Saksan vaalien ennakkotunnelmia, tyhjiä ilmapalloja ilmassa

Extra oli paikalla Saksan vaaleja käsittelevässä tiedotustilaisuudessa 20.9.2021 klo 11-12, jossa käytiin läpi sekä vaalien taustaa että tilannetta, sekä puhuttiin vähän yleisesti EU politiikan suunnasta.

Se mikä tuli päällimmäisenä esille oli se, että poliittinen kenttä Saksassa vaalien alla -kuten monessa muussakin maassa- muistuttaa aika lailla vuoristorataa. Mitään varmaa ei tunnu olevan eikä selkeätä voittajaa ole näköpiirissä vaikka SPD:n Olaf Scholz, joka julistettiin viimeisen TV-väittelyn voittajaksi on erittäin vahvoilla tällä hetkellä.

Selkeä huolenaihe, joka nousi esille tiedotustilaisuudessa oli kandidaattien agendat ja niiden pinnallisuus. Mitään aidosti kansalaisille tärkeitä aiheita ei käsitellä tai niitä vältellään, jos ne nousevat puheenaiheeksi. Muistuu hyvin mieleen Suomen sisäsiittoinen politiikka ja edelliset vaalit missä käsiteltiin uskottavalla tasolla todella vähän tärkeitä asioita ja sivuutettiin ihan tietoisesti esimerkiksi taloutta koskevat kysymykset. Paljon aikaa sen sijaan kuluu kandidaattien profiilin paisutteluun ja silloinhan se muistuttaa enemmän aivotonta reality-TV sarjaa kuin mitään uskottavaa politiikkaa. Mielestäni maailmanpolitiikka on jäänyt pysyvästi itseään ja omia etujaan suojelevaksi, pinnalliseksi, selkärangattomaksi ja itseään rakastavaksi showksi, joka ei todellakaan aja kansan ja kansalaisten asiaa tai etua.

Poliittinen vuoristorata

Saksan tämänvuotiset vaalit ovat historialliset jo senkin takia, että kahden dominoivan puolueen sijaan kolme puoluetta on ollut, jossain vaiheessa mielipidemittauksissa johdossa. Oleellinen asia on se, että CDU näyttää heikkenevän merkittävästi, joka on osittain jälkipyykkiä Merkelin epäonnistuneelle siirtymälle CDU puolueen johtajan roolista viime vuonna, jossa hänen seuraaja on jäänyt pahasti varjoon eikä uskottavaa manttelinperijää oikein tunnu löytävän.

Koska Merkel ei edes havittele Bundeskanslerin virkaa on se luonut muille puolueille paljon liikkumatilaa ja se voi osittain selittää miksi poliittinen kenttä on ollut niin epävakaa Saksassa viime vuosina.

CDU oli siis vahvoilla ja johdossa talvella. Keväällä vihreillä oli tuulta purjeissa ja he nousivat kärkeen, mutta vain lyhyeksi aikaa kun skandaalit sekä puolueen sisäinen sekasorto vaikuttivat huonolla tavalla toiminnan uskottavuuteen. Näyttä siltä, että vihreät todennäköisesti jatkavat syöksykierrettä loppuun asti elleivät saa nuoria äänestämään viime metreillä, nämä siis ovat jälleen kerran ikävästi vanhempien sukupolvien kannattelemat vaalit mikä ei nyt ollenkaan sovi kuvaan.

Nuoret ovat ne, joilla on pahin tilanne yhteiskunnassa, heillä on karuimmat tulevaisuuden näkymät vaikka eivät ole järin hyvät kenellekään, ei töitä, ei varmuutta tulevaisuudesta, mielen ja terveyden ongelmat sekä esimerkiksi rokotteet, jotka monissa tutkimuksissa näyttäisi kaikkien terveydellisten haittavaikutusten lisäksi vaikuttavan hedelmällisyyteen. Miettikää vanhempi sukupolvi omalta kohdalta minkälaisen helvetin maan päällä olemme perimälle jättäneet, tunnen itsekin todella vahvaa syyllisyyttä siitä etten ole enempää pystynyt tekemään nuorten tulevaisuuden näkymän edistämiseksi. Nuorten tulevaisuuden tuhoaminen on kyllä mielestäni rikoksista pahimpia mahdollisia.

Viime metreillä ja kesän aikana SPD on ollut johdossa ja se johto näyttäisi pitävän maaliviivalle saakka. Kuitenkin viesti oli mielestäni selvä, että taisto on todennäköisesti tiukka ja varmaa voittajaa ei ole varsinkin kun poliittinen kenttä on nykyään niin epävakaa ja muuttuvia tekijöitä on paljon.

Huomion arvoisena asiana tuli myös esille se, että CDU ja sen todennäköinen vaalitappio muuttaisi merkittävästi puoluetta mikä taas voisi vaikuttaa negatiivisesti EU politiikkaan ja erityisesti Saksan ja Ranskan suhteisiin, jotka tiedotustilaisuuden edustajien mukaan eivät ole mitenkään ruusuiset vaikka taistelukirves Brexitin tiimoilta haudattiinkin.

Ranskan tulehtuneet suhteen Amerikkaan, Britanniaan ja Australiaan on myös tekijä, joka voi jollain tasolla vaikuttaa vaalien jälkeisiin poliittisiin linjauksiin ja agendoihin.

Puoluepolitiikka näyttää viimein romuttavan itse itsensä

Kun ihminen on liian varovainen ja tekee liikaa sopimuksia suuntaan sun toiseen on se alun loppua. Olen puhunut puoluepolitiikan tilasta ja siitä, että se on dinosaurus hallitusmuodoksi yli kymmen vuotta. On hyvä nähdä, että yhdestä maailman vaikutusvaltaisimmista maista on tullut myös tämän leipiintyneen selkärangattoman sirkuksen uhri.

Ongelma on mielestäni siinä, että mitään ei oikeasti saada aikaiseksi kun ajetaan käsijarru päällä vaijeri kiinni puussa. Tästä meillä mainio esimerkki kotimaassa Marin-Niinistö akseli, joka ei tunnu tekemälläkään saamaan mitään oleellista tehtyä erityisesti kansalaisten tilanteen edistämisen kannalta. Työ-, terveys-, hyvinvointi- ja elämäntavan edistäminen, yksikään näistä agendoista ei ole plusmerkkinen, mutta rahaa ja varoja kyllä törsätään kuin roskaa ja enemmän kuin koskaan.

Mitä vaalien on odotettavissa

On siis tosiaan mahdollista, että Saksan jakautunut poliittinen kenttä vaalien jälkeen joutuu tekemään paljon myönnytyksiä poliittisten linjojen kannalta koska on luotava uudenlaisia koalitioita. Se mikä on rivien välissä nähtävissä on se, että puolueet myös itse varjelevat omaa etuaan entistä enemmän jättämällä pois tai pyöristämällä puolueen agendassa tärkeitä kannanottoja kuten Venäjä ongelma ja miten sen kanssa toiminta.

Jos puolueen agenda ja linjaukset eivät ole selviä niin äänestäjälle tulisi herätä oma suojeluvaisto. Tiedon ja linjausten puuttuminen tarkoittaa nimittäin sitä, että niissä asioissa ei ole kantaa olemassa ja puolue voi luoda linjaukset äänestyksen jälkeen. Aikamoista uhkapeliä sanoisin, jos nyt miettii asiaa rokote passien, pakko-piikkien, talouden tilan ja tulevaisuuden, ilmasto agendojen ja esimerkiksi sodan uhan kannalta.

Tämä on se juurisyy siihen miksi en itse äänestä, en voi luottaa tähän järjestelmään millään tasolla ja siihen, että minun tai muiden rehellisten, sydämellisten ja yhteisöllisyyteen uskovien kansalaisten etuja tässä muka ajettaisiin.

Miksi siis haluaisin tukea agendoja, jotka eivät ole läpinäkyviä, mistä muka tiedän, että puolueiden linjaukset johtaisivat mihinkään rakentavaan muutokseen. Uskominen ei ole uskottava tapa tehdä henkilökohtaisia päätöksiä ja historia on jo näyttänyt ja opettanut sen, että politiikassa on yli 99% jengistä ostettavissa ja takinkääntäjiä on joka kulman takana mikä nyt ei vaan uskomalla muutu.

Läpinäkyvyys on uskottavuuden ainoa uskottava mittari

Uskottavuus ei piile sanoissa, ihmisten teoissa, heidän profiilissa tai taustassaan. Lupaukset ja tyhjät sanat ovat tyhjiä koska taustalla on vain tyhjyyttä ja pahimmillaan itse tyhjiö, se tässä juuri onkin se ongelma. Kannattelemme siis tyhjiä puhkeamassa olevia ilmapalloja, ilmapalloja siis ovat puolueet ja poliitikot sekä valtiot, korporaatiot, pankit ja instituutiot heidän taustalla. Se, että puhkeavatko nämä ilmapallot on ihmisistä kiinni ja siitä, josko kollektiivisesti hyväksytään niitä nykypäivän politiikan kautta ajettavia inhottavia asioita kuten ihmisten alistaminen, nöyryyttäminen, pelottelu ja paimentaminen.

Kun uudet päättäjät siis valitaan (olivat he sitten mistä puolueesta tahansa) niin poliittiset linjaukset ja agendat luodaan pitkälti vasta vaalien jälkeen, mikä on korruption muoto myös se. Ikävintä tämän kannalta on todeta, että 99,99% todennäköisyydellä nykyinen agenda toistaa itseään, eli jatkaa siitä missä nyt ollaan. Kaikki viittaa myös siihen, että politiikka tulee keskittymään entistä enemmän pelotteluun ja siihen, että kajotaan yhä syvemmin ihmisten yksityisyyteen ja vapauteen elää omansa näköinen elämä.

EU:n oma armeija

Viimeisempänä merkittävänä asiana voi mainita sen, että EU tasolla tuntuu olevan laajalti yksimielisyyttä siitä, että EU tarvitsee oman armeijan. No, tiedetäänpä nyt sitten mihin seuraavat ‘big bucks’ eli suuret dollarit pistetään koska eihän sitä nyt kaikkea löysää rahaa kuitenkaan ilmasto asioihin kannata upottaa. Mielenkiintoinen ajatuksen silta tässä onkin siihen, että olisiko tässä syy vihreiden uppoamiseen koska tällä tavalla voidaan kallistaa rahan käyttö uuteen porsaanreikään kuten kansalaisten suojeluun ja unohtaa kaikki varat jotka ilmasto asioihin on pistetty ilman mitään konkreettisia saavutuksia (paitsi energiayhtiöiden kartellin vahvistaminen). Kun tässä nyt menneistä vielä vähän muistelee niin sehän taisi olla juuri Saksa ja Natsit, jotka tätä rahan kanavointia hallitsivat taidokkaasti, joten ehkä tässä kukin voi itsekseen yhdistellä vähän pisteitä ja miettiä mihin tämä touhu oikeasti on menossa.

Oli miten oli, aika ikävää touhua kaiken kaikkiaan ja en edes halua ajatella kaikkea sitä rahaa mitä tämä Hollywood politiikka Saksassa ja muualla törsää. Sillä saisi varmasti aika monen ihmisen ruokittua ja pois kadulta, mutta eihän se poliitikoille tunnu mikään merkityksellinen tai keskeinen asia olevan.