Suomen esihistorialliset suolöydöt herättävät kansainvälistä huomiota

Suomen soiden turvekerrokset säilövät esineitä, jotka hapekkaassa maannoksessa katoaisivat, ja kaikkea ihmeellistä on löydetty, soihin upotetuista ihmisistä alkaen. Uusin sensaatio on viimekesäinen löytö, 4400-vuotta vanha puusta veistetty käärmeenkuva.

Järvensuo I -nimellä tunnettu tutkimuskohde  sijaitsee Lounais-Suomessa, Humppilassa, Rautajärvi nimisen vesistön läheisyydessä. Osa entistä järveä on nyt suota, ja suoturpeen peittämistä kerrostumista on löytynyt esineitä neoliittiselta kivikaudelta. Viimeisin kohulöytö, käärme-veistos, on otsikkokuvassa oikealla. Suomalaisissa kalliopiirroksissa käärme esiintyy myös, joten aiheella on ollut kivikauden ihmisille jokin merkitys. Kuvassa Kolmiköytisenvuoren käärme-kuvia (vasemmalla).

Kuva: Antti Lahelma.

Arkeologi Antti  Lahelma on koonnut kuvia käärmeistä Pohjois-Euroopan neoliittisissa kalliopiirroksissa ja -maalauksissa: a) Ääninen, b) Kuolan niemimaa, c –d) Suomi,  e) Suomi, Kolmiköytisenvuori, f) Vienanmeri.

”Käärmeiden ja ihmisten välillä näyttää olevan tietty yhteys”, kertoi tohtori Antti Lahelma Helsingin yliopistosta. ”Tämä tuo mieleen historiallisen ajan pohjoisen shamanismin, jossa käärmeillä oli erityinen rooli shamaanin henkiapulaisena.”

Lahelman johtopäätöstä tukee tämä Suomessa säilynyt kalliomaalaus, jossa ihmishahmo (shamaani?) pitää kädessään ilmeistä käärmesauvaa:

Lahelma kysyy, onko Järvisuon löytö shamaanin sauva, jota hän on käyttänyt esityksissään. Puolasta, Golebiewosta, löytyneessä peuran sarvesta veistetyssä käärme-figuurissa on reikä, joka mahdollistaa sen kantamisen kepin nokassa, lipun tapaan. Golebiewon esine on Järvisuon käärmefiguuria vanhempi, 11700-8000 vuotta vanha, ja isotooppitutkimus osoittaa sen valmistetun Koillis-Suomessa eläneen peuran sarvesta. Jokin käärmeisiin liittyvä uskomuksellinen tai rituaalinen ilmiö on siis ollut tunnettu laajalla alueella Euroopassa.

Golebiewon käärmesauvan kuviointi liittää sen kalliomaalausten vene-aiheiden sahalaitaiseen korostukseen. Järvensuon käärmesauva saattaakin tutkijan mukaan esittää uivaa käärmettä, joten aiheen tarkastelua on syytä jatkaa.

Muistamme, että Fennoskandian ja Pohjois-Venäjän jääkauden alkuasututus tuli voittopuolisesti puolalaisesta Svidry-Ahrensburgin kulttuurista, joten käärme-teema lienee ollut sekä Humppilan että Kainuun asuttajilla jo ennen Suomeen saapumistaan. Kalliopiirrokset Suomessa ja lähiympäristössä sisältävät käärme-kuvia, ja osa vene-kuvia näyttää hakevan myös käärmeen muotoa.

Kolmiköytisenvuoren kalliomaalauksen käärme-hahmoista vasemmanpuoleiden omaa myös ihmisen piirteitä. -Ilmiö on tuttu myös muista kulttuureista. Muistamme Aatamin ensimmäisen vaimon Lilithin, joka käärmeen hahmossa tarjosi erään tietyn omenan. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan maalaistalojen elättikäärmeet, ”tarhakäärmeet” (tarha=piha), joiden uskottiin antavan karjaonnea.

Tutkimuskohde Järvisuo I:ssä asuttiin 4000-2000 vuotta sitten, paikan ollessa silloin järven rantaa. Suomalaisten suosikki-mökinpaikat eivät ole sittemmin muuttuneet.

Suomen pinta-alasta poikkeuksellisen suuri osa on soistunut, jolloin turvekerros pitää maan kosteana ja hapettomana. Tämä suosii esihistoriallisten esineiden säilymistä, ainakin siihen asti kun turpeenotto tai muu kaivaminen rikkoo maaperän. Järvisuon tutkimuskohdetta uhkaa pohjaveden pinnan aleneminen, ja sen kautta löytämättömien esineiden joutuminen happipitoiseen ympäristöön, ja tuhoutuminen.

Muualla aiheesta:

1 Comment

  1. jj.t
    1.7.2021 16:11

    suomesta on aiemminkin löytynyt muinaisia,esineitä ja paikkoja.yksi esimerkki on antrean kalaverkko. Antrean verkko on Karjalankannakselta, Antrean Korpilahden kylästä, vuonna 1913 löytynyt kalaverkko ajalta noin 8540 eaa. Se on yksi maailman vanhimmista kalaverkoista.muinainen,suomalainen menneisyys,kätkee monia salaisuuksia.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top