Sisäministeri ei tue alaisiaan poliiseja, vaan laittomia mielenosoittajia

Sisäministeri Maria Ohisalon asenne poliisin toimintaan ns. elokapinan liikenteentukkimis-sessiossa kaipaa lähempää tarkastelua.

Ministeri twiittaa:

”Onko poliisin voimankäyttö elokapina-mielenosoituksessa tänään oikeasuhtaista? Olemme saaneet asiasta alustavan selvityksen, jota käydään läpi. Voimankäytön on oltava aina viimeinen keino ja sille on oltava painavat perusteet.” Sisäministeri Maria Ohisalo 03.10.2020.

Liikenteen tai elinkeinotoiminnan estämisen ja mielipidevapauden käyttämisen välinen raja on hämärtynyt, mutta onneksi vain äärivasemmistolla ja vihreillä. Äskettäin Helsingin keskustassa tukittiin kaupungin vilkkain katu, jonka kautta kulkee noin puolet keskustaan tulevasta autoliikenteestä. Sisäministeri Maria Ohisalolta ei liikene ymmärrystä työmatkaliikkujille, eikä keskustan liikeyrityksille joiden täytyy olla asiakkaiden tavoitettavissa. Hänen huolenpitonsa kohde on pieni joukko ilmastohurahtaneita, jotka asettavat omat päähänpinttymänsä kaiken muun edelle.

Sisäministerin asettuminen järjestysvallan kenttätoimijoiden vastaisen kritiikin puolelle on hyvin huolestuttava ilmiö. Poliisien, jotka kohtaavat tilanteet oman fyysisen turvallisuutensa vaarantaen, on voitava luottaa siihen, että ylin esimies on heidän puolellaan oletuksellisesti: Mitä tapahtuukin, ministerin on puolustettava käskynalaisiaan, ja vasta sen jälkeen tutkittava virheiden ja väärinkäytösten mahdollisuus.

Nyt Ohisalo käytännössä tuomitsee tutkimatta.

Meillä on lähihistoriasta toisenlainen esimerkkikin: Sisäministeri Aarre Simosen (SDP) suhtautuminen Kemin uittotyömaan lakkojen yhteydessä tapahtuneeseen poliisin toimintaan vuonna 1949. Simonen asettui alaistensa puolelle, ilman tutkimuksia ja selvityksiä. Hän oli miehet sinne käskenyt, ja antanut tehtävän: Järjestyksen on säilyttävä. Hän seisoi heidän takanaan silloinkin kun mellakan rauhoittaminen oli maksanut kaksi ihmishenkeä. Hierarkisessa organisaatiossa vastuu on sillä, joka käskee, -ja Simonen kantoi vastuunsa.

Tutkimukset osoittivat myöhemmin, että poliisi oli toiminut tilanteen mukaisesti, ja oikein. Sitähän ministeri ei ollut voinut tietää, joten hänen oli pitänyt tehdä valinta. Olla virkarikos-epäilyn kohteena, on olla ”löysässä hirressä”.  Simonen päätti olla alaistensa rinnalla.

Miksei meillä ole enää Aarre Simosen kaltaisia ministereitä?

10 Comments

  1. Los6666
    4.10.2020 18:48

    ei jeesus mikä saapas toiki h********* oikeen on…
    vajaaälyset liimanhaistelijat tukkii liikennettä, eikä tottele poistumiskäskyjä niin mitähän helvettiä olis poliisien pitäny tehdä?
    miettikää minkälainen idiootti on päästetty ministerin virkaan…

    Vastaa
    1. Puolueeton
      4.10.2020 20:04

      Los6666 kommentti on loukkaava sekä ministeriä kohtaan ja koheltavia nuoria kohtaan ja saa aikaan sympatioita huonosti käyttäytyviä nuoria ja ideologiassaan puhkuvaa ministeriä kohtaan, vaikka kommentin tarkoitus lienee päinvastainen.

      Ohisalo esittää kysymyksen ja kiinnittää huomionsa poliisin voimankäyttöön, jolle pitää olla painavat perusteet. Videon mukaan ei käytetty voimaa (pamppuja, etälamauttimia, käsirautoja) vaan tarpeellisia keinoja poistaa kadulta liikennettä tukkivat nuoret, joten ministerin kommentti oli kuitenkin turha tässä tilanteessa. Mikä sumutin oli kysymyksessä, näyttää siltä, että aine olisi ollut puhdasta vettä.
      Tapahtuma oli seurausta kulttuurista, jossa ministerit ja nuoret ovat saaneet huonoa koulutusta. Koulutuksen mukaan mukaan on sopivaa toimia muita häiriten kun vain uskoo omaan asiaansa.

      Vastaa
  2. juha
    4.10.2020 22:15

    Viitaten Kemin lakkoon v. 1949 Aarre Simonen (SDP) sai ”lempinimekseen” tuon tapahtuman tiimoilta. ”Sapeli-Simonen.”

    Jos ylipäätänsä herättää ihmetystä se, että miksi SDP:läinen oli nuiva työläisten korpilakolle? No, ensinnäkin vaikka kyseessä olikin laiton sopimuskauden ulkopuolella ollkut lakko. Pääsyynä oli umpi-punaisen Kemin kommunistit, jotka lakon pääasiassa masinoivat. Tuolloin SDP kävi veristä ja keinoja kaihtamatonta (molemmin puolin pelattiin kovaa peliä) taistelua kommubisteja vastaan siitä kuka hallitsee Suomessa ammattiliittoja. Samalla tietysti taisteltiin työläisten ”sieluista” kumpi saa heistä suurimman osan äänestäjäkunnakseen. SDP sai tähän taisteluun jopa rahoitusta Yhdysvaltain CIA:lta, joka oli ”kuumaa kamaa” Suomessa Neuvostoliiton ”nenän” alla. Tällä tidolla Neuvostoliitti kiristi SDP:n puheenjohtaja Rafael Paasiota (1903-1980) 1960-luvun lopulla pidettävässä puoluekokouksessa vaihtamaan Paasion itsensä ja puoluekokouksen ehdokkaan länsimielisen ja ”’oikeistolaisen” SDP:n seuraavan puheenjohtajan Neuvosto- ja kommunistimieliseen Kalevi Sorsaan (1930-2004). Kalevi Sorsa Oli ei enempää eikä vähempää kuin KGB:n mies Suomessa ja hänen yksioikoinen päämääränsä oli Mauno Koiviston kanssa tehdä Suomesta kommunistinen maa kuten Itä-Euroopankin maat.

    ETYK-kokous Helsingissä v. 1975, joka oli presidentti Urho Kekkosen elämäntyön huipennus, joka oli karahtaa karille silloisen Yhdysvaltain presidentin Gerald Fordin (1913-2006) kylmään ja yksioikoiseen ilmoitukseen, että jos Suomessa on pääministerinä Kalevi Sorsa (KGB). Hän (Ford) ei tule siinä tapauksessa Suomeen ollenkaan osallistuakseen ETYK-kokoukseen. Kekkonen sai sähkeen saavuttua jonkin asteisen sydänkohtauksen tai vastaavan niin kipeää se otti. Tästä järkytyksestä toivuttuaan Kekkonen hajoitti eduskunnan ja nimitti uuden virkamieshallituksen, jonka pääministerinä toimi Kekkosen luottomies ja oman puolueensa verisesti vihaama isänmaallinen ja luonteelttaan inhimillinen uuttera Keijo Liinamaa (1929-1980) (SDP) maltillinen lakimies aikana, jolloin kaikki lakimiehet eivät olleet ketkuja kuten NYT!!! koskien tietenkin läpi koko suomalaisen yhteiskunnan.

    Kun Martti Ahtisaari Ja Kalevi Sorsa kävivät SDP:n jäsenten välistä presidentin vaalitaistoa v. 1990-luvun alkupuolella oli Martti Ahtisaaren kannattajilla takataskussaan jos kilpa menisi oikein tiukaksi. Vielä valttikortti ”½vuotaa” juljkisuuteen Kalevi Sorsan kyseenalaistamattomat KGB yhteydet. Tätä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä, koska Ahtisaari oli lopulta ylivoimainen voittaja,

    Asian myöhemmin tultua esille Kalevi Sorsa piti syytöstä ”naurettavana”! Minua tämä ei ainakaan naurata yhtään!

    Varsinkin kun Mauno Koivisto Ja Kalevi Sorsa tekivät aina 196m-luvulta l,ähtien myyräntyötä presidentti Urho Kaleva Kekkosen ylläpitämää ulkopolitiikkaa vastaan ja etenkin koskien Suomen idänpolitiikkaa, jota johti presidentti tavalla, että Suomen liikkumavara on mahdollisimman suuri ja että maamme pysyy läntisenä ja pohjoismaisena yhteiskuntana. Kekkonen sai tapella Neuvostoliiton vierailuillaan julkaistavasta loppukommuniekasta ja sen sisällöstä, johon hän aina halusi maininnan Suomen puoluedettomuuspolitiikasta. Vm. ei ollut ollenkaan neuvostoliittolaisten isäntien mieleen, koska heidän mielestään Suomen politiikan ja sijoittuminen kylmän sodan maailmassa tuli olla lähellä Neuvostoliittoa poliittisesti ja sotilaallisexsti.

    Sorsa ja Koivisto ajoivat tietoisesti ja tarkoituksellisesti Suomea Neuvostoliiton syliin: Siksi Presidentti Urho Kaleva Kekkonen joutui käymään viivytystaistelua siihen asti kunnes hänen terveytensä lopullisesti luhistui v. 1980. Julkisuus ja lähihistoria mieluusti selittää Kekkosen olleen niin vallanhaluinen ja ”itseriittoisa” ettei itse halunnut siirtyä eläkepäiville. Vuonna 1974 SDP halusi katkaista keskustapuolueen Ahti Karjalaisen (1923-1990) kuningastien Suomen tasavallan presidentiksi järjestämällä kaikkien puolueiden lähetystön pyytämään Kekkosta vielä seuraavalle kaudelle presidentiksi. Ahti Karjalaisen välit Kekkoseen tulehtuivat ja tästä masentuneena hän alkoholisoitui niin, että jo v. 1982 presidentinvaaleissa puhuttiin häveliäästi ”henkilökohtaisesta ongelmasta”. Keskustapuolueen puoluekokous valitsi keskustan viralliseksi presidentti ehdokkaaksi Johannes Virolaisen (1914-2000), josta Neuvostoliitto eikä muutoin Kekkonenkaan erityisesti pitänyt ”Yöpakkas hallituksen” pääministerinä eikä liioin siksi, että Virolaista pidettiin ”hölösuuna” karjalainen kun oli. Eli varsinkin ulkopolitiikassa ei tuolloin käynyt laatuun se, että puhui ”ohi suunsa” vzarsinkin Idän Jättiläisestä!

    Vastaa
  3. Jukka
    4.10.2020 23:18

    Kun katsomme ohisalon ajamia ja hänen tekemiensä asioiden vaikutuksia yhteiskuntaan on mielestäni oikeutettua esittää kysymys:

    Mitä eroa on ohisalon tekemisillä ja terrorismilla ?

    Vastaa
    1. Kalergi-suunnitelma
      5.10.2020 12:54

      Ohisalo on eräs eturivin SUOMENKANSAN-VIHOLLINEN.

      Vastaa
      1. Pekka Kemppainen
        5.10.2020 14:50

        Vaigee sillai sanoo, migä on, gun en nää sen twiittejä. #blokkilista.

        Vastaa
        1. Pekka Kemppainen
          5.10.2020 14:50

          P.S.
          Arvoituksellista, mistä kantaa kaunaa.

          Vastaa
  4. Juha
    5.10.2020 14:40

    Tsadissa on SHTF hätätila. Järkevien ihmisten kannattaisi muutta pois.. mahdollisimman pian.. mahdollisimman kauas. Sairas kaupunki.. tulevaisuudessa edessä sekasorto ja kaaos.. maailmanhistoriassa on esimerkkejä vastaavasta kehityksestä.. kommunismi ei vaan toimi.

    https://m.youtube.com/watch?v=ec4J363Eltw

    Vastaa
  5. Hyperborean
    5.10.2020 19:55

    Eli poliisin normaalitoiminta on ylimitoitettua liima/pirivasemmistoa kohtaan, mutta alimitoitettua jos kyseessä on razziztinazzi.

    Ihan joo selkeetä kuvaa arvomaailmastaanhan tämä hutisalon saatana tässä maalaa. Voi kyllä olla että polpokaan ei noteeraa ’johtajaansa’ kovin pitkälle.
    Nyt tekosyy ”poliisiväkivallalle” ja poliisien ’tottelemattomuudelle’on jo olemassa, joten alkaa poliisivoimien vaihto poliittisesti sopivampaan, johan hutisalo on vaihtamassa kripon johtoon aatteentoveriaan ohi pätevien hakijoiden.
    Polpo ei ollut vielä tarpeeksi poliittinen, ja nyt tähänkin saadaan muutos, vastaisuudessa kaikkeen kansallismieliseen tullaan käyttämään enemmän ja lujempia voimakeinoja ja poliisin ”ylilyönnit” ei ole enää ylilyöntejä vaan normaalia poliisitoimintaa, kun taas vasemmiston väkivalta ”on vaan sitä parempaa väkivaltaa”. Jotenkin tulee mieleen neuvostoliiton historia.

    Eli kansallismielisillä on edessä enää yksi tie, ” ad victoriam, ex machina, non sibi, sed patriae”

    Kansalaissota vol. 2 tulossa pian jo sinunkin lähiöösi.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      5.10.2020 20:32

      ”Paikallisen sopimisen” sijasta saadaan tällä menolla ”paikallinen sotiminen”. Äkkiä suunnanmuutos!

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top