Tutkijat: Sodoman ja Gomorran hävitti meteori

Kuolleenmeren seudulla, Tall el Hammamissa, tehdyt arkeologiset tutkimukset antavat viitteitä äkillisestä tuhosta, joka on kohdannut useita kaupunkeja alueella keskisellä pronssikaudella. Tuhon syyksi arvellaan v.1908 Tungushan meteoriitin kaltaista objektia, jobka syöksy ilmakehään aiheutti katastrofin, jossa menehtyi kymmeniätuhansiä ihmisiä, ja joka autioitti seudun pitkäksi aikaa.

3700 vuotta sitten kukoistava urbaani sivilisaatio Kuolleenmeren rannoilla katosi äkisti, ja todisteista päätellään tuhon liittyvän massiiviseen räjähdykseen. Tall el-Hammamissa arkeologisia tutkimuksia johtavan Phillip J. Silvian julkaisu, “The 3.7kaBP Middle Ghor Event: Catastrophic Termination of a Bronze Age Civilization”, esittää mahdollisuuden että tuhon aiheutti komisminen katastrofi, kuten em. Tungushan meteoriitti jonka tuhoalue asumattomassa taigassa oli noin 2000 neliökilometriä.

Julkaisun mukaan tutkivat tarkastelevat todisteita ”korkean lämpötilan” räjähdyksenomaisesta tapahtumasta Kuolleenmeren ymäristössä, sen koillispuolella. Tuhoalue on voinut olla 500 km2. Alueella on ollut kaupunkeja ja kyliä keskisellä pronssikaudella 1700 eKr. Tutkija arvelee 40 000 – 65 000:n asukkaan menehtyneen katastrofissa Ghorin tasangolla Jordaniassa.

Arkeologisissa tutkimuksissa on havaittu jälkiä tsunamista, jonka räjähdys on aiheuttanut Kuolleessameressä. Suolaa ja mineraaleja on huuhtoutunut viljellyille maille, mikä on ilmeisesti pahentanut asutuksen katoamista. Tall el-Hammamin lisäksi viidessä muussa tutkitussa asutuskeskus-kohteessa on havaittu samanaikainen asutuskeskuksen autioituminen. Julkaisussaan Silvia kirjoittaa ”ruukunsirpaleiden lasittumisesta äkillisessä korkeassa lämpötilassa, jota voi verrata auringon pinnalla esiintyvään”.

Tall al-Hammadin löytöaineistoa on tutkittu useassa amerikkalaiseesa yliopistossa, ja tulokset tukevat tulkintaa, että aineisto on kokenut jotain meteoriitin maahansyöksyyn verrattavaa. Muistitieto katastrofista on saattanut vaikuttaa raamatun tarinaan Sodoman ja Gomorran hävittämisestä, jonka Jumala suoritti kyllästyttyään syntiseen menoon.

Myöhäis-kivikautiset ja pronssikautiset kulttuurit kokivat kaksi suurta tuhojaksoa ilman meteoriittejakin: Noin 3500 eKr. paimentolaiskansat tunkeutuivat korkeammalla kulttuuritasolla oleville alueille Euroopassa ja Lähi-Idässä aiheuttaen suurta tuhoa, ja 1500-luvulla eKr. tuhoa toistui ”myöhäis-pronssikauden kollapsina”. Tuhojaksot aiheutuivat kansainvaelluksista, jotka taas lähetti liikkeelle ilmaston kuivuminen Keski-Aasiassa, Lähi-Idässä, mm. Siinailla ja Saharassa. Näillä alueilla kärsitään suuresta kuivuudesta edelleenkin.

Yksittäisten megakatastrofien, kuten Tall al-Hammadin meteoriitti tai Santorinin calderan purkautuminen Aiegeialla myöhäis-pronssikaudella, merkitystä ei pidä aliarvioida eikä kiistää, mutta sivilisaatioiden tuholla on muita, paljon vaikuttavimpia, syitä:

  • Maan ihmis-asutukselle sopivan alueen käyttöönotto (ilman teollista teknologiaa) oli päätöksessään n.6000 vuotta sitten, eikä väestönkasvulle ollut sijoituspaikkaa uusilla alueilla.
  • Ilmaston kylmeneminen ja kuivuminen iski juuri alkaneeseen maanviljelyyn, ja pakotti ihmisyhteisöjä liikkeelle. Oikumeeni, ihmis-asutukselle sopiva osa maan pintaa, pieneni ja näin aiheutui suhteellinen ylikansoitus.
  • Yhteisöt joutuivat nyt kilpailemaan resursseista, mikä aloitti ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa ryhmien väliset väkivaltaiset konfliktit. Tämäkin on kerrottu raamatussa: Mooses ja Joshua hyökkäsivät Kanaanin-maahan ja tappoivat asukkaat.
  • Sodat ja rauhattomuudet ilmaantuivat 3500 eKr. jälkeen läntisestä Euroopasta Kiinanmerelle ulottuvalle alueelle, jolla suuret asutuskeskukset tuhoutuivat, aivan kuten Tall al-Hammam, mutta ilman kosmista tai geologista syytä. Väkiluku desimoitui kaikkialla, ja kulttuuritaso romahti.
  • Katastrofi-kauden jälkeinen yhteiskuntamuodostus perustui jo valtarakenteisiin, so. kaaoksen aikana riehuneet rosvot vakiintuivat kuninkaiksi tms. johtajapaviaaneiksi, ja yhteiskunta polarisoitui sosiaalisesti. Katastrofeja edeltänyt rauhanomainen ja harmoninen elämäntapa -tai sen muisto- näyttäytyi herruusyhteiskunnan ideologeille syntinä ja kauhistuksena. Siksi keksittiin versio, jossa koskonhimoinen Jumala tuhoaa ”syntisen” Sodoman.

Pronssikaudella koettiin siis kaksi merkittävää kulttuurikehityksen katkaissutta taantumaa, ja useita paikallisia katastrofeja, kuten nyt tarkasteltu Tall al-Hammamin meteoriitti. Kulttuuri taantui tai katosi paikallisesti myös seuduilla, joilta ei ole merkkejä meteoriiteista, tulivuorenpurkauksista tms. ihmisestä riippumattomista tuhoista.

Asiasta kertoi The Times of Israel 22.11.2018.

Sience News 20.11.2018: An exploding meteor may have wiped out ancient Dead Sea communities.

Silvia and Collins:The Civilization-Ending 3.7KYrBP Event: Archaeological Data, Sample Analyses, and Biblical Implications

2 Comments

  1. Pertti Grandell
    22.11.2018 18:59

    nyt meillä on meteoriittit nimeltään merkel ja hölmölässä sipilä…..tosi pahaa jälkeä jo tehnyt…

    Vastaa
  2. Uhniikkia irvokutta koko maailmassa
    22.11.2018 19:16

    Turun puukottajan asianajaja Kaarle Gummerus sai Oikeustoimittajien Valokeila-palkinnon
    Valokeila myönnetään julkisuusmyönteisestä asenteesta ja julkisuuden edistämisestä.
    YLE pUhuu Edeleen turun Puukotajasta Vaikka oikeus totesi hänet terroristiksi
    Luulin Jo nähneeni valtamedia toimittajien kaiken irvokaimat asiat
    mutta tämä on ihan huippu irvokasta
    kun mietii ajatuksella kenet he palkitsevat
    miksi juuri hän
    VIHAPUHEESTA TUOMITTU PÄIVI HAPPONEN YLE
    Kun Turun puukottajalle etsittiin puukotusten jälkeen Turusta asianajajaa,
    moni sanoi ”kiitos ei”.

    Viimein marokkolaiselle Abderrahman Bouananelle löytyi asianajaja Tampereelta, kun Kaarle Gummerus ryhtyi miehen avustajaksi.

    Gummerus oli aluksi Bouananen mukana poliisikuulusteluissa, ja sen jälkeen oikeudenkäynnissä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, joka piti istuntonsa Turun vankilassa.

    Oikeudenkäynnin aikana lukuisat toimittajat halusivat haastalla Gummerusta.

    Hän joutui esimerkiksi hyvin usein selittämään toimittajille, miksi hänen päämiehensä sanoo olevansa terroristi, mutta asianajaja Gummerus itse katsoo, etteivät Turun puukottajan teot olleet terrorismia.

    Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi viime kesänä marokkolaisen Abderrahman Bouananen elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

    Jutun käsittely jatkuu hovioikeudessa ensi keväänä.

    ”Gummeruksen suhtautuminen vaatimuksiin on ollut asiallista ja rakentavaa”
    Gummerus on ollut viime vuosina puolustusasianajajana muun muassa julkisuutta saaneissa Irakin joukkomurhaoikeudenkäynnissä ja Tullin pääjohtajan virkarikosoikeudenkäynnissä.

    Niissä kuten Turun puukotusten oikeudenkäynnissäkin Gummerus on suhtautunut toimittajiin ja tiedottamiseen myönteisesti. Myös Ylelle Gummerusta on haastateltu lukuisia kertoja.

    Oikeustoimittajat ry myönsi tämän vuoden Valokeila-palkinnon Gummerukselle.

    – Hänen suhtautumisensa median paikoin vaativiinkin toiveisiin on ollut asiallista ja rakentavaa. Hän on yrittänyt olla toimittajien käytettävissä niin hyvin kuin mahdollista. Gummerus on myös pyrkinyt mahdollisimman suureen avoimuuteen asianajajan salassapitovelvollisuuden ja muiden rajoitteiden sallimissa puitteissa, Oikeustoimittajat toteavat tiedotteessaan.

    Valokeila-palkinto luovutettiin Gummerukselle torstaina Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlassa Sanomatalossa Helsingissä.

    Oikeustoimittajat jakaa vuosittain julkisuuden edistämisestä Valokeila-palkinnon. Sumuverho-palkinto jaetaan taholle, joka oikeustoimittajien mielestä edistää salailukulttuuria.

    Juhlavuoden vuoksi yhdistys ei jakanut tänä vuonna Sumuverho-palkintoa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top