STM puuttuu hankintalain vaikutuksiin vammaisten asuinpalvelujen ostamisessa

STM ohjeistaa tänään keskiviikkona kuntia vammaisten asumispalveluiden hoitamiseen asiakaslähtöisesti. Syy, että pitää ohjeistaa, on 01.03.2007 voimaantullut uusi hankintalaki ja sen soveltamisen seuraukset. Laki on sovitettu EU:n säädöksiin, ja kannustaa kilpailuttamaan myös palvelujen ostamisen.

Uuteen hankintalakiin sisällytettiin kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, mikä tarkoitti kunnan tai kuntayhtymän kilpailuttavan em. palvelut, ellei se itse niitä tuottanut. Perusteluna mainittiin paikallisen yrittäjyyden ja pienyritysten tukeminen. Käytännössä näimme kuitenkin suurien, jopa ylikansallisten, konsernien tunkevan hoiva-alalle.

Kilpailuttamiseen ja halvimpien tarjouksien metsästämiseen ryhdyttiinkin ripeästi. Usein siitä seurasi häiriöitä palvelujen laadussa ja täsmällisessä toimittamisessa. Osin se oli taitamattomasti laadittujen tarjouspyyntöjen seurausta: Tarjouksen jättäjä laski kustannuksikseen vain sen mitä oli kysytty, tuntematta alan todellista käytäntöä, ja miten aiempi palveluntarjoaja oli toiminut. Kärsijöiksi joutuivat asiakkaat. Kansalaisaloite:

Erityisen paljon vahinkoa on tehty vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen kuntien järjestämissä uusintakilpailutuksissa. Kun henkilökunta ei kilpailutuksen jälkeen siirry uuden toimijan palvelukseen, menettävät asumispalveluiden asiakkaat heitä ymmärtävät ja heille tärkeät työntekijät. Silloin arjen rakentaminen on jälleen aloitettava alusta. Tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset henkilön mielenterveyden ja toimintakyvyn heikentymisen kannalta.

Lakiuudistusta valmisteltiin Vanhasen I:n aikana, ja se allekirjoitettiin 28.04.2006 silloisen presidentti Tarja Halosen ja ministeri Mauri Pekkarisen toimesta. Pääministerinä Jyrki Katainen oli v.2011 asiasta myös kiinnostunut, ja hallitus ohjeisti kuntia lain tarkempaan soveltamiseen. Juuri siihen, mihin STM nyt joutuu suhtautumaan.

Lakia tarkennettiin vielä v.2016 pääministeri Juha Sipilän ja oikeusministeri Jari Lindströmin siunauksella, mutta sen heikkoudet säilyivät entisellään.

Lain liian kirjaimellinen tulkinta johti pian palvelutason heikkenemiseen juuri vammaispalveluissa. Kun kilpailuttaminen dominoi nyt palvelujen tuottamista, ei asiakkailla jotka olivat välttämätöntä apua ja tukea tarvitsevia vammaisia, ole itseään koskevien asioiden järjestämisessä sananvaltaa eikä oikeussuojakeinoja.

Vammaisilla ihmisillä ei ole oikeutta valittaa hankintapäätöksestä. Tämä on vahvistettu oikeuskäytännössä.

Hallituksen esityksen 22.06.2016 perusteluista:

Ehdotettujen lakien sisältö vastaa hankintamenettelyjen, soveltamisalan ja oikeussuojakeinojen osalta pääosin voimassa olevaa hankintalainsäädäntöä. Direktiiveistä johtuvat keskeisimmät muutokset koskevat uusia kilpailuttamismenettelyjä, hankintojen jakamista osiin, hankintojen laadullisten näkökohtien huomioimista, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimismahdollisuuksia, hankintamenettelyihin liittyviä sähköisiä viestintävälineitä, kansainvälisiä yhteishankintoja sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankintamenettelyjä.

Julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevalla lailla kevennettäisiin merkittävästi kansallisissa hankinnoissa noudatettavaa menettelyä. Menettelysääntöjen keventämisen johdosta ja avoimen kilpailun turvaamiseksi kansallisiin kynnysarvoihin ehdotetaan tehtäväksi vain maltilliset korotukset. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annettaisiin tehtäväksi valvoa erityisesti laittomia suorahankintoja.

Ankara kilpailuttaminen ja jäykkä halvimman tarjouksen valitseminen eivät suinkaan lisänneet vammais-asiakkaiden hyvinvointia. Kunnat ovat tulkinneet lakia Kataisen vaatimalla tavalla, ja vaihtaneet esm. asumispalvelujen tuottajaa niin, että vammaiset ovat joutuneet siirtymään uusien palveluntarjoajien tiloihin joskus pienellä varoitusajalla. Ihan maalikkojärjelläkin käsittää, että siirtyminen äkisti vieraiden henkilöiden keskuuteen ei lisää hoidettavan hyvinvointia.

Palvelujen laatu, tarve ja asiakkaan oikeudet sekä palvelun jatkuvuus ovat tärkeitä erityisesti pitkäkestoisissa vammaispalveluissa, kuten asumispalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa asiakaslähtöisen ja joustavan palvelujen järjestämisen ja hankinnan, mutta sen mahdollisuuksia ei aina riittävästi hyödynnetä.

Eduskunnan käsiteltävänä on vammaisjärjestöjen kansalaisaloite, joka tuo esille palvelujen hankintakäytäntöjen epäkohtia. Hankintakäytäntöjen ohjauksella voidaan turvata asiakaslähtöiset palvelut ja niiden hankinta.

STM 2.08.2018: Kuntia ohjataan järjestämään ja hankkimaan vammaispalveluja asiakaslähtöisesti.

Että kunnat ovat tulkinneet varsin kirjaimellisti EU:n säädöksiä toistavaa lakia, on todettu jo v.2011 (linkki) Laki antaa kuitenkin kunnille melkoisesti liikkumavaraa säädösten soveltamisessa. Nyt näyttää siltä, ettei tätä joustavuutta ole hyödynnetty.

Että asia on ymmärrety myös yleisön ja järjestöjen keskuudessa, siitä kertoo kansalaisaloite, joka keräsi yli 70 000 allekirjoitusta:

Kansalaisaloite.fi:

Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen.

Eduskunta lähetti 05.04.2018 aloitteen talousvalikunnan käsittelyyn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top