäänselvyys. Kuolemantapauksilta on onneksi vältytty, vielä.

Ensihoitoalan Liitto toteutti kyselyn, johon saatiin lyhyessä ajassa 377 vastausta. Yli 90 % vastanneista kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Joka neljäs (25 %) vastaaja oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Eniten oli kohdattu sanallista uhkailua ja aggressiivista käytöstä. Vastauksissa nousi esiin myös töniminen, tavaroilla heittely, ampuma-aseella tai teräaseella uhkailu ja tappouhkaukset.

Kyselyssä nousi esiin ensihoitajien huoli siitä, ettei heitä kohdanneisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin suhtauduta riittävällä vakavuudella. Esiin nostetuista tilanteista lähes 40 % jäi johtamatta toimenpiteisiin.

Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto ovat huolissaan uhka- ja väkivaltatilanteista sekä auttajiin kohdistuneesta välinpitämättömyydestä. Väkivaltaa ei saa hyväksyä eikä vähätellä, sitä kohtaan tulee olla ehdoton nolla-toleranssi.

Tuntuvammat rangaistukset antaisivat viestin arvostuksesta ja kunnioituksesta ensihoitotyötä tekeviä kohtaan. Ensihoitoa tekevä henkilöstö auttaa välittömän avun tarpeessa olevia ihmisiä samalla lailla kuin pelastusalan ammattilaiset ja poliisit.

Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto vaativat yhdessä muutosta rikoslakiin. Liittojen vaatimuksena on saada kohtelu lain edessä yhtenäiseksi eli rangaistukset pelastus- ja ensihoitotyötä tekeviä kohtaan tehdyissä rikoksissa samalle asteikolle kuin mitä ne ovat virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

 
Lisätietoja:
Sanna Kauppinen sanna.kauppinen@sehl.fi
Piia Kokko piia.kokko@sehl.fi

KK 138/2018 vp
Kirjallinen kysymys ensihoidon työturvallisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Uhkatilanteet ensihoidossa ovat viime vuosien aikoina lisääntyneet. Ennen apuun saapuvaa hoitohenkilökuntaa kunnioitettiin enemmän ja heille annettiin työrauha. Nyt tilanne on radikaalisti muuttunut. Hoitohenkilökunta kokee sanallista uhkailua, aggressiivista käytöstä, fyysistä uhkailua ja pahoinpitelyä. Suomen Ensihoitoalan liiton tekemään kyselyyn vastanneista yli 90 prosenttia kertoo kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Eniten on kohdattu sanallista uhkailua ja aggressiivista käytöstä. Joka neljäs vastaaja on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.

Väkivalta missään muodossa ei ole hyväksyttävää eikä sitä kenenkään tule joutua työssäänkään kokemaan. Yhtenä viestinä tästä voisi olla rikoslain muuttaminen. Riittävällä rangaistusasteikolla on merkitystä myös yleisen arvostuksen kannalta. Selkeä epäkohta rikoslaissa on, että ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaan syyllistynyttä ei nyt voida rangaista samalla asteikolla kuin esimerkiksi virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä rangaistaan. Esimerkiksi samaan työtehtävään hälytetty poliisi tai palomies on lain silmissä virassa, kun taas ensihoitaja rinnastetaan tuomittaessa kuin hän olisi yksityishenkilönä paikalla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten turvataan ensihoitotyössä työskentelevien turvallisuus ja

onko rikoslakiin suunnitteilla muutoksia, jonka jälkeen rangaistukset ensihoitotyötä tekeviä kohtaan rinnastettaisiin rangaistusasteikoissa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen?

Helsingissä 16.4.2018
Eerikki Viljanen kesk

 

Bild 23.06.2018. Welt 24.06.2018.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top