Turvallisuusselvitystä, NATO:a ja jalkaväkimiinoja tänään eduskunnan käsittelyssä (SUORA 14:00)

Keskiviikkona eduskuntaa puhuttaa turvallisuus- ja NATO-asia: Lähetekeskustelussa on Valtioneuvoston selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta, -asiakohtana 4, ja useita kansalaisaloitteita koskien Suomen NATO-jäsenyyshakemusta.

On odotettavissa kiinnostavia puheenvuoroja Suomen turvallisuudesta. Kolmen aihetta sivuavan kansalaisaloitteen lisäksi on lähetekeskustelussa lakialoite kansanäänestyksen järjestämisestä sekä Suomen Nato-jäsenyydestä että EU-jäsenyydestäkin.

Turvallisuusselontekoa käsitellään asiakohdassa 4.

Ulkoministeri Pekka Haavisto esitteli turvallisuusselvityksen, todeten aluksi että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. ”Suomen tilanne on vaikeimmin ennakoitavissa, kuin koskaan kylmän sodan jälkeen.” Ministeri muistutti, että YK:n yleiskokous on suurella enemmistöllä tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää toimia

Selonteko tarkastelee Suomen suhdetta yhteistyöhön NATO:n ja muiden kumppaneiden kanssa. Ministeri mainitsi Ruotsin lähimpänä yhteistyökumppanina. Suomi ja Ruotsi voivat tehdä samanaikaisia ja samansuuntaisia toimenpiteitä, sanoi ministeri. Kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltain kanssa mainittiin.

Ministeri mainitsi NATO:n avoimien ovien politiikan, ja kysyi, onko nyt turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin hetki.  Hän muistutti Venäjän mahdollisista reaktioista. Teemme omia turvallisuusratkaisujamme, sanoi ministeri.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Antti Lindtman muistutti, että Suomi ei lähtenyt taannoin mukaan siihen trendiin, että yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin. ”Olemme valmiita tekemään ne päätökset, jotka parhaiten takaavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuden”, päätti edustaja Lindtman puheenvuoronsa.

PS:n Ville Tavio kertoi turvallisuuskehityksen tuottaneen pettymyksen. Venäjän sananvapaus- ja demokratiakehitys sai tuomion. ”Diktaattori” tuli mainituksi. Demokratia rakentaa rauhaa, totesi edustaja. ”NATO:n jäsenyys takaa parhaiten Suomen turvallisuuden”, totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttäjä. EU ja Ruotsi eivät ole turvallisuuden takaamisessa vaihtoehtoja, sanoi Tavio. NATO-jäsenyydelle huippukokous kesällä on sopivin hetki. Edustaja varoitti Venäjän etupiiriin ajautumisesta.

Kokoomuksen puheenvuoron käytti Antti Häkkänen. Hän muistutti Venäjän aggressiivisesta käyttäytymisestä: Venäjä haluaa laajentua väkivaltaisesti, totesi edustaja. Suomi on rakentanut määrätietoisesti polkua länteen, totesi Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäjä. Läntiset demokratiat ovat jo hakeutuneet NATO:on, totesi edustaja. ”Eduskunnalta odotetaan ripeyttä”, kiirehti Häkkänen NATO-asian käsittelyä.

Keskustan puheenvuoron käyttäjä Juha Pylväs totesi, että asian käsittelyssä pitää ylittää hallitus-oppositio -rajat. Hänkin kiitteli yleistä asevelvollisuutta ja paikallispuolustusta. Edustaja muistutti että huoltovarmuus sisältyy turvallisuuteen, -mm. suomalainen ruokatuotanto.

Edustaja Atte Harjanne vihreistä muistutti Venäjän rikkovan sopimuspohjaisen kanssakäymisen sääntöjä. Tämä pakottaa uudelleenarvioimaan turvallisuuspolitiikkaa. ”Edessä on historiallisia johtopäätöksiä”, sanoi edustaja. Hän pahoitteli poliittisen veteraanin Ilkka Kanervan poistumista riveistä juuri ennen turvallisuusselonteon käsittelyä. ”Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti NATO-jäsenyyteen” , totesi edustaja.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron käytti Jussi Saramo. Hän aloitti muistuttamalla hallitusohjelmasta. ”Meidän on punnittava kaikkia vaihtoehtoja”, totesi Saramo. Ennakkoon lukkoonlyödyt kannat saivat häneltä torjunnan. Edustaja näki Suomen menestyneen turvallisuuspolitiikassaan. Jäsenyys nostaa sodan kynnystä, mutta jo jäsenyyden hakeminen tuo riskejä, muistutti edustaja. Hän muistutti EU:n avunantovelvoitteesta, joka on jo olemassa.

Anders Adlercreutz käytti RKP:n puheenvuoron. ”Venäjä on tänään taantuva maa, joka takertuu aseisiin”, kuvaili edustaja Venäjällä tapahtunutta muutosta. Myös Adlercreutz muistutti Ilkka Kanervan poismenosta. RKP on kannattanut NATO-jäsenyyttä jo pitkään, muistutti edustaja. Hän varoitti polarisaatiosta NATO-keskustelussa: Kriittisyys ei ole putinismia. EU-jäsenyys on jo lopettanut Suomen liittoutumattomuuden, muistutti edustaja: Jaamme riskit, mutta ilman turvatakuita.

Sari Essayah totesi KD:n ryhmäpuheenvuorossa, että Venäjä on toimillaan Ukrainassa horjuttanut Suomenkin turvallisuuspoliittista tilannetta. ”Maailman pahuus, kaikessa julmuudessaan, on päässyt irralleen Euroopassa”, totesi edustaja. Oma kansallinen puolustus on tärkeää mahdollisen NATO-jäsenyydenkin aikana. Myös Essayah mainitsi huoltovarmuuden. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linja, että NATO-jäsenyys on mahdollinen. ”Paluu entiseen ei ole mahdollinen”, kun naapurissa on valtio joka ei kunnioita kansainvälisiä normeja.

Harry Harkimo (Liike-Nyt) kertoi, että kansainvälisen tilanteen muuttuminen muutti myös hänen näkemyksensä. ”NATO-jäsenyys on paras tapa huolehtia Suomen turvallisuudesta”, totesi edustaja. Myös hän kiirehti jäsenhakemuksen jättämistä. Hän muistutti kaksinapaisesta maailmasta, jonka Putin haluaa palauttaa. ”Suomi valitsi lännen jo EEC-vapaakauppasopimukseen liittymällä”, täsmensi edustaja Suomen asemaa. Hän muistutti Tarja Halosen kaudesta.

”Valinta on itäisen diktatuurin ja länsimaisen demokratian välillä”

Edustajan mukaan Ahvenanmaan demilitarisointi on lakkautettava, yhteisymmärryksessä Ruotsin kanssa, totesi edustaja Harkimo.

Ulkoministeri Haavisto kommentoi ryhmäpuheenvuoroja. Hän kritisoi Taviota EU:n turvallisuuspoliittisen funktion aliarvioimisesta. Saramolle hän vastasi, että suhtautuminen ydinaseisiin on NATO:ssa valtiokohtainen. Hänen jälkeensä pääministeri Sanna Marin totesi toivovansa yhteisymmärrystä selonteon käsittelyssä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi, ettei NATO:ssa oli kahdenlaista jäsenyyttä. Sinne kuulutaan kaikilla eduilla ja kaikilla volvollisuuksilla. Suomi on jo osallistunut NATO:n operaatioihin. Selonteko ei ota kantaa jäsenyyteen, painotti Kaikkonen.

Edustaja Tavio kiitteli selontekoa turvapaikanhakijoiden käytön hybridiaseena mainitsemisestä. Edustaja muistutti, että perussuomalaiset ovat korostaneet tätä jo pitkään. Edustaja Harkimo muistutti Ahvenanmaan demilitarisoimisesta: Venäjällä on konsulaatti saarella. Ano Turtiainen (oma ryhmä) käytti odotetun kaltaisen puheenvuoron. Hänen jälkeensä puhui Erkki Tuomioja (sos.dem.). Hän korosti nyt tekeillä olevan ratkaisin pitkäjännitteisiä seurauksia.

Riikka Purra (PS) totesi, että Suomi etenee kohti NATO-jäsenyyttä, mutta jäsenyys ei muuta puolustuksemme perustaa: Se on aina omissa käsissämme. NATO:n ulkopuolelle jääminen on Purran mukaan vaarallista. Jussi Halla-aho (PS) totesi, ettei selonteossa -julkisena asiakirjassa- voida kertoa kaikkea. Venäjä on Suomen ainoa turvallisuuskysymys, täsmensi Halla-aho.

Kysymyksiin EU:n turvallisuustakeista, ministeri Kaikkonen vastasi, että Euroopan unionin keskinäiset takuut eivät määrittely avun laatua. -Ne eivät ole verrattavissa NATO:n viidenteen artiklaan. Hänen jälkeen ministeri Haavisto kommentoi Yhdysvaltain takeita turvallisuudelle jäsenyysmenettelyn aikana: Jos hakijan turvallisuutta ei pystytä takaamaan, se mitätöisi NATO:n avointen ovien politiikan, totesi ministeri.

Ano Turtiainen (oma ryhmä) muistutti EU:hun liittymisestä -jouduttiin nettomaksajaksi- ja euro-yhteisvaluutan: Niistä koitui pettymyksiä. Hän mainitsi ”natottajana” toimittaja Timo Haapalan. NATO-jäsenyydestä on kuullemma sovittu pienessä piirissä. Suomi ei saisi edustajan mielestä puolustaa Baltiaa. ”Ehditäänkö (Suomen jäsenyyshakemus-) asiaa edes käsitellä?”, profetoi edustaja.

Ministeri Tytti Tuppuraisen (sos.dem.) mukaan EU on Suomen tärkein turvallisuuden tuottaja. Jani Mäkelä (PS) mainitsi, että Suomi laiminlöit mahdollisuuksien-ikkunan käytön 90-luvulla kun NL hajosi: Silloin olisi ollut mahdollisuus liittyä NATO:oon. 24.02. 2022 turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui niin, ettei Suomi voi jatkaa entiseen tapaan, ”nato-optiolla”. Nyt ratkaisu on tehtävä suuntaan tai toiseen, korosti edustaja.

Edustaja Päivi Räsänen (KD) totesi, että tässä asiassa ei ole eroa hallituksella ja oppositiolla. Hän kertoi toivovansa myönteistä päätöstä NATO-jäsenyysasiassa. ”Hyökkäyksen kohteeksi joutumisen kynnys kohoaisi merkittävästi.”

Videolähetys eduskunnasta alkaa istunnon alkaessa klo. 14:00. Asialista on luettavissa videoikkunan alapuolelta. Tallenne ilmaantuu samaan ikkunaan istunnon päätyttyä.

Videolähetys+kuva: Eduskunta

Täysistunnon asialistalla keskiviikkona 20.04. 2022:

  • Asiakohta 2. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta HE 187/2021 vp; Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 7/2022 vp; Ensimmäinen käsittely (mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joissa §-muutosehdotuksia ja perusteluja koskeva ehdotus) (vain äänestykset)
  • 3. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta HE 224/2021 vp; Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2022 vp; Toinen käsittely (mietintöön sisältyy vastalause, jossa hylkäysehdotus ja uuden lakiehdotuksen hyväksymisehdotus) (vain äänestykset)
  • 4. Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta; Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2022 vp; Lähetekeskustelu.
  • 5. Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi; Kansalaisaloite KAA 2/2022 vp; Lähetekeskustelu.
  • 6. Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys; Kansalaisaloite KAA 3/2022 vp; Lähetekeskustelu.
  • 7. Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen; Kansalaisaloite KAA 4/2022 vp; Lähetekeskustelu.
  • 8. Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä LA 14/2022 vp; Lähetekeskustelu.

6 Comments

  1. Bling Bling
    20.4.2022 10:32

    Kaikki – absoluuttisesti kaikki – NATO-keskustelun palaset on sanottu jo moneen, moneen kertaan viimeisen neljännesvuosisadan aikana, joten mitään uutta ei käsittelyssä ilmene, mutta pitänee sivukorvalla kuunnella kuka mitäkin palasta yrittää kokonaisuuteen sovitella ja miten päin tietäen, että NATO-tahdonilmaisu pannaan vetämään niin pian kuin on mahdollista ja vähän nopeamminkin.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      20.4.2022 13:33

      Päätellen keskustavaikuttajien ja timoshenkojen jutun avaamisesta mediassa viiden pykälä toimii jo Suomessa? (Nautin tästä!)

      Vastaa
  2. Truth
    20.4.2022 20:41

    Lukekaapa naton sopimus. Suomeksi sanottuna siinä lukee että jos jäsenvaltiota vastaan hyökätään niin jokainen jäsenvaltio on velvollinen auttamaan parhaaksi katsomallaan tavalla.
    Tämä apu voi olla aseapua tai vaikkapa hyökkääjän tuomitseminen julkisesti, tällöin sopimuksen ehdot jo täyttyvät.
    Toisinsanoen sopimuksen turvatakuut ovat täyttä humpuukia, Käytännössä jokainen maa on omillaan.

    Lisäksi naton pääsihteeri valitaan bilderberg kokouksessa, jokainen valveutunut tietää mitä se porukka oikeasti on.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      20.4.2022 22:40

      Tää on taas tätä. 5. artiklaan on tähän mennessä vedonnut vain Yhdysvallat, terroristihyökkäyksen 11.09. 2001 jälkeen. Pyyntö koski vain rajoitettua apua, ja ilmeisesti tiedusteluyhteistyötä.

      NATO:n pääsihteeriä ei valita Bilderberg-kokouksessa, joita ei muuten pidetä enää Bilderbergissä. Keskinäistä turvatakuuta ei siis ole koeponnistettu. -Varmaan siitä syystä, ettei kukaan hyökkää NATO-maahan puolustusliiton toimialueella (Eurooppa, Pohjois-Amerikka).

      On myös kilpaileva firma, tämä Venäjän vetämä puolustusliitto. Siihen kuuluva Armenia ei saanut Venäjältä mitään merkittävää apua Azerbaidzanin hyökätessä, vaikka maassa oli ja on venäläisiä joukkoja. -Se turvatakuu on testattu.

      bai tö vei, Suomenlahdelle ja Itämerelle ilmaantui NATO:n laivasto-osasto, samaan aikaan kun Suomessa jauhettiin potaskaa, kuinka vaarallista on tämä jäsenyyden hakemisen viive. Ne laivat kävi jo Helsingin edustalla. Varmaan niistä löytyy monenlaista torrakkoa.

      Vastaa
  3. pekka parikka
    21.4.2022 09:53

    Tuntuu hieman siltä, että viestejäni on ryhdytty bannaamaan mikäli asia koskee Natoa ja Suomen mahdollisuutta joutua hyökkäyksen kohteeksi. Onko admin ulkopuolinen Huoltovarmuuskeskuksen turvattu työntekijä?

    pekka parikka

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      21.4.2022 11:17

      Kun ilmaantuu kovin monia samansisältöisiä kommenttiehdotuksia, niistä jätetään osa julkaisematta, osa julkaistaan. Ei sen kummempaa.

      Jotain sellaisia kommentteja, jotka muuten ansaitsisivat julkaisun, on tästä syystä hylätty.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top