Suuressa seksuaalirikos-jutussa 143 rikosilmoitusta

Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii laajaa lapsiin kohdistunutta seksuaalirikosten sarjaa. Suuressa seksuaalirikoskokonaisuudessa uhrien määrä nousee 250:n tuntumaan. Epäiltyjen hallusta on löytynyt satojatuhansia kuvia ja kymmeniätuhansia videoita, jotka täyttävät lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkit. 

143 rikosilmoitusta ja 105 esiselvitystä

Suurimmassa aktiivisessa tutkinnassa olevassa sarjassa on tällä hetkellä 143 rikosilmoitusta ja 105 esiselvitystä. Uhrien määrän odotetaan olevan noin 250 lasta, suurin osa heistä on Pirkanmaalta. Toisessa aktiivisessa rikossarjassa, jossa uhrit ovat ympäri Suomea, on tällä hetkellä 34 rikosilmoitusta. Uhrien lukumäärä tulee nousemaan, kerrotaan tänään Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedotteessa. Kolmas ja neljäs samantyyppinen rikossarja ovat myös tiedossa. Niiden laajuudesta ei vielä tiedetä, koska ne eivät ole vielä aktiivisessa tutkinnassa.

Rikolliset aloittavat viattomalta vaikuttavalla keskustelulla

Rikollisten toimintatapana on, että aikuinen, useimmiten noin 20-50 -vuotias mies, lähettää sosiaalisen median sovelluksissa, esim. Snapchat, Instagram, aluksi viattomalta vaikuttavia viestejä tuntemattomille tytöille ja pojille.

Aikuinen voi kehua lasta, hänen profiilikuvaansa, kysellä lapsesta perusasioita, ja esiintyä lapsen ikäisenä. Aikuinen valehtelee yleensä oman sukupuolensa tai ikänsä. Viestin lähettämisen perusteena voi olla esimerkiksi lapsen nimi tai profiilikuva. Tekijä jatkaa keskustelua niiden kanssa, jotka vastaavat hänelle.

Rikollinen voi lähettää lapselle tekaistun kuvan itsestään, ja pyytää vastavuoroisesti tietoja ja kuvaa lapselta. Harmittoman-oloisella viestienvaihdolla rakennetaan pikkuhiljaa luottamuksellista suhdetta lapsen ja hyväksikäyttäjäksi pyrkivän rikollisen välille. Tekijä vetoaa lapsen huomiontarpeeseen ja tunteisiin, ja ymmärtää lasta. Myöhemmässä vaiheessa tekijä siirtää keskustelun Aikomaansa suuntaan: Hän voi lähettää lapselle kuvan vaikka sukupuolielimestään ja pyytää lapselta vastavuoroisuutta, käyttäen hyväkseen jo muodostunutta tuttavallista kontaktia.

Kun tekijä on vienyt yhteydenpidon seksistä keskustelemisen alueelle, hän alkaa kysellä lapsen mieltymyksistä ja fantasioista. Rikollinen kommentoi lapsen vartaloa, -vedoten huomion ja hyväksynnän tarpeeseen. Seuraavaksi rikollinen voi pyytää lasta työntämään sisälleen esineitä, tai hän voi pyytää lasta tyydyttämään itseään samanaikaisesti kuin tekijä tyydyttää itseään.

Nämä tapahtumat jäävät videotallenteina rikolliselle, ja hän voi pyytää taas lisää ja lisää kuvia ja videomateriaalia. Videot voivat olla joitakin sekunteja tai minuutteja pitkiä. Lapsi voi olla esimerkiksi omassa huoneessaan, wc:ssä, saunassa tai pukuhuoneessa. Teot voivat tapahtua mihin vuorokauden aikaan hyvänsä.

Lapsi ei välttämättä koe joutuneensa seksuaaliväkivallan uhriksi

Lapsi ei välttämättä koe joutuneensa seksuaaliväkivallan uhriksi, koska hän on antanut kuvat ja videot vapaaehtoisesti vääristelyllä profiililla esiintyvälle tuntemattomalle, jota lapsi erehtyy pitämään ”tuttuna ja luotettavana kaverina”. Joissain tapauksissa uhrille on muodostunut mielikuva, että hän seurustelee tekijän kanssa. Joskus, muttei aina, rikollinen ja uhri tapaavat kasvokkain. Tapaamisissa rikollinen toisinaan antaa uhrille joitain lahjoja. Tupakkaa, alkoholia tai rahaa. Kun tekijä on saanut haluamansa, hän hylkää uhrinsa ja siirtyy metsästämään uusia kohteita.

Lapsi on aina uhri – vastuu on aina tekijällä

Lapsi on syytön seksuaaliväkivaltarikoksiin. Tekijä on niistä vastuussa. Tekijä käyttää hyväkseen lapsen ikää ja ymmärtämättömyyttä. Tekijä syyllistyy vakaviin rikoksiin.

Tämänkaltaisten tekojen rikosnimike voi olla esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttönä, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen raiskaus tai lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tekoihin. Nämä ovat vakavia rikoksia, ja niistä voi aiheutua uhreille pitkäaikaisia traumoja. Tekijöille voidaan tuomita vuosien vankeusrangaistuksia  ja vahingonkorvauksia. Tämänkaltaiset rikokset saattavat olla osa laajaa tekojen vyyhteä, joka alkaa purkautua yhden lapsen kerrottua asiasta luotettavalle aikuiselle.

Keskustele lapsesi kanssa puhelimessa viestittelyn pelisäännöistä

Poliisi neuvoo vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa riskitekijöistä: Puhelimen ja somen kautta viestittelystä, ja sopimaan pelisäännöistä: Älä luota sokeasti, että lapsi tietää, mistä asioista voi keskustella toisen kanssa ja millaisia kuvia voi vastaanottaa ja lähettää. Kerro hänelle lapsen ymmärryksen tasoisesti myös tästä rikosilmiöstä. Kerro oman kehon yksityisalueista, jotka eivät kuulu muille. Harkitse, mitä sovelluksia lapsen on hyvä käyttää ja mitä ei.

Vanhemman on hyvä olla selvillä, mitä lapsi tekee sosiaalisessa mediassa, Keihin hän on siellä tutustunut, ja miten: Kuka tuo on? Missä olet tavannut tämän? Vanhemman oikeus ja velvollisuus on valvoa lapsen sosiaalista elämää, myös sosiaalisessa mediassa.

Sovelluksen avulla lapsen olinpaikka voidaan selvittää

Some-sovelluksen antaman sijaintitiedon perusteella rikollinen voi selvittää, missä lapsi asuu, tai onko hän mahdollisesti samalla hetkellä samassa kauppakeskuksessa. Vanhempia kehotetaan harkitsemaan, onko lapsen sijaintitiedon jakaminen tarpeellista.  Lapsen käyttämän puhelimen asetuksia voi muokata niin, ettei kuka tahansa pysty lähettämään yksityisviestiä. Profiilin voi pitää yksityisenä.

Kerro lapselle, että outojen ihmisten viestittelyyn ei tarvitse vastata. Käykää läpi henkilön estäminen. Mikään, mikä on mennyt verkkoon, ei häviä.

Epämääräisistä viesteistä tallenteet poliisille

Rikollinen kerää omaan käyttöönsä aineistoa some-viestittelystä, mutta viestien ja käyttäjäprofiilien tallentamista voi käyttää myös rikollisia vastaan. Esimerkiksi Snapschat-sovelluksessa lapsi voi luulla, että lähetetty viesti häviää, mutta jos käytetään ruuduntallennussovellusta, kaikki jää tallentajalle talteen.  Epäiltäessä rikollista toimintaa, puhelimessa olevan materiaalin voi tallentaa, ja ilmoittaa asiasta poliisille.

-Muistutamme, että uhrit ovat tavallisia tyttöjä ja poikia, kenen tahansa lapsia. Rikoksissa ei ole kyse fyysisestä uhkaamisesta tai pakottamisesta. Eikä myöskään mistään heruttelusta, jossa näytettäisiin vain vähän paljasta pintaa. Kyse on vakavista lapsiin kohdistuvista rikoksista, rikosylikomisario Sakari Tuominen painottaa.

 

Poliisi on tehnyt aiheeseen liittyvät videot aikuisille ja lapsille:

Poliisi pyytää jakamaan videoita ja sitä kautta lisäämään tietoisuutta ilmiöstä, jotta lapsia joutuisi mahdollisimman vähän näiden rikosten uhreiksi.

1 Comment

  1. Hämeessäkin osataan
    5.5.2022 23:52

    Poikkeuksellisti luemma Valkeakoskella. Eikä aina Oulussa, kute ennen.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top