Sisäministeri Mykkänen, ”parempaan turvapaikkakäsittelyyn”

Maahanmuuttovirasto on laatinut ministeri Kai Mykkäsen pyynnöstä kesäkuussa julkistetun analyysin turvapapaikkajärjestelmän toimivuudesta. ”Selvitys kannatti, koska siinä määriteltiin vajaat 30 kehittämiskohdetta, joita Maahanmuuttovirasto sisäministeriön ohjauksessa parhaillaan toimeenpanee.” Kertoo Mykkänen plogissaan.

Kai Mykkänen, blogijulkaisussa:

”Julkisuudessa näkyvät yleensä ääripäät eli joko lainvoimaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden palautukset pitäisi keskeyttää tai sitten ei pitäisi mitenkään kehittää järjestelmän kykyä havaita aidosti vainon tai kidutuksen uhkaamat.”

Ennen liki kolmeakymmentä kehittämisehdotusta haluaa Mykkänen mainita, että ”hakijalla on monta mahdollisuutta tuoda esiin suojelun tarpeen perusteet. Jokainen turvapaikanhakija käy läpi yhden äänitetyn ja tulkatun puhuttelun, usein useammankin. Haavoittuvassa asemassa oleviksi todetuilla on oikeus oikeusavustajaan jo puhuttelussa. Mykkänen jatkaa:

Päätösesitystä tehdessään maahanmuuttoviraston esittelijä punnitsee jokaisen tapauksen osalta viraston maatietopalvelun arviota hakijan asuinalueen tilanteesta. Vaikka hakija ei pystyisi todistamaan turvapaikan tarvetta henkilökohtaisen vainon tai kidutuksen uhan takia, hän saa oleskeluluvan ns. toissijaisen suojelun perusteella, jos hänen kotipaikkansa on todettu liian vaaralliseksi sen tyyppiselle ihmiselle kuin hakija on eikä hakijan katsota voivan kohtuudella paeta sisäisesti kotimaassaan toiselle alueelle.

Sisäisen paon mahdollisuus kotimaassaan nousi esille, kun Migri (maahanmuuttovirasto) päivitti tilannetta Afganistanin osalta.

Kehittämisen tarpeita löytyy selvityksen perusteella erityisesti seuraavissa osioissa:

Mietinnässä on pitäisikö turvapaikkahakemusten jättö keskittää tiettyihin poliisin pisteisiin, jotta niissä olisi riittävät resurssit tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat hakijat heti. Heille tulee ohjata erityistä tukea ja oikeusavustaja puhutteluun.

Vastaanottokeskukseen saapuville hakijoille rakennetaan aiempaa monipuolisempi oikeudellisen neuvonnan paketti. Tavoitteena on, että jokainen ymmärtää varmasti ensimmäiseen puhutteluun mennessä mistä turvapaikkapäätöksessä on kysymys ja osaa tuoda esille relevantit asiat.

Ministeri Mykkänen nostaa esiin puutteita tulkkauksessa ja puhuttelujen tallentamisessa, ja sisällyttää ne uudistusehdotuksiinsa. Hän korostaa myös maatietoa, so. käsitystä siitä millaisista oloista turvapaikanhakijat tulevat, ja millaisiin heitä ollaan palauttamassa. Maa-anylyyseja tehtäessä on konsultoitu UNHCR:n ja muiden tietoakeräävien tahojen kanssa, mitä toimintaa Mykkänen haluaa tehostaa.

Ministeri ottaa myös kantaa tehtyihin turvapaikkapäätöksiin kohdistuneeseen julkiseen keskusteluun:

”Rajatapausten tilanteet käydään siis yleensä läpi moneen kertaan. Kun tuomioistuin lopulta vahvistaa lainvoimaisen päätöksen, ottaa aika kovan vastuun, jos väittää, ettei tapaus olisi tullut mahdollisuuksien rajoissa oikeudenmukaisesti käsiteltyä.

Suomalainen yhteiskunta kantaa siis tästä korkean taloudellisen vastuun, joten siihen kohdistuva epäluottamus on oikeusvaltion näkökulmasta nurinkurista?  Kaikki 30 uudistuskohtaa, joihin ministeri Mykkänen viittasi, eivät avautuneet hänen bloggauksessaan. Niihin palattaneen myöhemmissä yhteyksissä.

 

Mykkäsen kirjoitus: https://intermin.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/parempaan-turvapaikkakasittelyyn

1 Comment

  1. Huomioitsija
    16.9.2018 20:31

    Eikös muita mahdollisuuksia tutkita kun saapuu suomeen Pitäisi ensimmäisenä tutkia kuinka monessa maassa tulija on vieraillut ja minkä nimisenä Sitten kartoittaa onko tuleva minkälaista turvapaikkaa hakeva Koska eiks ole niin että neljäsosa on laillisia turvapaikan hakijoita ja muut sosiaalisin perustein

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top