Turkin toiminta sen Syyriassa miehittämällä alueella saa yhä vastenmielisempiä ilmauksia. Ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan naisten ja alaikäisten tyttöjen sieppaukset ihmiskaupan kohteiksi ovat yleistyneet, ja ovat osa Turkin tukeman SNA-miliisin rutiinitoimintaa pohjois-syyrialaisia uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan.
Kymmenisen päivää sitten ryhmä Afrinin kaupungista siepattuja naisia ja alaikäisiä tyttöjä on havaittu Libyassa, jossa Turkin armeija toimii syyrialaisine proxy-sotilaineen. SNA, ”Syyrian kansallisarmeija”, on Turkin tukema kooste erilaisista presidentti Bashar al-Assadia vastustaneista kapinallisryhmistä. Nyttemin Turkin apujoukkoihin on rekrytoitu myös entisiä ”islamilaisen valtion” IS:n (ISIS) sotureita. Ns. ”vapaan Syyrian armeija” FSA, jolla on yhteyksiä myös Suomessa, on nyttemmin mukana SNA:ssa.
Otsikkokuva on videolta, jolla al-Hamzan divisioonan, yhden Turkin apujoukon, pidätyskeskuksesta vapautetaan sinne vangittuja naisia Afrinissa. Kaupungissa asuu vähemmistöihin kuuluvia, mm. kurdeja, jezidejä ja kristittyjä.
Afrin Activists Network kertoi, että ensimmäinen erä Afrinista tuotuja tyttöjä saapui Libyaan 10 päivää sitten. Tietojen mukaan tytöt joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan kohteiksi Turkin kontrolloimien asejoukkojen käsissä. Turkin armeijan miehitettyä Afrinin alueen, naisiin kohdistuvat rikokset ovat yleistyneet. Naiset ovat joutuneet siellä sieppausten, seksuaalisen väkivallan, ihmiskaupan ja henkirikosten uhreiksi. Turkki miehitti alueen 20.01.2018 jälkeen. Viime vuoden lokakuussa Turkki laajensi miehitysvyöhykettään Koillis-Syyriaan.
Turkki apujoukkoineen on painostanut erityisesti vähemmistöjä, ja pyrkinyt aikaansaamaan etnisen koostumuksen muutoksen. Syyrian demokraattinen neuvosto (SDC), joka on yksi Pohjois-ja Itä-Syyrian itseallintoelimistä, ilmoitti huhtikuussa perustavansa pidätys- ja katoamistapauksia tutkivan komitean.
Turkin proxy-sotilaiden keskinäisten taistelujen aikana Afrinissa joukko naisia vapautettiin al-Hamza-divisioonan johtamasta pidätyskeskuksesta päämajasta kesäkuussa. Videolla nähdään toisen Turkin tukeman joukkion ottavan haltuunsa al-Hamzan tukikohtaa, ja naiset pakenevat rakennuksesta. Heidän henkilöllisyyttään ja nykyistä olinpaikkaansa ei tiedetä.
Ihmisoikeusjärjestö Families for Freedom on vaatinut tapahtuman selvittämistä ja tutkimusta:
”Sisällä oli kahdeksan naista, jotka ryhmä oli aikaisemmin pidättänyt, -mukana yksi lapsi. Hyökkäys seurasi edellisen päivän tapahtumaa, jossa yksi al-Hamzan taistelijoista heitti käsikranaatin Itä-Ghoutasta siirtymään joutuneen siviilin kauppaan, tappaen yhden aikuisen siviilin ja lapsen, ja aiheuttaen loukkaantumisia. Tämä sai joukon asukkaita mielenosoitukseen ryhmittymän päämajan edessä, vaatien asianomaisten henkilöiden luovuttamista, ja vastustaen toistuvia siviileihin kohdistuneita hyökkäyksiä.
Vaikka video näytti osoittavan pidätettyjen naisten vapautumisen, heidän olinpaikkansa ei ole tiedossa, kute eivät myöskään heidän nimensä, henkilöllisyytensä ja syyt pidätykseen. Ristiriitaiset ja hälyttävät raportit viittaavat siihen, että heidät on saatettu palauttaa al-Hamzalle, joka on tunnettu lukemattomista rikoksistaan, kuten varkauksista, sieppauksista, tappamisesta ja siviileiden pelottelusta. Syyrian sotarikosten dokumentointikeskuksen toisessa raportissa kerrottiin, että heidät oli luovutettu (turkkilaiselle) sotapoliisille.
Vaikka naisten olinpaikkaa ei oltu tiedossa, aktivistit onnistuivat dokumentoimaan kahden videossa esiintyneen henkilön nimet: Haifa al-Jasem Afrinista, pidätettynä vuodesta 2018. Toinen tunnistettu on Rukan Manla, Juwayqin kaupungista, vangittuna aktivistien mukaan heinäkuusta 2019 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin yksi pidätetyistä naisista vietti kaksi vuotta miliisiryhmän päämajassa ilman, että hänen perheensä tiesi hänen sijaintiaan, vangitsemisensa syitä tai olosuhteita. ”
Nämä asiat tapahtuivat Turkin armeijan valvomalla alueella, joten Turkin viranomaiset ovat viime kädessä vastuussa asukkaiden turvallisuudesta ja oikeuksien toteutumisesta. Turkin viranomaiset ovat hyvin tietoisia ihmiskaupan ongelmasta, mutta eivät ole juurikaan tehneet nais- ja lapsikaupan torjuntaa edes omien rajojensa sisällä, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö .
Nykyisen presidenttinsä Recep Tayyip Erdoganin aikana Turkki on livennyt yhä kauemmaksi yleismaailmallisista oikeusvaltion periaattista ja ihmisoikeus-normeista, ja lähentynyt poliittista Islamia. 
This is Arin Dali Hassan, a young Yezidi woman from the village of Kimar. She was kidnapped by the Hamza Division in February. The group has demanded a ransom her family cannot pay. She is still missing. pic.twitter.com/z3A89nNPNO
— Sinam Mohamad (@sinam56) August 31, 2020
Afrinin tapauksesta kertoi Syriac Press 28.08.2020.
31.8.2020 00:16
Ihmis-, elin- ja lapsikauppa saattaa olla yhtä tärkeä syy USA:n sodille kuin huumekauppakin.
Kun talibanit olivat lähes lopettaneet huumeiden viljelemisen Afganistanissa, USA:n oli pakko puuttua peliin. No, nyt huumetuotanto on palautettu ja kansantalouden saavutusten normit jopa ylitetty.