SAK:n luottamusmies-kysely: Yli puolella työpaikoista paikallista sopimista, työnantajan haluttomuus haittaa

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK teki kyselytutkimuksen työpaikkojen luottamusmiesten keskuudessa. Yli puolella kyselyyn vastanneiden työpaikoista oli tehty paikallisia sopimuksia työehdoista, ja yli puolet näiden työpaikkojen luottamusmiehistä kertoo työnantajien kiinnostuksen-puutteen haitanneen sopimista.

”Paikallista sopimista jarruttaa eniten työnantajien haluttomuus sopimiseen”, otsikoi SAK tiedotteensa tänään. SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastanneista työpaikkojen luottamushenkilöistä 59% kertoi, että heidän työpaikoillaan on viimeisten kahden vuoden aikana sovittu paikallisesti työehdoista. Luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet ovat työpaikkojen työntekijöiden valitsemia henkilöitä neuvottelemaan työnantajan kanssa. He eivät ole ammattiliiton toimitsijoita.

Työnantajien haluttomuudesta paikalliseen sopimiseen kertoi yli puolet luottamushenkilöistä.  Vain kolmannes luottamushenkilöistä kokee työntekijöiden olevan sopimistilanteessa tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa, kertoo SAK:n tiedote. 47% paikallista sopimista tehneiden työpaikkojen luottamushenkilöistä katsoi sopimisen tapahtuneen hyvässä ilmapiirissä.  Henkilöstön vahva tuki on edistänyt paikallisen sopimisen onnistumista, kertoi 53% vastanneista. Liiton tai ammattiosaston tuki mainitaan merkityksellisenä tekijänä 48%:ssa ja työpaikan luottamuksellinen ilmapiiri 41%:ssa vastauksista. SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovila korostaakin avoimmuutta ja luottamusta  paikallisen sopimisen perusedellytyksenä..

– Työpaikkakohtainen sopiminen työehdoista ei toimi ilman sujuvaa ja tasavertaista neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmää. Kun pelisäännöt sovitaan alakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimuksilla, paikallinen sopiminen toimii molempiin suuntiin, kertoo Huovila.

Edellä jo mainittu työnantajapuolen haluttomuus sopimiseen tulee esiin 53 prosentissa vastauksista. Vastaukset ovat siis niiltä luottamushenkilöiltä, joiden työpaikalla on tehty paikallisia sopimuksia. Työnantajan painostus- tai saneluyritykset mainitaan sopimista vaikeuttaneina asioina 50 %:ssa vastauksia.

Kolmannes (34 %) luottamushenkilöistä arvioi työntekijä- ja työnantaja-osapuolten olleen paikallisessa sopimistilanteessa tasavertaisia. Työntekijöitä neuvotteluissa edustaneista luottamushenkilöistä 47% katsoo työntekijöiden pystyneen vaikuttamaan neuvottelutulokseen vain vähän, tai ei ollenkaan.

– Lukujen perusteella paikallinen sopiminen perustuu edelleen vahvasti työnantajan saneluun. Siksi työntekijän turvana pitää jatkossakin olla ammattiliiton neuvotteleman työehtosopimuksen vähimmäisehdot, joita on noudatettava paikallisen sopimisen epäonnistuessa, Karoliina Huovila toteaa SAK:n tiedotteessa.

Paikallisesti palkoista sopivilla työpaikoilla toimivista luottamushenkilöistä 38 prosenttia kertoo, että nyt voimassa olevan työehtosopimuksen palkankorotuksista on sovittu osittain tai kokonaan paikallisesti. Lähes kolmannes (30 %) on ollut sopimassa paikallisesti palkkausjärjestelmistä ja neljännes (24 %) tulospalkkausjärjestelmistä tai muista kannustavista palkan osista. Muita yleisiä paikallisesti sovittuja asioita ovat luottamushenkilöiden ajankäyttö ja korvaukset (37 %), tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat (31 %), työajan tasoittumisjärjestelmät (26 %) sekä lomien pituudet ja ajankohdat (24 %).

SAK:n liittojen ja työnantajajärjestöjen välisten yleissitovien työehtosopimuksen (TES) mukaan toimitaan mm. teollisuudessa.

  • Vastaukset kyselyyn saatiin syyskuussa 2020 yhteensä 840:lta  luottamushenkilöltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Lähde: SAK:n tiedote 24.10.2020.

3 Comments

  1. Entinen komukka
    24.10.2020 21:40

    Nih, että SAK:n verenimijöiden ja välistävetäjien tiedotteesta on sitten julkaistu uutinen. Voi sitä niinkin tehdä. Tosin SAK se vasta sadistinen sanelija vasta onkin.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      24.10.2020 21:57

      Hienoa, että olet entinen komukka. Sen jälkeen kun oli tapana sanoa, että ”kommunisteja ei enää ole!”, komukat ovat asettuneet kaikkiin puolueisiin, ja lisäksi Mannerheim-liittoon, Lionsiin ja jopa pelastakaa-lapset-yhdistykseen, voitko kuvitella! Entiset komukat ovat harvinaisuus ja suojeltava laji. Kaikki paikat on täynnä nykyisiä.

      Mitä tulee *paikalliseen sopimiseen*, se on ajankohtainen poliittisen keskustelun kysymys.

      Vastaa
  2. puolueeton
    25.10.2020 09:50

    Kuvittelisi työntekijän olevan teoreettisesti vielä tärkeämpi tekijä kuin rahoittaja. Ilman työntekijää ei myytävää synny.
    Ahne rahoittaja voi kuitenkin määrätä käytännön etenkin, jos työntekijät eivät kykene taidoillaan ja asiallisuus allaan tarpeellisuuttaan osoittamaan yrityksen johdolle.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top