SKE-puolue: ”Muistakaa täyttää kannattajakortti tikkukirjaimilla!”

Kannattajakortti tulee täyttää tikkukirjaimin ja selvällä käsialalla”, opastaa melkein puoluejohtaja Marco de Wit joukkoaan Porin torilla (kuva) ja ”puolueen” nettisivuilla. Puolueelta puuttu vielä jokunen kortti rekisteriin pääsemisestä, so. puolueena ollakseen, ja (kuten kuvastakin näkyy) signeerauksia tulee tiuhaan tahtiin.

Extran tarjottua palstatilaa pienpuolueille, so. uusille hankkeille ja kansanliikkeille, ”Suomen Kansa Ensin” (SKE) oli niitä harvoja, jotka eivät ottaneet vastaan kädenojennustamme. Teemme siis jutun itse, nojautuen julkisiin lähteisiin. Aiemmin SKE:stä ja sitä ympäröivästä pöhinästä on kirjoittanut etupäässä MV-lehti.

SKE:n näkyvin hahmo on tamperelainen Marco de Wit. Henkilönä hän on hyvin kiistanalainen, tai oikeammin kiistoja aikaansaava. Äskettäin hän riitautui pitkään häneen myönteisesti suhtautuneen MV-lehdenkin kanssa, ja edellinen hanke, Suomi Ensin, tuupertui riitelyyn.

MV:tä de Wit moittii mm. siitä, että lehden mukaan Porin torilla (otsikkokuvassa) ei ollut ketään kuuntelemassa Marco de Witin puhetta. Kuva puhukoon puolestaan. SKE on laatinut kannattajiaan varten mm. kaulassa kannettavan mainoksen, jonka voi kopioida ja tulostaa tästä linkistä. ”Suomi Ensin” -liike profiloitui pyöreillä faneerilätkillä.

Näkyvin osa de Witin julkista toimintaa saattaa olla hänen roolinsa poliisin vainon kohteena. Hän on, kuten mm. Seppo Lehto ja Markus Jansson, sananvapauden marttyyri, omien sanojensa mukaan. Sivulliset toki saattavat kiistää tämän marttyyriuden mainittujen herrojen kohdalla, mutta tämähän on eräs marttyyriuden ominaisuus.

Kuvassa poliisi suorittama mahdollisesti oikeudetonta kiinniottoa.

Marcon kestomarttyyrius ei rajoitu yksin poliisin, Marcon sanojen mukaan ”polpon” (poliittinen poliisi) häneen kohdistuvaan kampanjaan, vaan hänet on maalittanut anonyymisti somessa toimiva joukko, joka käyttää alustanaan mm. ”punk in finland” -nettiportaalia.

Tämän joukon Marco de Witiin ja hänen lähipiiriinsä kohdistuvassa kampanjoinnista löytyy runsaasti yhtäläisyyksiä erääseen äskettäiseen Helsingin Käräjäoikeuden tuomioon, jossa syytetyt todettiin syyllistyneen vankeudella rankaistavaan tekoon kampanjoituaan erästä Yle:n toimittajaa kohtaan. Tuomitut levittivät yksityiselämää koskevia väittämiä ja erilaista vihapuhetta, josta siis heitä rangaistiin. Tuomiosta on valitettu, se ei ole lainvoimainen.

Tuomiolauselmassa käytettiin sanontaa #vainoaminen. Se on hyvin kuvaava ilmaisu sille, mitä tuomitut olivat olivat harjoittaneet uhriaan kohtaan. Koska käräjäoikeuden päätös edustaa auktorisoitua laintulkintaa, voimme tarkastella Marco de Witiin etc. kohdistunutta nettikampanjointia, joka on ollut yhtä pitkäkestoista, kuin tuomitut teot em. tapauksessa.

MV:n vihaajat käyttävät ”niiden omia keinoja”?

Oikeusoppineet tulkitsivat vainoamiseksi pitkän sarjan tekoja, jotka yksinteoin tehtyinä olisivat ehkä jopa jääneet syytekynnyksen alapuolelle. Tekijöille oli raskauttavaa, että heidän näytettiin toimineen suunnitelmallisesti, ja pitkäaikaisesti. Tarkastelemme nyt samoilla kriteereillä ”piffiläisten” missiota de Witiä ja ”Suomi-Ensin-porukkaa” kohtaan:

Lainaus:

”Tarkoitin tuhoamisella, että rahat pois, uskottavuus pois, ja vaikka sitten loppukin mielenterveys pois kunhan loppuu se perseily. Ja että käytetään niiden omia keinoja eli siis julkisuutta, ilmiantoja, kaikenlaista härskiä rääpimistä ihan säälittä. Ainoastaan kiinnikäymistä pitää välttää viimeiseen asti. Se on noiden ammattimaisten väkivaltakoneistojen hommaa.”

Edellä mainittussa syytettyjen tuomitseen johtaneessa oikeusprosessissa tuo lausahdus olisi ollut se syyttäjän ”savuava ase”, jota hän mahdollisesti kaipasi. Lause on kuitenkin MV-julkaisua ja de Witiä vihaavilta tahoilta. Kuvakaappi:


Paralleelisuus em. Helsingin käräjäoikeuden tuomioon on ilmeinen: Kampanjaa henkilöiden taloudellisen aseman, työllistymisen ja ihmissuhteiden vahingoittamiseksi on suunniteltu, ja sitä on toteutettu usean vuoden ajan. Jätämme asian jatkokäsittelyn viranomaisten huoleksi.

De Witiä on myös toistuvasti altistettu fyysiselle vammautumiselle (huomatkaa otsikkokuvassa pyörätuoli) sellaisten henkilöiden taholta, joiden suhteen on aihetta vahvaan epäilyyn että em. Pif vaikuttaa heidän toimintaansa. 18.08.2018 de Wit vietiin ambulanssilla Turun Tuomiokirkon puistosta, selvittämättömän välikohtauksen jälkeen. Tiettävästi häneen kohdistui sairaalassa akuutti hoitotoimenpide, ja on myös tiedossa että de Witille rakas MV-lippis joutui tilanteessa kolmansille henkilöille.

Siis:

  • Julkisella nettialustalla kehoitetaan vahingoittamaan eri tavoin lukijan helposti tunnistamaa ihmisryhmää. Epäselvä käsite ”väkivallan ammattilaiset” mainitaan.
  • Marco de Wit, jonka järjestämiä tilaisuuksia ”anarkistit” ovat häiriköineet toistuvasti, joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
  • Witiin kohdistunutta ”iskua” märehditään samoilla alustoilla netissä, kuin joissa häntä vastaan agitoitiin aggressiivisesti.

Emme siis saaneet SKE:stä pienpuolue-juttua, mutta löysimmekin sijaan eräänlaisen surullisen hahmon ritarin, joka taistelee omaa getsemaneaan, mutta ”tuulimyllyt” taistelevatkin häntä vastaan.

10 Comments

  1. Spertti Spasanen
    27.10.2018 20:55

    Hei nyt, oikeasti… Jos haluatte tänne HYVÄÄ huumoria, niin linkittäkää vaikka muinaiseen Spede-showhun. Nämä nykyajan Spedet ovat vähemmän hauskoja.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      28.10.2018 07:11

      Speden paras leffa oli ehkä ”Robbing Hood”, jossa irvailtiin mm. silloisille ”köyhien ystäville”. Eräs hahmo selittää siellä: ”Ryöstämme rikkailta ja autamme köyhiä. Koska olemme itse köyhiä, autamme siis itseämme”. #Syvällinenymmärrys.

      Vastaa
  2. JKH1975
    28.10.2018 05:52

    SKE on paras.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      28.10.2018 07:07

      Mutta missä lajissa?

      Vastaa
      1. Myötähäpeä
        28.10.2018 20:37

        Vastaan edellisen kirjoittajan puolesta. Itsensä häpäisemisessä.

        Vastaa
  3. Matti Meikäläinen
    28.10.2018 12:20

    Marco de Wit raiskauksesta jne. kuulusteluun
    Infoa tapauksesta kiinnostuneille:
    Sisä-Suomen syyttäjänvirasto ei ole tehnyt tässä asiassa vielä syyteharkintaa.
    Asia on Leena Koivuniemi nimisellä syyttäjällä ja diaarinumero on: R 18/5318
    Sisä- Suomen syyttäjänviraston asiakaspalvelu puhelinnumero: 029 56 24625

    http://www.vanhemmat.com/keskustelu/viewtopic.php?f=25&t=10453&start=45

    Vastaa
  4. Myötähäpeä
    28.10.2018 20:27

    SKE on surkuhupaisa porukka. Jotain ihan käsittämätöntä, vetää vertoja Pekka Siitoinin muinaiselle kaveriporukalle. Alle 10 hengen poikakerho järjestää mahtipontisesti mainostaen mielenosoituksiaan ja huutelevat tyhjälle torille kun ketään ei kiinnosta. Marco uhriutuu joka kerta, kun poliisi edes kävelee läheltä, ja heti alkaa tuskainen huuto pahoinpitelystä. Porukassa on myös pari 1980-luvulla parhaat päivänsä nähnyttä uhoavaa ex-skiniä. Ei, ei näitä jatkoon. Eiköhän edetä parlamentarismin tiellä – siksi PS.

    Vastaa
  5. Tero
    30.10.2018 15:10

    PS EI OLE Suomen ja suomalaisten asialla. SKE ON!

    Vastaa
    1. Myötähäpeä
      31.10.2018 09:19

      PS on suomalaisten asialla. SKE vain räyhää, örisee ja uhoaa. Se on kansallismielistä kenttää hajottava, repivä, kaoottinen ja melkein anarkistinen pikkuporukka jolla ei ole mitään tulevaisuutta.

      Vastaa
  6. Pekka Kemppainen
    28.11.2018 13:01

    https://hommaforum.org/index.php/topic,106031.msg2970892.html#msg2970892
    Lainaus käyttäjältä: s… – 25.11.2018, 14:02:33
    Mikä estää tätä Suomessa? Mikä Suomessa on erilaista kuin Tanskassa tai Itävallassa?

    Asiaan lienee vaikuttaa se, että Suomen ainoa maahanmuuttokriittinen puolue ei ole tehnyt selkeää kantaa suhteessa äärioikeistoon ja natseihin (esim. PVL) sekä roturealisteihin. Hidastaa maahanmuuttokriittisyyden valtavirtaistumista ja lopulta hallitukseen ei pääse vaikuttamaan.
    Lainaus päättyy

    Onhan persut tehneet ”pesäeron” näihin ns. etnonationalisteihin, joten kritiikkisi ontuu. Timo Soinin asenne, että suostui leikkimään mokutuspuolueiden kanssa heidän säätämäänsä peliä, on suurempi syy huonoon tilanteeseen, kuin minkään mariginaaliryhmän olemassaolo.

    Syksyllä 2015 oli jo loppukesästä tähtäimessä länsirajan sulkeminen, so. paperittomien käännytys suoraan rajapuomilta takaisin turvalliseen Ruotsiin, kuten molempien maiden allekirjoittama Dublinin sopimuskin edellytti. Asiaa vaadittiin lukuisissa mielenosoituksissa ja hallituksessa sitä ajoivat persuministerit. Kuitenkin ratkaisevassa tilanteessa, hallituksen maahanmuuttopolitiittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 18.11.2015, Soini jätti tukematta oman ministerinsä ehdotusta, joka oli 1:1 hallitusohjelman mukainen. Soini siis luopui jo hallituskumppanien kanssa sovitusta linjauksesta, eikä tehnyt ohjelmasta poikkeamista kysymykseksi hallitusyhteistyön jatkamisesta.

    Kuullemma juuri Petteri Orpo (konservatiivinen kokoomuspuolue) vaati rajojen pitämistä auki, ja Soini siis suostui tähän yli oman puolueensa kannan ja hallitusohjelman. Halla-ahon temppu ilmoittaa persujen sitoutuvan (Soinin neuvottelemaan) hallitusohjelmaa puheenjohtajanvaihdon jälkeenkin, oli nerokasta politiikan tekemistä: Jos media olisi sen halunnut nähdä, asia olisi näyttäytynyt niin, että hallitusohjelma lähti Sipilän-Orpon koalitiosta persujen mukana. Jäi vain opportunismi.

    Syksyn -15 mielenosoitusliikkeellä oli siis funktio hallituksen tasolla tapahtuvan rajat-kiinni-vaatimuksen tukemisessa. Kun Timo Soini petti hallitusohjelman, puoluensa ja äänestäjänsä, kampanja menetti merkityksensä. Silloinen mielenosoitusliike toi kuitenkin näkyviin erään ilmiön, joka korreloi esittämäsi väittämän kanssa, mutta toisesta suunnasta kuin osaat ymmärtää:

    Rajat-kiinni-mielenilmaisujen aktiivitoimijoita alettiin leimaamaan eräiden hämärämiesten toimesta ”ääriryhmäksi”, mutta ei kuitenkaan PVL-taustaisiksi. PVL ei siihen aikaan ollut kovin näkyvä, eikä siten käyttökelpoinen leimausväline. Rajat-kiinni-aktivistien leimaajat olivat kovin aktiivisia suomalaisen establishmentin suuntaan, -ja ulkomaille. Kyse ei ollut vähimmässäkään määrin mistään ”linjaeroista”, koska linjakeskusteluja ei ole koskaan käyty, eikä erilaisia linjoja ole esitelty, paitsi yhdessä asiassa, josta myöhemmin.

    Hajottamiskampanja siis tukeutui tavallaan esittämiisi teeseihin: Joku oli liian ”radikaali” suuren yleisön makuun, ja piti lällätä ettei juntti pelästy, -paitsi ettei se ihan noin mennytkään. Ilmiön hyvä kuvaus on #nomenklatuura. Oli kaksi nimilistaa:
    Toisessa listassa oli omat kaverit, joita piti puffata koko ajan, oli niillä ansioita tai ei.
    Toisessa listassa oli #kilpaileva firma, jota piti parjata jokaisessa sopivassa ja sopimattomassa tilaisuudessa. -Aina kuulijan mukaan: Radikaaleille liian maltillisiksi ja maltillisille liian radikaaleiksi. Ainoa missä pysyttiin johdonmukaisesti, oli valehtelu.

    Nomenklaturisteilla oli johdonmukaista vain oman perseen kiillotus. Ihan hyvä ettei kaikki päässeet persuihin Halla-ahonkaan aikana. Kysymyshän ei ollut radikalismista vaan juonittelusta ja kierosta pelistä.

    Alkuvuodesta 2016 alkoi ilmaantumaan eräänlaista radikaalin kansallismielisyyden simulointia, mutta sillä ei ollut tarjota poliittisten linjauksien suhteen mitään muuta omaperäistä, kuin #pikkupuolueformaatti:

    Pikkupuolue-strategia tarkoittaa sitä, ettei pyritä keräämään maximaalista joukkoa yhden asian taakse (kuten rk-liike) vaan keräämään kaikki yhden asian puolesta heränneet jonkin epämääräisen ja kulissien takaa ohjastetun ”puolue”-hankkeen taakse, kiinnostumatta siitä karkoitetaanko muut takaisin ”suvakkien” leiriin.

    Niinpä näimme lopulta stadin keskustassa kummallisen viikkojakestäneen sirkuksen, joka loi konkreettisen pelotteen suuremmille joukoille ottaa näkyvästi kantaa maahanmuutto-ongelmiin. Samanaikaisesti #maltillisuus-teesiä lyömäaseena syksyn 2015 aloitteentekijöitä vastaan käyttäneet löysivät uuden politoekologisen lokeron: Rotuopit ja etnoilun. Täydellinen piruetti!

    Strategista keskustelua siitä, millä konsteilla suuren yleisön näkemyksiin maahanmuuttoasioissa voidaan vaikuttaa, ei ole koskaan käyty. Yksi syy lienee, ettei tietyillä päsmäreillä olisi kiinnostusta, eikä edes edellytyksiä ymmärtää, mistä on puhe. Ajattelu keskittyy näihin nimilistoihin.

    Näen pahimmiksi esteiksi suomalaisten heräämiselle po. mamutus-asiassa seuraavat ilmiöt:
    ”Punavihreä kupla”: So. suuri joukko suomalaisia ajattelee, että heidän poliittiseen identiteettiinsä kuuluu vastustaa joitain asioita siksi, että ne mielikuvatasolla kuuluvat ”oikeistolle”. Tämä estää rationaalin ajattelun.
    ”Mind block” kielteisten ja maailmankuvaa murtavien uutisten suhteen. Median ja viihteen tietyt konventiot vahvistavat tätä ilmiötä.
    Ylisukupolvinen puolueuskollisuus: Ei uskalla edes ajatella että oma puolue tekee väärää politiikkaa, koska kokkarit oli niin isänmaallinen J.K.Paasikiven aikana ja demarit Väinö Tannerin johdolla. Kotona opittu puoluekanta kestää vaikka p:kaa satais (omalta puolueelta).
    Maahanmuuttokysymyksessä on kaksi mielipideleiriä (suvakit ja rajakit), eikä demarkaatiolinjaa voi ylittää, koska sellainen rikkoisi henkilön identiteettiä.
    Simulantit l. atrappiryhmä pitää yllä negatiisia mielikuvia maahanmuuttokriittisistä, eikä kukaan halua samaistua kummeliporukkaan.
    Poliittiset pyrkyrit yrittävät hyötyä maahanmuuttokriittisyydestä, ja keskittävät koko tarmonsa muiden toimijoiden kampittamiseen.

    Tässä oli tärkeimmät syyt. Kiinnittäisin huomiota kahteen ensimmäiseksi mainittuun. Niiden suhteen onkin tehty töitä, mutta ei näiden estraaditaiteilijoiden toimesta.

    Punaviher-kupla on ollut jo parisen vuotta sortumassa sisältäpäin: Suomen väestön vaihtaminen kehitysmaalaisiin, joiden arvomaailma (ääriuskonnollisuus, demokratianvastaisuus) rinnastuu enemmän kuin 1:1 vasemmistolaisen mielikuvan mukaiseen natsismiin ja äärioikeistolaisuuteen. Siellä on antisemitismikin, joten mitään ei puutu. Bai tö vei, SDP on kerännyt jäsenikseen oikein mielellään #islamisteja, ja mitä tekee stadin kaupunginjohdossa Afganistanin kommunistidiktatuurin aikaisen paikallisen KGB:n johtajan lähisukulainen?

    Toki vasuri ihan aiheestakin karsastaa edellä jo viitattua atrappiosastoa oman poliittisen linjauksensa vastapoolina, mutta ei ymmärrä sen roolia kokonaiskuvassa: Atrappijengi on olemassa juuri siksi, että vasuri pysyisi pilttuussaan ja äänestäsi Antti Rinnettä.

    Aivan toiseen asiaan: Lasse Lehtinen (SDP) kirjoitti äskettäin Helsingin Sanomissa (SDP) erään tutkijan julkaisusta, jossa tämä todisti että vasemmiston perimätieto hirvittävän laajasta natsimielisyydestä Suomessa ennen surullista vuotta 1944, on pelkkää kuvitelmaa. Ehkei meidänkään kannata täällä elättää vasemmistofolkloreen kuulvia natsipeikkoja? (Edes reviirikiistelyn välineinä.)

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top