Suomi mukana Euroopan muovisitoumuksessa

Euroopan muovisitoumus (European Plastics Pact) julkistettiin perjantaina Brysselissä, ja Suomi on siinä mukana.  Sitoumuksessa joukko Euroopan valtioita, yrityksiä ja järjestöjä ryhtyy vähentämään vapaaehtoisiin toimiin muoveista aiheutuvia ympäristöhaittoja.

”Tänään allekirjoitettu sitoumus on hieno esimerkki valtioiden, yritysten ja järjestöjen yhteistyöstä. Sitoumuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja ne osoittavat, että eri tahot ovat valmiita vapaaehtoisiin toimiin ympäristön hyväksi. Kannustan suomalaisia yrityksiä tutustumaan sitoumukseen ja tekoihin muovin kiertotalouden vauhdittamiseksi. Muovin käytön vähentäminen, kierrätys ja uusiokäyttö on välttämätöntä, sillä kerran tuotettu muovi ei koskaan hajoa kokonaan luonnossa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Sitoumus kattaa muovin kiertotalouden kaikki vaiheet: Suunnittelun, tuotannon, käytön sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Sitoumus koskee pakkauksia ja kertakäyttömuoveja, joiden kierrätykseen tavoitellaan 25:n prosenttiyksikön kasvua. Em. muovien kulutusta pyritään vähentämään 20% vuoreen 2025 mennessä vuoden 2017 tasosta.

Kierrätysmuovin osuus ohjelmaan osallistuvien yritysten tuotteissa pyritään nostamaan 30 prosenttiin. Tavoitteena on myös, että kaikki markkinoille olevat pakkaus- ja kertakäyttömuovituotteet ovat kierrätettäviä samaan vuoteen mennessä.

”Sitoumus antaa tukea edelläkävijöille. Suomi on oman kansallisen muovitiekartan toimien toteuttajana yksi Euroopan aktiivisimpia maita muovikysymyksissä”, ministeri Mikkonen toteaa.

Sitoumuksen valmistelussa on ollut mukana yrityksiä, jäsenvaltioiden ministeriöitä, Euroopan komissio sekä elinkeinoelämän järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä.

Uudet tahot ovat tervetulleita mukaan sitoumukseen, ja siihen voi tutustua oheisen linkin kautta:

5 Comments

  1. Jaaha
    6.3.2020 22:48

    Kyl se muovi hajoaa kun sen polttaa. Helvetin typerää sakkia. Polttakaa se savuna ilmaan niin ei jää rasittamaan luontoa.

    Vastaa
  2. Jaaha
    6.3.2020 22:50

    Haluaako joku oikeasti ostaa kotiinsa jätemuovista erinäisillä myrkyillä uudelleen kasattuja tuotteita niin, että koko kämppään tarttuu haju joka tekee siitä asuinkelvottoman? Miten olis tyyny nukkumaan mennessä, kierrätysmuovista? Nukut niin sikeästi ihan kuin bensiinijalostamolla olisit.

    Vastaa
  3. Ei muovi ole ongelma
    6.3.2020 22:58

    Eihän muovista sinänsä ole mitään haittaa. Ne palaa iloisesti tuola takan pesässä. Sinne kun laittaa kaveriksi puuta niin saa optimaalisen palotuloksen, koska molemmista vapautuvat kaasut syttyvät yhdessä. Kansanomaisesti voi sanoa että jos otetaan yksi annos muovia ja sen lämpöarvo on 100. Ja sitten otetaan yksi annos puuta niin sen lämpöarvo on 100. Mutta jos otetaan puoli annosta muovia ja puoli annosta puuta niin sen lämpöarvo onkin 170. Sen verran kummastakin tulevat itsessään palamattomat kaasut palavat yhdessä.

    Tästä on oikein patenttikin mutta siitä ei haluta hiiskua. Itse olen polttanut tällä tavalla takkaa kohta 15 vuotta eikä piippu ole rapautunut kaikkien suureksi ihmetykseksi. Sen sijaan jätekuskit ihmettelevät normaalin perheen jäteastian tyhjennysväliä, kuukausi.

    Niin että takan kautta vaan kaikki lämmöksi. Ei pilaa maailman meriä eikä kaatopaikkoja. Ja vähentää suoraan maahan tuotavan öljyn määrää. Joten Suomen kauppatasekkin kiittää.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      8.3.2020 11:27

      Tämä muovin palamistuotteiden ongelma on poistettu ainakin lämpövoimaloissa, jossa ammattimies valvoo palamislämpötilaa. Sen on oltava riittävän korkea, on väitetty.

      Paperi-insinööri Gullichsen oli joskus TV-haastattelussa, ja kertoi että jätepaperin paras käyttö on myös polttaminen.

      Vastaa
  4. Puolueeton
    7.3.2020 10:04

    ”Muovin käytön vähentäminen, kierrätys ja uusiokäyttö on välttämätöntä, sillä kerran tuotettu muovi ei koskaan hajoa kokonaan luonnossa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
    Miksi ministereiksi valitaan fanaatikkoja ja valehtelijoita. Muovit tulivat käyttöön vasta 1950 luvulla, joten on idioottimaista väittää, etteivät ne hajoa koskaan. Muovit tuhoutuvat luonnossa, sen on jokainen luonnossa liikkuja itse voinut havaita nähdessään meren rannoille ajautunutta muoviroskaa. Vanhoja muoveja ei enää ole olemassa. Roskaamisen on kuitenkin loputtava ja siitä on rangaistava riittävän tuntuvasti.
    Tavallisimpia roskaajia ovat autoilevat välipalojen ostajat, jotka syötyään heittävät roskalaatikot tien varteen. Tonnin sakko kiinni jääneille olisi paikallaan.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top