Soininvaaran ja Vartiaisen Helsingin lämpöstrategia perustuu maakaasuun – Strategia nopeasti palautettava uudelleen valmisteluun

Tämän päivän Ilta-Sanomien mukaan Hollannin pääministeri Mark Rutte ilmoitti, että EU:n jäsenmaat ovat sopineet yhteisistä ”rajoitetuista” pakotteista Venäjää vastaan sen käytännössä liitettyä Ukrainan itäiset provinssit itseensä.

Vihreän energiapolitiikan vuoksi Hollannin maakaasukentät ovat nopeasti ehtyneet viimeisten 10 vuoden aikana ja Hollanti tuo nyt jo puolet tarvitsemastaan maakaasusta (1), josta suurin osa ilmeisesti tulee Venäjältä. Lähes kaikki Keski-Euroopan maat ovat nyt täysin riippuvaisia Venäjän kaasusta ja kaiken lisäksi maanalaiset kaasuvarastot ovat nyt 10 % vähäisemmät kuin vuosi sitten, vaikka talvea on vielä kuukausi jäljellä.

Lämpimän talven vuoksi varastot tyhjenivät paljon vähemmän kuin pelättiin, mutta nyt pelkona on kaasun riittävyys ensi kesänä Euroopassa (2).

Ennen joulua Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ja Helsingin pormestari Juhana Vartiainen iloitsivat päätöksistä sulkea Hanasaaren 1.4.2023 ja Salmisaaren 1.4.2024 kivihiilivoimalaitokset.

Keskityn tässä blogissani tarkastelemaan pääasiassa kaukolämmöntuotantoa, mutta totean, että Suomen kantaverkosta poistuu päätösten myötä 396 MW kipeästi Suomen tarvitsemaa perusvoiman tuotantoa. Sitä ”korvataan” suurella tuurivoimapuistolla, jonka HELEN rakentaa yhdessä Fortumin kanssa Pohjanmaalle (1). Niin kauan, kun sähkön varastointia ei ole ratkaistu, tarvitaan käytännössä karkeasti ottaen saman verran vara-/säätövoimaa, kuin tuurivoimapuisto tuottaa nimellisesti sähköä.

Osmo Soininvaaran johdolla hyväksytyssä strategiassa (3):

”Helen siirtyy vaiheittain hajautettuun lämmöntuotantoon, jossa lämpöä tuotetaan, otetaan talteen ja varastoidaan useassa paikassa päästöttömästi, uusiutuvasti ja toimitusvarmasti.”

Kyseisen HELEN’n tiedotteen väliotsikon ”Lämmön riittäminen turvataan monilla eri tavoilla” tärkein viesti on ”piilotettu” virkkeeseen:

”Maakaasutuotanto turvaa lämmön toimitusvarmuuden.”

Miksi tämä on tärkein em. alaotsikon lause? Se on sitä, koska vuonna 2020 maakaasun osuus lämmöntuotannosta oli jo 42,3 % (4). Maakaasu on lisäksi ainoa realistinen keino korvata kivihiilen 46,1 % osuus (4). Hiilen osuus lämmöntuotannosta on suuri, koska Salmisaaressa on 180 MW hiilikattila, joka tuottaa pelkkää lämpöä.

Kaikki maininnat konesalien ja teollisuuden hukkalämmön tuotannon hyödyntämisestä tai lämpö-/sähkövarastoista ovat pelkkää kaupunkilaisille tarkoitettu viherviihdettä. Lämpövarastot eivät ole tuotantolaitoksia, vaan niillä pyritään kuorman vaihtelun tasaukseen. Huippukulutuksen hetkillä tarvittava lisälämpö saadaan kaasulla, hiilellä tai öljyllä; lämpöpumppujen osuus on pieni. Lämpövarastot tai akut sisältävät niin pienen määrän lämpöä, että ne tyhjenevät hyvin nopeasti. Helsingillä on vain pienet määrät valmiusvarastoitua öljyä lämmön tuottamiseksi huoltovarmuuskriisin varalle. Tukeutuminen bioenergiaan laajamittaisesti tuomitaan jo jyrkästi veeveeäffissä ja kriinpiisseissäkin luonnonsuojelullisista ja ilmastopoliittisista syistä.

Suomessa energiaan liittyvä huoltovarmuus valtakunnan näkökulmasta on rakentunut seuraavien seikkojen varaan:

  1. Suuret kuukausien riittävät raakaöljyn maanalaiset varmuusvarastot.
  2. Maailman energiajärjestön kanssa solmittu monenvälinen sopimus öljyn saamisesta muista maista kriisin sattuessa.
  3. Uraanin varastointi jopa vuosiksi eteenpäin; se on taloudellisesti mahdollista, koska ydinsähkö on niin pääomavaltaista ja että uraanipolttoaineen osuus tuotantokustannuksista on pieni.
  4. Kivihiilikasat, jotka mitoitettiin ainakin ennen kuuden kuukauden tuotannon varalle.
  5. Runsaat omat turvevarat.

Maakaasuhanat voidaan laittaa kiinni koska tahansa, eikä Baltiasta tulevan kaasun terminaali auta kaasuniukkuuden vallitessa mitään. Jo pelkästään tämä on muistettava, kun Hanasaari ja Salmisaari ollaan laittamassa viiden vuoden etuajassa kiinni, puhumattakaan, että maakaasun hinta on tähtitieteellisesti noussut Ukrainan kriisin myötä.

Helsingin lämpöstrategia on palautettava nopeasti takaisin valmisteluun ja päätökset kivihiilestä luopumisesta ennen aikojaan on otettava uudelleen tarkasteluun sekä taloudellisista että turvallisuuspoliittisista syistä, mutta ennen kaikkea siksi, että lähes arktisessa Helsingissä ei voida leikkiä lämpöturvallisuuden kanssa.

Mikko Paunio

Kirjoittaja on perussuomalaisten ensimmäinen varavaltuutettu Helsingin valtuustossa

Viitteet:

  1. https://www.oxfordenergy.org/wpcms/wp-content/uploads/2021/07/Dutch-Gas-Production-From-the-Small-Fields.pdf
  2. https://www.reuters.com/business/energy/european-gas-storage-levels-survive-winter-summer-refilling-looms-2022-02-18/
  3. https://www.helen.fi/uutiset/2021/helen-lopettaa-hiilen-kayton-yli-viisi-vuotta-suunniteltua-aiemmin
  4. https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/energian-alkupera

8 Comments

  1. Myös ihmetellyt
    22.2.2022 17:33

    Tämä on juuri sitä mitä minäkin olen ihmetellyt, että miksi?

    Kun Helen julkisti kilpailun ”Helsinki Energy Challenge”, kiinnotuin tästä. Olihan eteläisen sijaintinsa vuoksi mahdollista toteuttaa lämpöenergian tuotanto vaihtoehtoisin keinoin. Korkeakoulullakin useat hekilöt pitivät tätä hyvänä vahtoehtona uudistaa perinteinen energiatuotanto. Pääsääntönä oli käyttää maan alle kaivetttavia uusia putkistoja lämpövarastoina joita sitten lämmitettäisiin maaperää myöten aurinkoaneeleilla sekä niiden alta lämpöä keräävillä kiertoveriputkistoilla. Ja niiden parin jäljelle jäävän voimalaitoksen (jäte- ja turve) turvin oli tarkoitus ylläpitää yhdessä merivesilämpöpumppujen kanssa verkostossa tasainen ja riittävä lämpötila joka kantais ympäri vuoden. Toisaalta, osana pienilmaston muutoksen myötä, pakkasaika lyhenisi kahdella kuukaudella.

    Mutta lähes heti kilpailun käynnistyttä Näkövammaisten liitto haki lupaa asentaa rakennukseensa aurinkopaneelit ja sitäkautta saada osan tarvitsemastaan energiasta. Helsingin kaupungin kielteinen päätös kertoi karua kieltään siitä että kyse ei oikeasti ollut vihrestä energiasta tai halusta muodostaa säästöjä. Vaan tarpeeesta muodostaa aiempaa tiukempi monopoli. Jossa lustannukset leikimisestä kaadetaan kuluttajien niskaaan.

    Tämän ymmärsivät myös useat kiinteitöt jotka porasivat maalämpökaivoja kiinteistöilleen. Ikävä tosiasia vain on että kun maa kerran jäähtyy niin se lämpiäminen ottaakin sitten oman aikansa. Näinollen, maanpinnalla termien talvi itse asiassa pitenee ja lämmitystä tarvitaan enemmän. Ei heti, mutta katsotaan nyt 10-20 vuoden aikajanalla.

    Vastaa
    1. Vihreä Korruptio
      22.2.2022 18:18

      ”vihreä” politiikka on yleensä sitä että rahat suhmuroidaan jonkun poliitikon tilille, aiemminhan tuulivoimarahoja ammennettiin Mauri Pekkarisen vävypojan taskuun.

      Nyt lähiaikoina sensijaan Maria Ohisalon sukulaisille/tuttaville hulppeat 73 miljoonaa euroa veronmaksajan rahaa TuuliVoltti/TuuliWatti/Valtion Eläkerahasto suhmuroinnin avulla joka oli aivan järjettömän törkeää korruptiota ja veronmaksajien rahojen vedätystä vihreiden poliitikkojen ja heidän lähipiirinsä taskuun, mutta eipä tunnu mediaa kiinnostavan kun on oikean puolueen väki eli ’toimittajien kaverit’ rötöstelemässä – ’ei ollut persu asialla niin mitäs nyt tuollaisista 73 miljoonan euron suhmuroinneista’ – tätä mieltä on nykyään valtamedian toimittaja.

      Vastaa
      1. Värivirhe
        23.2.2022 13:15

        Kaikkien mielestä maakaasu on ratkaisu co2 ongelmiin. Mutta mitäs muuta kuin co2:sta muodostuu kaasun poltosta? No, pikkuisen vettä. Mutta suurin osa on nimenomaan hiilidioksidia.

        Siinä sitä vihreyttä. Gretakin varmaan kauhistelee niiden putkien päiden mustaa savua.

        Vastaa
  2. Obelix
    22.2.2022 18:11

    ”Suomessa energiaan liittyvä huoltovarmuus valtakunnan näkökulmasta on rakentunut seuraavien seikkojen varaan:

    Suuret kuukausien riittävät raakaöljyn maanalaiset varmuusvarastot.
    Maailman energiajärjestön kanssa solmittu monenvälinen sopimus öljyn saamisesta muista maista kriisin sattuessa.
    Uraanin varastointi jopa vuosiksi eteenpäin; se on taloudellisesti mahdollista, koska ydinsähkö on niin pääomavaltaista ja että uraanipolttoaineen osuus tuotantokustannuksista on pieni.
    Kivihiilikasat, jotka mitoitettiin ainakin ennen kuuden kuukauden tuotannon varalle.
    Runsaat omat turvevarat.”

    Runsaat omat turvevarat???? Niistä runsaista turvevaroista/soista tulikin mieleeni kysymys: Joko alkuperäisten turve-urakoitsijoiden konelainat ovat siirtyneet ulosottoon?

    Vastaa
  3. Puolueeton
    22.2.2022 19:00

    Ihmetellä voi Paunion propagandaa. ”Venäjää … sen käytännössä liitettyä Ukrainan itäiset provinssit itseensä” ei pidä ainakaan vielä paikkaansa. Nyt tosin nämä itsenäiset osat joutuvat pyytämään Venäjän apua puolustukseensa. Pitää muistaa kuinka Suomi 1940 pyysi Saksan apua ja saikin maahan yli 200000 saksalaista sotilasta.
    Molemmissa Ukrainasta eronneissa osissa on itsenäinen hallinto ollut jo vuosia ja ne voivat kansainvälisten lakien mukaan itsenäistyä. Natoporukka ja länsimedia vain pitää näiden valtioiden hallitusta separatisteina, vaikka sana kuvaisi paremminkin Ukrainan hallitusta kansalaisten silmissä. Itsenäisyyttä Donbas ja Luhansk tuskin olisivat vielä hakeneet, mutta Ukrainan pommitukset ja hyökkäysuhka pakottivat. Alueen asukkailla pitää olla oikeus hallita omaa aluettaa, eikä joutua politiikan pelikentäksi.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      22.2.2022 19:10

      Siellä päin on kuullemma jokin sotilasmahti, jonka kimppuun pienemmät naapurit aina hyökkäävät, ja joka on pakotettu ylittämään rajansa ja liittämään muiden alueita itseensä.

      Vastaa
      1. 20:1
        22.2.2022 22:44

        Veikkaan israelia…

        Vastaa
    2. Repe
      23.2.2022 12:59

      Mitenkäs laillinen se Terijoen hallitus oli? Sehän se pyysi Stalinia avustamaan, kun mu Suomi ei halunnut liittyä Terijokeen. Jonkinmoinen osa sitten liitettiin lupaa kysymättä. Ja eikä se Suomi Saksaa avukseen pyytänyt. Saksa teki vaan ”tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä”. Eli oliko Lapin tie sama kuin Norjan ”otetaanko lyijyä vai markkoja”. Päätös tuskin oli sentään vaikea siinä vaiheessa, kun Stalinin ”ystävyys” uhkasi tulla hintoihinsa.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top