Tänään voimaantullut laki turvapaikanhakijan työssäkäyntioikeudesta ohittaa lainvoimaisen maastapoistamispäätöksen

Hallituksen esityksen mukainen laki turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden laajentamisesta myllyttää suomalaista hallintomenettelyä yllättävillä tavoilla: Tilapäinen lainmuutos, 29.06.-31.10.2020, antaa työssäolo-oikeuden myös henkilöille, joilla ei ole oikeutta oleskella maassa, ja jakaa viranomaisen toimivaltaa vastaanottokeskuksille.

Tarkastelemme ensin tilapäisen työssäololuvan laakentamisen vaikutuksia:

Töissä saa käydä, vaikkei maassa saisi oleskella

Turvapaikanhakijan työssäkäyntioikeuden tilapäinen laajennus astui voimaan tänään 29.06, kertoo Migrin tiedote. Täytäntöönpanokelpoinen maastapoistamispäätöskään ei poista uuden lain mukaista työnteko-oikeutta, jota on laajennettu kalatatalouteen, kotieläinten hoitoon ja elintarvikkeiden jalostukseen.

Lainmuutosta on perusteltu maatalouden kausityövoiman puutteella, joka johtui koronan aiheuttamista matkustusrajoituksista. Miten nämä rajoitukset ovat estäneet työntekijöiden löytymistä kalastukseen, kotieläinten hoitamiseen, ja elintarvikkeiden jalostukseen, on epäselvää.  Näille aloille nyt sitten osoitetaan työntekijöitä Suomessa olevista päätöstään odottavista turvapaikanhakijoista, tarvittiin sitten lisätyövoimaa taikka ei.

Muutos koskee työntekoa kausityöaloilla eli maa-, metsä-, puutarha- tai kalatalouden tehtävissä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi:

  • maatalouden työt kuten kasvinviljely, rehuntuotanto sekä kotieläinten hoito
  • puutarhatuotantoon liittyvät työt pelloilla ja kasvihuoneissa
  • ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen työt
  • maatiloilla tehtävät elintarvikkeiden jatkojalostukseen liittyvät työt
  • metsän istutus- ja kylvötehtävät, metsätaimitarhoilla tehtävä työ sekä puiden kaato-, karsinta-, katkonta-, mittaus- ja metsäkuljetustehtävät.

Elintarviketeollisuudessa ja elintarvikeketjun muissakin osissa on myös omat erityisvaatimuksensa: Hygieniapassi, tottumus hyvin vastuulliseen työkulttuuriin ja aiempi harjaantuminen alan tehtäviin ovat olleet normi, -ja Suomessa on vältytty jossain toisaalla ilmenneiltä hygienia-skandaaleilta ja -katastrofeilta. Tämä saavutettu olotila saattaa vaaraantua, jos kriteereistä tingitään.

Onko yksityisen yrityksen ylläpitämä vastaanottokeskus nyt uuden lain mukainen työlupia kontrolloiva viranomainen?

Huomiotaherättävin kohta lain soveltamisessa on työluvan jatkaminen täytäntöönpanokelpoisesta maastapoistamispäätöksestä huolimatta. Migri ohjeistaa turvapaikanhakijaa:

  • Työnteko-oikeutesi maa-, metsä-, puutarha- ja kalatalouden tehtävissä jatkuu niin kauan kuin saat vastaanottopalveluja. Työnteko-oikeutesi ei siis pääty siihen, kun turvapaikkahakemukseesi tehty kielteinen päätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi eli kun sinut voidaan lain mukaan poistaa maasta.

Ohittaako työllistyminen lainvoimaisen päätöksen, vai jatkaako Suomesta poistettu henkilö työvoimapulan paikkaamista esm. Lähi-Idästä käsin etänä? Miksi meillä ylipäätään on turvapaikkahakemusten perusteellinen ja pitkällinen käsittely, valitusmahdollisuuksineen, ja oleskelulupa-kategoria, jos de-facto-oleskeluoikeus sidotaan mansikanpoimiseen?

Migri neuvoo turvapaikanhakijaa:

Jos saat työpaikan maa-, metsä-, puutarha- tai kalatalouden tehtävissä, pyydä vastaanottokeskuksesta uusi asiakaskortti. Niin kauan kuin laki on voimassa, voit osoittaa työnantajallesi työnteko-oikeutesi maa-, metsä-, puutarha- tai kalatalouden tehtävissä näyttämällä voimassa olevan vastaanottokeskuksen asiakaskorttisi. Kortti on voimassa 31.10.2020 asti.

Odotukset löytyneen työvoimareservin suhteen lienevät suuret, mutta on eräs ennakkotapaus: Balkanilaisten kiertolais-kerjäläisten ohjaaminen suomalaisille maatiloille. Sitäkin joskus yritettiin, mutta tuloksista ei paljoa puheltu. Kun suuri osa Suomesta turvapaikkaa hakevista on irakilaisia, afgaaneja, pohjoisafrikkalaisia, mitä valmiuksia heillä on suomalaisen maanviljelyn, kalastuksen, jns. tehtäviin? Kun heidän työllistämisessään touhuaa virastot ja lainsäätäjäkin, jollakin täytyy olla asiasta eksaktia tietoa? -Vai mennäänkö niinkuin maassa on nyttemmin tapana?

Migri neuvoo työnantajia toisella tavalla

Työnantajana velvollisuutesi on varmistaa, että työntekijällä on oikeus tehdä työtä Suomessa. Myös työntekijän täytyy kertoa sinulle heti, jos hänen työnteko-oikeutensa päättyy. Lain voimassaolon aikana turvapaikanhakija voi osoittaa työnteko-oikeutensa kausityöaloilla vastaanottokeskuksen asiakaskortilla.

Velvoite työntekijän työluvan toteamiseen on siis työnantajalla. Hän toteaa asian joko vastaanottokeskuksen (=yksityisen yrityksen) turvapaikanhakijalle antamasta asiakaskortista, tai luottaa työntekijän omaan ilmoitukseen.

Niin kauan kuin laki on voimassa, turvapaikanhakija voi osoittaa sinulle työnteko-oikeutensa maa-, metsä-, puutarha- tai kalatalouden tehtävissä näyttämällä voimassa olevan vastaanottokeskuksen asiakaskorttinsa. Kortti on voimassa 31.10.2020 asti. Lisäksi kortissa on tarra, joka osoittaa, että turvapaikanhakijalla on työnteko-oikeus maa-, metsä-, puutarha- tai kalatalouden tehtävissä. (Migri)

Siis yksityinen yritys kirjoittaa henkilölle propuskan, ja liimaa siihen tarran. Yksinkertaista ja nerokasta ”byrokratian purkua”, mutta vastaanottokeskuksen ei pitäisi käyttää viranomaisvaltaa?

Mikäli työntekijä aikoo tehdä muita töitä, kuin väliaikaisessa laissa määritellyt (maatalous, etc.),  häneltä itseltään tulee kysyä asiasta:

Tarrasta ei voi päätellä, onko turvapaikanhakijalla työnteko-oikeutta muilla aloilla. Muilla aloilla työnteko-oikeuden voi osoittaa entiseen tapaan ensisijaisesti kysymällä työnteko-oikeudesta turvapaikanhakijalta itseltään. Tarvittaessa voit pyytää Maahanmuuttovirastolta todistusta työnteko-oikeudesta: migri.fi/todistuspyynnot. (Migri)

Jos tarra sattuu puuttumaan, se ei tarkoita tilapäisen lain mukaisen työluvan puuttumista: ”Vastaanottokeskus lisää tarran korttiin vain silloin, kun turvapaikanhakija on sitä pyytänyt. Voit ohjeistaa turvapaikanhakijaa pyytämään tarran vastaanottokeskuksesta.” (Migri)

Tulipa sekin dokumentoitua, mikä taho tarran liimaa. Varmuuden vuoksi vielä, mitä tässä hämmästyttävässä tarrassa lukee: Kausityö 2020 ja migri.fi/tyo-oikeus.

Lipsuminen pohjoismaisesta jäykän juridisesta mutta täsmällisestä hallintoperinteestä on siis yleistymässä, ja leviämässä hallinnon huipulta kaikille tasoille.  Vaikka maahanmuutto ja turvapaikanhaku on saanut nauttia johtavien poliitikkojen erityisestä huomiosta, tätä ilmiötä on sielläkin. -Ehkäpä juuri siksi.  Asialla voikin olla tarra-painoja työllistävä vaikutus?.

Migrin tiedote: Turvapaikahakijan työnteko

Lue myös:

Turvapaikanhakijoiden työteko-oikeutta laajennetaan väliaikaisesti

Totta vai tarua: ”Työperäisistä maahanmuuttajista 90 prosenttia töissä”, sanoi ministeri Mykkänen

4 Comments

  1. Ei mitään järkeä taas
    29.6.2020 21:51

    Kokoomus ja SDP kusettaa aina. Juuripa siksi on löytynyt politiikassa tilaa populistiselle vihertävälle vasemmistolle näiden ”muka hyvien” maailmaa syleilevien toimiensa kanssa. Mut HEI, kuka tän hölmöilyn maksaa ja kene rahoilla? Ehkä kannattaisi siirtyä käyttämään maksuvälineenä jonkin eläimen nahkoja, niin huijarit jäisivät tyhjänpäälle!

    Vastaa
  2. Orang Utang
    29.6.2020 23:01

    Jos joku haluaa työllistää itsensä vaikka raketti-insinöörinä: ei käy!

    Poliittisista syistä piti laatia tyhjentävä luettelo sallituista töistä. Käänteisesti kyse on siitä, että ammattiliittojen hallitsemille työaloille ei saa päästää vierastyövoimaa, mutta rasismin pelossa asiaa ei saa lausua julki.

    Vastaa
  3. kepusosialismia
    30.6.2020 12:31

    Yli 30 000 suomalaista haki muutama kuukausi sitten alle kuukaidessa maataloiden kausitöihin, vaan eivät kelvanneet, ei edes Suomen ennätysmarjanpoimija josta oli juttu iltapäivälehdessä. Kepu ja MTK vaativat 8 kohdan koronakriisin tukiohjelmassaan maatalouden kausitöille mm. 50% palkkakulujen sosialisointia veronmaksajille/yhteiskunnalle palkkatuella sekä 20 euron majoituskorvausta. Kun muu hallitus ei tätä maatalouden lisätukiohjelmaa koronakriisin varjolla ostanut, EU:n ulkopuolelta tuotettavan ulkomaisen kausihalpatyövoiman määrää nostettiin 1 500:sta 4 500:aan. Tulijoiden lennot Suomeen sekä 2 viikon koronakaranteeniylläpito maksatettin Suomen veronmaksajilla. Näiden tulijoiden piti olla maatalouden kriittistä henkilökuntaa, mutta media paljasti osan halpatyöläisiksi, jotka eivät olleet Suomessa aiemmin edes olleet, saati maataloustöissä. Kyse oli vain siitä että kepu-MTK-maatalous eivät halunneet maksaa omasta pussistaan suomalaisille keskimäärin noin 8€/tunti palkkaa (mansikanpoiminnan koppapalkka jopa tätä pienempi), vaan halusivat SOSIALISOIDA lisää maatalouden kuluja tuilla yhteiskunnalle. Kepun agraarisosialismia ja elinkeino(ttelu)elämää – voitot heille tukijusseille, kulut meille veronmaksajille ja kansalle.

    Vastaa
  4. PR
    30.6.2020 12:56

    Tämä menee yli kaiken normaaliaivotoiminnan: miten h#≠¥£~ henkilö, jolla on lainvoimaiset oleskeleluvan hylkäykset ja maastapoistamispäätökset, voi täällä vaan täyshoidossa käppäillä ja nyt vielä sijoitetaan TÖIHIN? Kun työttömät tavansuomalaiset eivät näitäkään töitä saa, ei vaikka hakevat. Siis mitä tässä maassa oikein tuolla hallitusrintamalla aiotaan ja saadaan tehdä?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top