Sipilä tänään Brysselissä: Muuttoliikettä ja taakanjakoa

Tänään alkava EU:n huippukokous, jota valmisteltiin parisen päivää sitten Angela Merkelin aloitteesta pidetyssä pikakouksessa, johon siihenkin Sipilä ehti, käsittelee EU:n tulevaisuuden kannalta kriittisiä asioista, joista akuutein on Välimeren ”siirtolais”-tilanne:

Italia haluaa eroon maassa jo olevista sadastatuhannesta afrikkalais- ja lähi-itä-taustaisesta maahantulleesta, ja jakaa  Italian satamiin pyrkivät tulijat muiden EU-maiden kanssa.

Kuten olemme jo kertoneet, aiemmin FRONTEX, nyt etupäässä erilaiset ei-valtiolliset organisaatiot, ovat noutaneet Libyan rannikolta hät’hätää merelle tuupatuilla kumiveneillä kelluvia #siirtolaisia eurooppalaisiin, useimmin Italian, satamiin. Italian nykyinen hallitus yrittää toimia vaalilupaustensa mukaisesti, ja rajoittaa ihmisvirtaa Afrikasta Italiaan.

Näistä syistä Italian odotetaan asettavan tiukkoja ehtoja eurooppalaiselle pakolaissopimukselle:

Ansa 27.06.2018:

Italy ready to block migrant summit conclusions

Italian vaatimus tarkoittaa, että Italiaan rantautuvien NGO-laivojen (NGO=Non Governement Organisation) tuomat afrikkalaiset tms. jaetaan jo ennen turvapaikkahakemusten käsittelyä muihin  EU-maihin. Tämä romuttaisi lopullisesti Dublinin sopimuksen.

Dublinin asiakirjan allekirjoittajamaat sopivat, lopettaakseen ”turvapaikkashoppailun”, so. maasta toiseen kiertämisen parempien etujen toivossa, että henkilön turvapaikkahakemus käsitellään vain siinä (Dublin-) maassa, johon hän ensimmäiseksi on saapunut.

Dublinin menettelytapaa ei noudatettu myöskään syksyllä 2015, kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden tulviessa Ruotsista Suomeen. Juha Sipilä oli jo silloin pääministerinä.

EU:n huippukokoukseen on myös asetettu toiveita: Ehkä Eurooppaa vaivaavaan pakolaistulvaan saadan jokin muu ratkaisu, kuin kontrolloimaton vaeltaminen maasta toiseen, ja epämääräisten ihmissalakuljettajien toiminta Välimerellä. Mereen hukkuneita on jo tuhansia.

Turvapaikanhakijoiden ja ”siirtolaisten” käsittelyä Välimeren eteläpuolella on ehdotettu useaan kertaan. Tämänkin voi toteuttaa kahdella tavalla:

  • Turvapaikanhakijat voidaan sijoittaa heidän hakemuksensa käsittelyn ajaksi esm. Afrikassa, EU:n sopimuskumppani-maan alueella, sijaitsevaan leiriin. Israel menetteli näin, sopien Ruandan kanssa sudanilaisten ja eritrealaisten laittomien maahantulijoiden säilytyksestä. Käytännössä useat palasivat Ruandasta kotimaahansa omin avuin, odottamatta Israelilta vastausta hakemukseensa. Menettely lopetettiin EU:n ja YK:n vaatimuksesta.
  • Turvapaikanhakijoiden virrat voidaan ohjata Libyaa lähempänä heidän kotimaitaan oleviin EU:n ylläpitämiin leireihin, joista heitä rahdataan suoraan sijoituspaikkoihin, joihin edelleen muodostuu paperittomien ja vaikeasti maastapoistettavien kielteisen päätöksen saaneiden ongelma. -Juuri se, jota ei tänään pystytä hallitsemaan.

Juha Sipilä on tänään, suomalaisten edunvalvojana, Brysellissä. Syksyn 2015 turvapaikanhakija-aaltoa hän kommentoi parisen vuotta myöhemmin: Heitä ei olisi tarvinnut ottaa Suomeen.

Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ministerivaliokunnassa oli kuitenkin ollut jo 18.11.2015 pöydällä esitys, että Ruotsia kohdellaan #turvallisenamaana, so. keneltäkään sieltä tulevalta ei oteta vastaan turvapaikkahakemusta, van viisumittomat ja paperittomat käännytetään rajalta takaisin Ruotsiin. Sipilä oli toiminut toisin.

Tänään EU:n huiput kokoontuvat pohtimaan mm, miten Välimerelle ilmaantunut tilanne käsitellään ilman että se horjuttaa EU:n yhtenäisyyttä. Toivotamme EU-maiden ministereille viisautta. 

Tärkeä huippukokous edessä

Juha Sipilä torstaina 28.6.2018 klo 13:25

”Terveiset Brysselistä. Tänään alkaa pääministerikauteni yksi merkittävimmistä EU:n huippukokouksista. Nyt jos koskaan Euroopalta vaaditaan yhtenäisyyttä. Kokouksen asialista on keskeinen unionin tulevaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta. Kokous on tärkeä Suomelle.

Olen kuluneen viikon aikana käynyt puhelinneuvotteluja kokouksen keskeisten toimijoiden kanssa muun muassa Eurooppa-neuvoston presidentti Donald Tuskin, Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.

Huippukokous alkaa turvallisuuden ja EU:n puolustusyhteistyön käsittelyllä, missä myös Naton pääsihteeri on mukana. Suomen viesti on selvä. Työtä konkreettisten tulosten saavuttamiseksi on jatkettava. EU:n puolustuksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön projekteja on edelleen kehitettävä. Tässä Suomi on aktiivisesti mukana. Unionin yhteistyö hybridiuhkien torjunnassa on hyvä esimerkki nopeasta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Sitä on jatkettava Naton kanssa.

Kokouksen lopuksi illalliskeskustelu käydään muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista. Muuttoliikkeen osalta tärkeintä on löytää eurooppalainen ratkaisu. Suomen kanta on, että muuttoliikkeen hallinnan toimien lähtökohtana on oltava ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Suomen kannat perustuvat kuuden kohdan tavoitteeseen:

1.     Maahanmuuton juurisyihin on kyettävä vastaamaan. Ihmisiä on autettava entistä paremmin ja tehokkaammin heidän kotiensa lähellä. Kumppanuussopimuksia esimerkiksi Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa on edelleen kehitettävä. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi.

2.     Uudelleen sijoittaminen pakolaisleireiltä. Tavoitteena on oltava, että tulevaisuudessa entistä suurempi osa Eurooppaan saapuvista ihmisistä tulisi pakolaiskiintiöiden kautta. Näin pystymme auttamaan entistä paremmin niitä ihmisiä, jotka eniten apua tarvitsevat. Jotta tähän päästään, kokonaisuuden toimittava paremmin.

3.     Ulkorajavalvontaa on tehostettava.

4.     Eurooppalainen solidaarisuus ja vastuunkanto poikkeustilanteissa.

5.     Palautusten tehokkaampi toiminta.

6.     Schengen-järjestelmän on toimittava paremmin.

Tämän päivän keskustelun uskon keskittyvän maahanmuuton juurisyihin ja esitykseen alueellisista maihinnousupisteistä, joiden avulla pyrittäisiin auttamaan merellä olevia turvapaikanhakijoita ja estämään salakuljetusta. Keskustelu on vasta alkuvaiheissa ja tärkeää on, että kaikki oikeudelliset perustat selvitetään. Suomi on suhtautunut aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti, toki vain siinä tapauksessa, että kaikki oikeudelliset reunaehdot täyttyvät.

Dublin-järjestelmän toimivuus nousee esille. Suomi on valmis tehostamaan kahdenvälisiä sopimuksia, jotta jo Dublin-sopimuksessa oleva ensimmäisen tulomaan periaate toteutuisi paremmin. Valmistelemme parhaillaan kahdenvälistä sopimusta Saksan kanssa.

Tapaan vielä ennen kokousta Hollannin pääministerin Mark Rutten. Keskustelemme EMU:n kehittämisestä. Tapaan myös suomalaiset europarlamentaarikot. Käymme keskustelun ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä Suomen kansallisista tavoitteista. Tärkeää, että kaikki suomalaiset toimijat puhaltavat yhteen hiileen unionissa.”



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top