Sari Eassayh maatalouden kriisipaketista: ”Vitkastelu on nyt vastuuttomuutta”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja hoputtaa hallitusta nopeasti toteuttamaan maatalouden kriisipaketin ja pitää kaikkea vitkastelua vastuuttomana.

(Kuva: Eduskunta)

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah, korostaa maanviljelyksen kalenterisidonnaisuudesta johtuvaa kiirettä maatalouden tukipäätöksille:

”Rehunteon aikaan toteutuvat päätökset ovat monen tilan osalta liian myöhään”

– Jokainen päivä lisää odotusta on liikaa. Hallituksen pitää saada aikaan päätökset maatalouden akuutista auttamisesta nyt, eikä vasta toukokuulle lupaillussa lisäbudjetissa. Rehunteon aikaan toteutuvat päätökset ovat monen tilan osalta liian myöhään. Pelkät lupaukset eivät riitä akuutissa kotimaisen maatalouden kustannus- ja rahoituskriisissä sekä ruokakriisin uhatessa laajoja alueita maailmalla, Essayah korostaa.

”Odotan suomalaisilta ministereiltä samanlaista asennetta kuin on ukrainalaisilla virkaveljillä, jotka vakuuttavat, että sodankin keskellä kylvetään kaikki se peltoala, mikä suinkin vain on viljeltävissä samaan aikaan kun hyökkääjät pommittavat heidän vilja- ja ruokavarastojaan varastojaan”, kirjoittaa kristillisten puheenjohtaja.

Ruokakriisi uhkaa maailmaa

– Ukrainan ja Venäjän osuus viljantuottajana on niin suuri, että nälänhätä ja ruokakriisi uhkaavat maailmaa. Lähi-idässä jo säännöstellään viljaa eikä Etelä-Euroopassa voi ostaa tiettyjä elintarvikkeita enää rajattomasti. Suomella saattaa olla paljon aiempaa suurempi rooli puhtaan luonnon ja maaperän maana, jopa koko globaalin ruokaturvan osalta, arvioi kansanedustaja Essayah .

Alkutuotannon tilanne on jatkanut kriisiytymistään Suomessa jo usean vuoden ajan, mihin ei ole KD:n mielestä suhtauduttu kyllin vakavasti:

Kolmannes peltopinta-alasta saattaa jäädä tänä keväänä kylvämättä

– Kuinka etäälle maatalouden todellisuudesta on suomalaisten päättäjien enemmistö on ajautunut, Essayah kysyy. Meillä on noin 2000 tilaa akuutissa maksuvalmiuskriisissä, päivittäin pari-kolme tilaa pistää ovet säppiin. Jopa kolmannes peltopinta-alasta saattaa jäädä tänä keväänä kylvämättä.

Energian ja lannoitteiden hinnat nousseet

Ukrainan sodan vuoksi energian hinnan äkillinen raju nousu tuntuu suorana vaikutuksena tiloilla, ja välillisesti lannoitteiden aiempaa heikomman saatavuuden ja hintojen korotuksen myötä. Pankkien luototus on lisäksi tiukentunut.

– Meillä on elintarvikeketjussa vääristymä. Kaupoilla, pankeilla ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Tähän tarvitaan ehdottomasti muutos.

Essayah pitää KD:n omassa maatalouden kriisipaketissaan esittämää kustannusindeksiä yhtenä ratkaisuna:  Kustannusindeksiin sidottaisiin kaikki elintarviketuottajien tekemät sopimukset. Silloin tuotantokustannukset siirtyisivät tuottajahintoihin koko tämän elintarvikeketjun läpi. On hyvä, että myös hallituksen suunnalla tähän esitykseen on suhtauduttu myönteisesti. Nyt vaan on kiireesti saatava asiassa edistystä.

Essayah’n mielestä myöskään EU-pöydissä ei ole tarpeeksi napakasti pidetty suomalaisen viljelijän puolta.

Ympäristöasiat nousseet tärkeämmiksi kuin tuotannon tukeminen

– EU-tukijärjestelmästä on tullut erittäin monimutkainen. On tullut tukimuotoja, joissa esimerkiksi ympäristöasiat tai maaseudun ylläpito nousevat tärkeämmiksi kuin tuotannon tukeminen. Maanviljelijöiden keskuudessa puhutaan hömppäheinän viljelystä. Tämä on nyt tällaisessa kriisitilanteessa kostautumassa.

KD:n esityksiä maatalouden tilanteen helpottamiseksi:

5 Comments

  1. Olavi
    27.3.2022 23:48

    Missä viipyy julkinen keskustelu hyötyhampun viljelyn laajamittaisesta lisäämisestä?
    Tämän kasvin avulla on selvitty pulasta ja nälänhädästä historiassa ennenkin, mm. toisen maailmansodan aikoihin Amerikassa viljelijät velvoitettiin laittamaan osa pelloista hampulle.

    Nyt jos ajattelet, että hamppu on huume, on sinun syytä tutustua asiaan!
    Kasvista saa ruokaa, lääkettä, kuitua, polttoainetta, sellua, köyttä, kangasta, paperia, betonin raaka-ainetta… lista on pitkä.
    Kaikki tämä vielä hyvällä hyötysuhteella.
    Lisäksi: ei tarvitse torjunta-aineita, lannoituksen tarve vähäinen, parantaa maata ja poistaa siitä raskasmetalleja. Mikä parasta, sitoo erittäin tehokkaasti hiilidioksidia, koska on C3-luokan eli jatkuvan yhteyttämisen kasvi.
    On se prkl, ettei tästä voi edes ääneen puhua, saamatta hörhöleimaa.

    Kysymys on vahvasti myös huoltovarmuudesta.

    Netistä löytyy lyhyt kirjanen, joka selventää, miksi hamppu on leimattu huumeeksi.
    Se oli 30-luvulla uhkaamassa eräiden amerikkalaisten metsä- ja öljybisneksiä, jolloin nämä tahot isolla rahalla päättivät mustata sen maineen.

    Lukekaa: Keisarilla ei ole vaatteita, Jack Herer.

    Ja jos siellä vielä joku ajattelee, että hippi taas huumeita puolustelee, niin tiedoksi, että kasvista on jalostettu päihdevapaita lajikkeita, mm. Finola ( Kuopion yliopisto, Callaway ).
    Näitä penään laajamittaiseen viljelyyn.

    Vastaa
    1. Pientä tarkkuutta
      28.3.2022 07:56

      Mikä on ”hyötyhamppu”? Tarkoitatko öljyhamppua vaiko kuituhamppua? Kummassakin tapauksessa osaongelmaa on se että tukiaisia ei makseta nille kasveille joita ei korjata syksyllä. Eli, kun kuituhamppu jätetään haristumaan talvesi peltoon ettei sitä tarvitse niin liottaa (likolammet), ei siihen saa tukiaisia.

      Maatalaoutemme on muutenkin nyrjähtänyt. Meillä viljellään salaatteja jotka ovat välimeren ihmisten ruokaa. Meillä Suomessa pitäisi syödä juureksia ja lihaa. viljaa kasvattaa sen verran mitä eläimet syövät, ja me sitten syömme sen lihan. Näin meillä olisi ruokaa yltäkylläisesti ja oikeaa maitoa. Ettei viljaa tarvisi hioa ja väkivalloin sotkea veden ja rypsiöljyn kanssa joksikin liemijuomaksi. Joka ei ole terveellistä ja aihettaa suolisto-ongelmia.

      Vastaa
      1. Olavi
        28.3.2022 13:01

        Kiitos tarkkuudestasi!
        Tarkoitin toki molempia.
        En koe, että tässä tilanteessa on enää kysymys tukiaisista, vaan siitä, että alkaisi olla pienoinen pakko näiden ”hyötyhamppujen” viljelylle.
        Toki tukijärjestelmä on muutettavissa nopeastikin koskemaan vasta keväällä korjattavia satoja.

        Olen kanssasi erittäin samaa mieltä maatalouden nyrjähtäneestä tilasta ja siitä, mitä kerrot pohjoiseen sopivasta ruokavaliosta.

        Koen, että tämä hamppuasia on nyt pikimmiten saatava julkiseen keskusteluun ja sitä kautta nopeasti myös viljelyyn, vaikka ylimääräisillä tukiaisilla.
        Rahaa on, mutta ymmärrys vielä puuttuu.

        Vastaa
        1. Pientä tarkkuutta
          29.3.2022 08:39

          Kuituhamppu olisi erinomainen tuote meidän paperiteollisuudellemme. Siitä saatava kuitumäärä on seitsemän kertainen puukuituun verrattuna. En sitten teidä mikseivät tehtaat halua käyttää sitä. Sillä hampusta valmistettu paperi kestää kellastumatta 300 vuotta. Kun puukuidusta valmistettu tahtoo olla jo ruskea 50 vuoden jälkeen.

          Kuituhampusta saadaan myös köydet ja kalaverkot. Se kestää erinomaisesti kosteutta. Isot laivanköydet nyt tahtovat olla sen verran painavia että niitä ei siitä enää haluttu ethdä. Mutta muuten sisustusmateeriaalinakin, se olisi erinomainen.

          Ja yksi asia mikä on kokonaan unohdettu on nokkonen. Nokkosesta kehrättiin aikoinaan lankaa joka oli niin hienoa että sitä sanottiin ”pohjolan silkiksi”. Lehdet syötettiin kanoille ja kuidusta kehrättiin lankaa. Myös nokkonen tulisi korottaa sille kuluvaan arvoon.

          Öljyhampusta saatava öljy on sikäli poikkeuksellista että siinä on E-vitamiinia ja että sitä voivat käyttää keliaakikot. Mutta että siitä olisi hyötyä pohjolan karuissa oloissa asuville, se tulisi kasvattaa Suomessa. Öljy on erilainen mikäli se on kasvatettu välimeren maissa. Eikä luonnollisesti saa unohtaa nokkosen siemeniä, jotka ovat varsinaista ”superfoodia”.

          Lopuksi laitan erään virolaisen henkilön lauseen joka selkiyttää asiaa:”Kun sinä syö sinu maassa kasvnut omena, siinä ne kaikki vasta-aineet jotta se edes pystyä kasvamaan täälä. Se superfood sinulle. Jos jostain amazoni viidakko löyty joku ihmeaine, se ihmeaine niille, ei sinulle. Siksi sinu tule syödä se ruoka joka kasva täälä”.

          Eipä tuohon periaatteellisella tasolla ole juuri lisättävää. Toivoisi vain että maataloutemme käyttäisi vähemmän soijaa eläinte rehuna. Sillä oletteko koskaan olleet vettyneiden soijapapanoiden vieressä? Ne haisevat paljon pahemmalta kuin eläinlanta. Oksennus meinaa tulla. Mutta sekin on selvä: Soija kerää maaperästä kaikki jätteet. Ja sitä syötetään eläimille sekä ihmisille.

          Vastaa
  2. pöh
    28.3.2022 00:45

    Ihmisen elämisen edellytys on ruoka.
    Ja kohta se saattas olla jopa se ”uusi nokia”, mutta meidän hallitus haluaa tuhota tämän maan ja kansan.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top