Siperiassa ihmeteltiin: Onko se teräsmies? Onko se P….? -Se on meteroriitti! (VIDEO)

Eilen lauantaina hämmästytti siperilaisen Krasnojarskin kaupungin asukkaita taivaalla nähty loistava esine. Valoilmiö osoittautui taivaankappaleeksi, meteoriitiksi.

Siperiaan on pudonnut useita meteoriitteja, viimeksi Tseljabisnkiin vuonna 2013. Tunnetuin ja tuhoisin meteoriitin putoaminen Siperiassa oli v.1908 tapahtunut Tunguskan katastrofi, joka tuhosi laajalti metsää ja tappoi ainakin yhden poropaimenen ja hänen porolaumansa. Katastrofi osui Kivisen Tunguskan, joen erään latvahaaran, alueelle, jossa ei ollut siihen aikaan pysyvää asutusta. Tähtitieteilijöiden arvion mukaan Tunguskaan pudonnut esine olisi aiheuttanut hyvin suuren onnettomuuden, jos olisi sattunut asutulle seudulle.

Tunguskan putoamispaikka sijaitsee sattumoisin suurin piirtein Helsingin latitudilla. Siis pieni aikalisä meteoriitin ja maan kohtaamisessa, niin maaplaneetan kiertoliike olisi voinut tuoda tapahtuman esm. Helsingin kohdalle. Vaikkei meillä suomalaisilla ole ollut kovin hyvää herraonnea, niin joissakin asioissa onni on meitä suosinut.


Isot punaiset pallot: Tseljabinsk 2013, Beringinmeri 2018.

Tselbinskiin pudonnut kappale oli läpimitaltaan keskisuuri, ja sen vaikutuksista kirjoitti lehti näin:

Venäjän meteoriitti oli halkaisijaltaan vain noin 19 metriä, mutta se räjähti 40 Hiroshima-tyyppisen atomipommin voimalla. Paineaalto rikkoi tuhansia ikkunoita, välähdys sokaisi hetkellisesti 70 ihmistä ja aiheutti kymmeniä palovammoja. Kaikkiaan vammoja sai 1600 henkilöä. (IS)

Taivaan ilmiöihin emme voi juurikaan vaikuttaa edes koko ihmiskunnan yhteisillä toimenpiteilla. ”Irralliset” taivaankappaleet muuttavat reittejään ohittamiensa planeettojen painovoimakenttien vaikutuksesta, ja asteroidivyöhykkeeltä Marsin ja Jupitetin välistä saattaa tulla radaltaan suistuneita kappaleita maata kohti, jos huonosti käy. Aurinkokunnalla on myös etäkiertolaisina komeettoja, jotka tulevat sisä-aurinkokuntaan vuosisatojen välein, tai harvemminkin, ja ”kuolleen” komeetan jättämä kivipilvi jatkaa kulkuaan aina siihen asti, kunnes törmää johonkin.

Kuu, jolla ei ole suojaavaa ilmakehää, eikä kosmisten iskujen jäljet poiskuluttavia sääilmiöitä, on kauttaaltaan meteoriittien iskujälkien peitossa. Suomen alueelta on pystytty tunnistamaan geologisia poikkeamia kallioperässä, jotka on päätelty jopa megaluokan meteoriittien iskujäljiksi. Lappajärvi Pohjanmaalla ja Ahvenanmaan Lumparn ovat tunnetuimmat. Suomen sijainti pohjoisella leveysasteella ei tee meistä meteoriittinen herkullisimpia kohteita, mutta ei myöskään suojaa meitä taivaallisilta iskuilta. Siperian Krasnojarskin ja Tseljabinskin, kuten myös Tunguskan, tapaukset ovat hyviä esimerkkejä.

Kun Maa-planeetan ilmastonvaihteluihin, jotka johtuvat auringon säteilyn määrän syklisistä vaihteluista ja maan kiertoradan elliptisyyden muutoksista, ja myöskin maan akselin kaltevuuden huojunnasta joka säännöllisesti vähentää pohjoisen pallonpuoliskon samaa auringonsäteilyn määrää, siis yritetään vaikuttaa mm. koululaisten lakkoilulla ja muulla aktiviteetilla, pitäiskö näihin meteoriitteihinkin yrittää vaikuttaa samalla metodilla? Onnistumisen edellytykset ovat ainakin samaa luokkaa.

Eilisesta Krasnojarskin meteoriitista kertoi Sputnik News tänään.

Joulukuun 18. 2019 meteoriitista kirjoitti 16.03. Tekniinkan maailma: Jättimäinen meteori räjähti Maan yllä joulukuussa – Toiseksi suurin räjähdys vuosisataan huomattiin vasta nyt.

Tseljabinskin v.2013 meteoriitista kirjoitti Iltasanomat 07.11.2013: Tutkijat varoittavat: Venäjällä räjähtänyt meteoriitti paljasti – törmäysriski luultua suurempi.

Tunguskan meteoriittia pohti The Siberian Times.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top