Työperäistä maahanmuuttoa? Hallitus helpottaa ulkomaalaisten pääsyä Suomen sosiaaliturvan piiriin

Suomeen muuttavalla ulkomaan kansalaisella on toistaiseksi neljän (4:n) kuukauden työssäolo-vaatimus, ehtona Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsemiseksi. Sääntö laadittiin v.2004, kun Baltian-maat, Viro, Latvia ja Liettua, liittyivät EU:n jäseniksi. Pelko silloin oli, että uusista jäsenmaista tulee heikosti työllistyviä EU:n sisäisiä siirtolaisia, jotka jäävät rasittamaan sosiaalijärjestelmää. Nyt ehto aiotaan poistaa Sipilän hallituksen (Kepu, Kok, Siniset) esityksessä, joka oli juuri lausuntokierroksella.

Lehti:

Aikarajan poistoa hallitus perustelee halulla parantaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja lisätä Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena.

On epäselvää, miten sosiaaliturvan saamisehtojen lieventäminen lisää työntekijöiden tasa-arvoa ja töihintulemisen houkuttelevuutta, koska pysyvästi työllistyneillä on jo kaikilla po. edut. On myös kysymys, miten tasa-arvoa etc. ei muistettu, kun baltit pääsivät EU:n sisäisen vapaan liikkuvuuden piiriin.

”Toiset maahantulijat ovat tasa-arvoisempia kuin muut maahantulijat.”

  • Suomalaisen sosiaaliturvan kynnys-ehdoksi jää työttömyysturvan peruspäivärahan suuruisen ansion saaminen, eli 696,60 euroa kuukaudessa.
  • Opiskelijat ja oleskeluluvan saaneet, jos asuvat pysyvästi Suomessa, ovat heti oikeutettuja sosiaaliturvaan.
  • Onko tulija/muuttaja EU:sta vaiko EU:n ulkopuolelta. ei ole merkitsevää. Jopa Baltiasta saa nyt tulla.

Sosiaalitukiin kuuluvat mm. lapsilisät, sairauspäiväraha ja sairausvakuutuskorvaukset, ja ne maksetaan Kelasta.

Ihan kaikkea ei anneta heti:

– Joissakin muissa etuuksissa, kuten äitiyspäivärahassa, eläkkeissä ja vammaisetuuksissa, voi olla lisänä asumiseen tai työskentelyn kestoon liittyviä vaatimuksia, kertoi neuvotteleva virkamies Henna Huhtamäki Uutis-Suomelle.

Uudessa järjestelmässä työntekijän oikeus Suomen sosiaaliturvaan jatkuu kolme kuukautta työskentelyn päättymisen jälkeen, sikäli kun hän edelleen asuu Suomessa tuon ajan.

Hallituksen idean hintalapuksi arvioidaan vaivaiset 2 miljoonaa euroa, jota on tarkoitus kattaa Suomesta ulkomaille työllistyvien sosiaalietuisuuksien keston leikkaamisella 10:stä vuodesta viiteen vuoteen

Sosiaali ja terveysministeriön esitys oli lausuntokierroksella 02.07.-13.08., ja annetaan eduskunnalle syksyn aikana kiirreellisenä kärkihankkeena. Lausuntopyynnöstä:

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa lakiesityksestä, jolla uudistettaisiin nykyistä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia.

Esityksen tavoitteena on määritellä kansalliset edellytykset, joilla Suomeen tulevalla tai Suomesta lähtevällä henkilöllä on oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Ehdotetun lain perusteella ratkaistaisiin etuuksia varten, pidetäänkö henkilöä työntekijänä tai Suomessa asuvana. Säännökset muodostaisivat kokonaisuuden muiden etuuksien myöntämistä koskevien ehtojen ja EU-lainsäädännön kanssa.

Käsite asumisperusteinen sosiaaliturva tarkoittaa niitä sosiaaliturvaetuuksia ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joihin henkilö on oikeutettu Suomessa asumisen perusteella:

  • Kelan ja kuntien hoitamat etuudet, kuten esimerkiksi toimeentuloturva ja
  • lapsilisät.

Eräitä lausunnonantajien huomiota valmistellusta lakiesityksestä:

  • Nykyisen lain mukaan opiskelijaksi katsotaan oppilaitokseen kirjautunut. Esityksessä opiskelija-statukseen riittää, että opiskelu on ollut maahantulon/maastalähdön syy. (Kela)
  • Lähetys- ja kehitysyhteistyössä työskentelevien erityisedun (ajallisesti rajoittamaton suomalainen sosiaaliturva) poistaminen, kuten esitys tekee, on perusteltua. (Kela).

Asumisperusteista sosiaaliturvaa ollaan siis uudistamassa vielä tämän hallituksen aikana. Kriittisiä ääniä on jo kuulunut: Epäillään, että neljän kuukauden työssäolo-säännön poistaminen tuo uusia edunsaajia enemmän kuin kantokyky kestää. 

Asiasta kertoi Helsingin Uutiset 24.08.2018.

Vastaa

Scroll to top