Sijoittajat nuorisotyöhön: Syntyvät säästöt yksityistetään, -kunnat maksamaan uudelle ihmerahastolle

Sosiaali-ala, lapset ja nuoret ovat ”paratiisi eteenpäin pyrkivälle biznekselle”: S-Pankki ja FIM esittelevät uudenlaisen rahaston, joka keskittyy edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia. Ollaanko tässä luomassa jälleen kerran rahastus-automaattia veronmaksajien vahingoksi?

Toimittajan ensimmäinen ajatus STT:lle lähetetystä tiedotteesta: ”Herttijee, siis mitä mä luin?” Siis S-Pankilla on rahasto FIM joka kerää sijoituksia pääomasijoitusrahastoon, jonka varat käytetään Lapset SIB -hankkeeseen. Näin sitä markkinoidaan: ”Vaikuttavuussijoittamisen periaatteita noudattava hanke”, mikä se sitten lieneekin, ”jossa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi”. Joo.

Vaikuttavuussijoittaminen on maailmalla sillai uusi trendi, ja on nyt ilmeisesti rantautumassa Suomeenkin. Lasten ja nuorten syrjäytyminen mainitaan, ja että ”pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin”. Kuullostaa hyvin vakuuttavalta, jos ei ymmärrä lukemaansa. Vakuuttavuussijoittamisen avainkäsite on SIB-rahasto, millä ei viitata maan tapaan että henkilö lainaa rahat valtionyhtiöltä, ostaa niillä yhtiön mehukkaimman pihvin (alle torihinnan), myy sen käypään arvoon, ja maksaa myyntitulolla lainansa, ja pitää itse erotuksen. Tämähän ei ole Suomessa uutta eikä harvinaista.

Social Impact Bond (SIB) on yksi vaikuttavuussijoittamisen muoto. Epäilyt, että kyseessä olisi uusi tapa päästä verokertymän ja sillä tuotettavan palvelun väliin, torjutaan heti kättelyssä. Sitä ei oteta edes puheeksi. Lapset SIB -hanke toimii rahoittamalla ”lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Niillä pyritään synnyttämään kunnille säästöjä lastensuojelusta ja syrjäytymisestä syntyvien kustannusten ja tulonmenetysten laskuna. Syntyneet kustannussäästöt jaetaan kunnan ja rahaston sijoittajien kesken. Rahasto on suunnattu ammattimaisille sijoittajille”.

Syntyneet kustannussäästöt vanhustenhoidossa aiheuttivat äskettäin miltei johtavassa asemassa olevan yksityisen palvelutuottajan sanktioimisen Valviran taholta, vanhusten katastrofaalisten olojen tultua julkisuuteen. Onko meillä takeita, ettei S-Pankin ajama maailmalla kuullemma nousevana trendinä etenevä uutuusihme johda samaan lopputulemaan?

Ymmärrämme, että päättäjätasolla ollaan yleensä hinkattu luentosalien penkkejä, ja opittu viisautta kirjoista, mutta Esson-baarissa taksikuskien juttuja kuunnelleelle kansankyynikolle vaikuttavuusinvestointi-hype ei sillai avaudu. -Tai avautuu arkikokemuksen tukemalla tavalla.

Niinkun nuoriso- ja lapsityöhön tuo uutta puhtia pääomasijoitusrahasto? Ymmärrämme toki intomielisyyden saada sijoittajat mukaan nuorisotyöhön, -vanhusten hoivaamisessahan he jo ovatkin.

FIM-apparaatilla on jo näyttävät yhteiskuntasuhteet: Lastensuojelun Keskusliitto, kunnat ja Sitra. Toiminta on alkanutkin jo Vantaalla ja Hämeenlinnassa, eikä mikään voi mennä pieleen.

”Olemme hurjan ylpeitä, että voimme olla mukana edistämässä suomalaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia. Ensimmäiset sijoittajat ovat jo ilmoittautuneet mukaan hankkeeseen ja neuvottelemme parhaillaan useiden sijoittajien kanssa”, S-Pankin varallisuudenhoidon johtaja Hanna Porkka kertoo.

S-Pankki on äskettäin ostanut vaikuttamissijoittamisen pioneerin Epiqus Oy:n, joten osaaminen on hallussa. Mutta miten syntyy pääoman tuotto:

Sanonta kuuluu: ”Rahaston tuotto syntyy siitä, miten hyvin toimenpiteet saavuttavat niille asetetut mitattavat tavoitteet. Tällöin kunnat maksavat tulospalkkioina osan syntyneistä säästöistä rahastolle. Kunta ostaa siis tuloksia suoritteiden sijaan.”

Lasten ja nuorten kasvamisen tukemiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden kustannusten ainoa todellinen saldo-tarkastelu voidaan tehdä vasta heidän aikuistuttuaan yhteiskuntaan: Olemmeko onnistuneet estämään työn ja kouluttautumisen ulkopuolelle putoamisen, ja tukemaan yksilön elämänrakentamista. Silloin nuori maksaa takaisin sen mitä häneen on ”sijoitettu”. Näitä ”tuloksia” ei voi mitata, eivätkä ne näy yhden tilikauden aikana.

Mitä voisi olla ”säästöä” joka puolitetaan kunnan ja sijoittaryhmän välillä? Otetaanko se jo nyt budjetoituihin kuluihin sisältyvästä ”ilmasta” vai palveluja heikentämällä? Julkistamisen ajoitus oli ainakin hyvin harkittu, mutta kovin varhain lukkoonlyöty: Bernerin lastensairaalatemppu on jo sopivasti unohtumassa, ja Sote:nkin piti olla jo loppusuoralla, vaan eipä ollutkaan. Ikävästi Esperi kärähti juuri äskettäin omasta vaikuttavuusinvestointi-bisneksestään, eikä kohu ole tasoittunut.

Soten jälkeiseen aikakauteen ollaan selvästi matkalla. Muodostuu vahva vaikutelma, että sijoittajavetoista nuorisotyötä on hyvinkin pitkään ideoitu nimenomaan Sote-ratkausun jälkeiseen ympäristöön, jossa yksityistäjät elävät kuin siat pellossa.

Kun nuoriso- ja sosiaalityö on kaikkina aikoina pyrkinyt ”asiakkaidensa” määrän minimoiseen, yksityisen pääoman tuominen sosiaalisektorille tuo sinne myös intressiristiriidan: Firmalle asiakkaiden määrän kasvu on tavoite, kunnallisille auttamisen ja sosiaalityön ammattilaisille ei. Onkin pelättävissä, että uusi ajattelu jota näemmä ajetaan Suomeen kuin käärmettä pyssyyn, pyrkii tekemään sosiaalisektorista myös ”kasvualan”? Eräs tuore Sosiaali ja terveysministeriön ulostulo erityisnuorisotyön seurannan jatkamisesta vielä ”asiakkaan” aikuistuttua on hyvin huolestuttava ja pahaenteinen. Ovatko suomalaisten sukupolvien aikana rakentamat instituutiot lasten ja köyhien auttamiseksi karkaamassa kontrollista, pyrkimässä maximoimaan holhottavien määrän, ja tekemään liikevoittoa veroparatiiseihin rekisteröidyille sijoittajille ja näiden ”yhteiskuntasuhde-kontakteille”? Vanhusten hoivaamisessa olemme jo nähneet tämän kehityksen.

Hoitaja yritti kertoa työnantajalleen jo v.2015 Esperin ongelmista, -sai potkut

 

Mikkelin kaupunki hävisi palvelutalo Graania koskevan kiistan KKO:ssa

1 Comment

  1. Janis Petke
    28.1.2019 15:35

    Röyhkeydellä ei ole ylärajaa, ennenkuin joku polttaa päreensä totaalisesti

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top