Suomi kirittää muita maita merenkulun päästöjen vähentämisessä

Suomi on allekirjoittanut merenkulun ilmastojulistuksen yhtenä ensimmäisistä EU-maista. Suomi, Ranska ja muut allekirjoittajamaat vaativat, että tehokkaat keinot merenkulun kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on löydettävä ennen vuotta 2023 ja että päästöt on saatava laskuun mahdollisimman pian.

G7-huippukokouksessa Ranskan Biarritzissa 26. elokuuta käsitellyssä merenkulun ilmastojulistuksessa vedotaan, että valtiot pysyvät aiemmin sovituissa päästövähennystavoitteissa. Tarkoitus on varmistaa sitoutuminen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organization) kasvihuonekaasustrategiaan, etteivät valtiot lipsu sovituista tavoitteista ja aikataulusta.

Julistuksen nimi ”Niulakita High Ambition Declaration on Shipping” tulee Tyynellämerellä sijaitsevan Tuvalun korkeimmasta kohdasta. Tyynenmeren saarivaltiot ovat paitsi riippuvaisia meriyhteyksistä myös ilmastonmuutoksen ensimmäisiä kärsijöitä.

Haluamme koota IMO:n jäsenvaltiot yhteisten tavoitteiden taakse merenkulun päästöjen vähentämiseksi ja edetä neuvotteluissa. Suomessa ja muissa EU-maissa syntyy jatkuvasti innovaatiota, joiden avulla merenkulun päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää. Suomi haluaa kirittää muita maita ja voi auttaa löytämään tehokkaita keinoja kansainvälisen merenkulun päästöjen vähentämiseksi nopealla aikataululla, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Julistuksessa vedotaan, että valtiot sitoutuvat kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasustrategian tavoitteisiin. Strategian mukaan merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen määrä on käännettävä laskuun mahdollisimman pian. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2008.

Maailman merenkulun päästöjen vähentämisestä päätetään IMO:n meriympäristön suojelukomiteassa. Merenkulun osuus on noin 2,5 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilman tehokkaita toimenpiteitä merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan 50-250 prosentilla tulevina vuosikymmeninä, kun meriliikenne lisääntyy. IMO hyväksyi keväällä 2018 alustavan kasvihuonekaasustrategian.

Mitä seuraavaksi?

Julistus on Suomelta ja muilta allekirjoittaneilta mailta viesti YK:n pääsihteerin isännöimään ilmastohuippukokoukseen syyskuussa. YK:n ilmastohuippukokouksen erityislähettiläs Luis Alfonso de Alba on pitänyt esillä erityisesti kansainvälisen merenkulun roolia suunnannäyttäjänä ilmastotoimissa.

Julistuksen tarkoituksena on vahvistaa sitoutumista sovittuihin tavoitteisiin ja kirittää neuvotteluja YK:n alaisessa IMO:ssa. Merenkulun päästövähennyskeinoja käsitellään seuraavan kerran marraskuussa IMO:n meriympäristön suojelukomitean kasvihuonekaasutyöryhmän kokouksessa Lontoossa. EU:n neuvoston puheenjohtaja Suomi koordinoi EU:n kantoja kokoukseen. Merenkulun ja muiden liikennemuotojen ilmastovaikutuksista keskustellaan Suomen aloitteesta myös EU:n liikenneneuvostossa 20. syyskuuta.

Kysyimme liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinilta onko meriliikenteen osalta huomioitu koko meriliikenne? Onko selvityksessä mukana sotilaallisen aktiviteetin kokonaisosuus päästöistä ja aiotaanko siihen myös hakea innovatiivisia ratkaisuja energian osalta?

Lisäksi kysyimme, biopolttoaineeseen liittyen mahdollisena energialähteenä, onko biopolttoaineen tuotannon osalta selvitetty kuinka paljon tämä tulevaisuudessa saattaisi viedä  peltoalaa elintarvike- ja rehuvilhelyltä mahdollisen energian tarpeen lisääntyessä? Kuinka paljon tämä voisi nostaa ruoan hintaa tai jopa mahdollisesti aiheuttaa elintarvikepulaa tulevaisuudessa? Ja onko tässä yhteydessä huomioitu myös puhtaan makean veden mahdollinen kasvava tarve biopolttoaine-viljelysten kastelun osalta, kun puhtaasta vedestä on jo nyt pulaa maailmalla?

Litiumin talteen otossa tuotantolaitokset käyttävät todella huomattavia määriä puhtaita pohjavesiä. Esimerkiksi osassa Etelä-Amerikkaa, kuten Chilen Atacaman aavikolla maanviljelijät voivat joutua tuomaan oman käyttövetensä muualta, koska alueen pohjavedet pumpataan litiuminerottelu-altaisiin.

Pyysimme vastausta virka-ajan loppuun mennessä. Emme saaneet vielä vastausta ministeri Marinilta. Päivitämme luonnollisesti artikkelia saadessamme vastauksen.

RT News

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top