UPM:n Pesonen: Kaipolan sulkemisesta Suomen kansantaloudelle 300 miljoonan menetys

Eilen suljettavaksi ilmoitetun Kaipolan paperitehtaan toiminnan loppumisen myötä katoaa Suomen kansantaloudesta satoja miljoonia euroja, jotka olisivat vilkastuttamassa kotimaista kulutuskysyntää ja myös lisäämässä verokertymää.

”Kaipolan vajaan 400 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta noin 80 % jää lisäarvona Suomen kansantalouteen, siis yli 300 miljoonaa euroa, kertoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen yhtiön tiedotteessa tänään.

Pesonen avaa tiedotteessa suomalaisen teollisuuden ja yritystoiminnan vaikeuksia laajemminkin. Paha sana, ”teollisuuden ulosliputus”, mainitaan. Suomi on UPM:n johtajan mielestä poikkeuksellisen teollisuus-vihamielinen, mistä hän ottaa esimerkin tuoreesta päätöksestä korottaa liikennepolttoaineiden verotusta, kunnianhimoisista elvytyspuheista huolimatta.

Pesonen toteaa Kaipolan olevan hyvin toimiva ja ajanmukaisessa kunnossa, ja henkilöstön hyvin osaavaa. Vaikeudet tulevat tehtaan porttien ulkopuolelta:

Sen sijaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi. Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80% kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä. Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa.

Liikenne ja energia, -niitä verotetaan nykyisin jopa alkoholia ahnaammin. Kun viinanhimoinen voi hypätä lauttaan ja käydä Virossa, teollisuus pakkaa koneensa ja siirtyy kevyemmän tuloverotuksen ja energiaa rankaisemattoman tariffipolitiikan maihin. Onko tässä kokonaisuuden kannalta järkeä, sen voinee hahmottaa pohtimalla millä Kaipolan myötä katoavat 300 miljoonaa korvataan.

Oman valuutan, Markan, poismeno muistetaan ja huonosti Suomen talouden tilanteisiin vastaavan yhteisvaluutan haitoista kirjoitetaan. Vaikka oma valuutta meni, talousintegraatiota edeltävästä aikakaudesta jäi jotain jäljelle, -ikäänkuin Suomen taloudelliseksi ”Jurassic Parkiksi”: Kotimaista teollisuutta ja yrittämistä lypsävä politiikka, jonka operaattorit eivät näytä ymmärtävän että suljettu talous jäi 1900-luvulle, rajat ovat auki sekä tavaroille että pääomille, ja että kilpailutilanne on globaali.

Sosialistinen säätelytalous on soft-core -versio kommunistisesta komentotaloudesta, -eivätkä kumpikaan toimi. Sen on historia opettanut kovapäisimmillekin, -tokikaan ei Suomessa. Olemme täällä yhä SDP:n vuoden 1907 Forssan-ohjelman vankeja: Kahdeksan tunnin työpäivä, leipää lapsille ja topatut kihvelinvarret. Kun hyvinvoinnin perusasiat on saatu, on käännetty nuppia kaakkoon, ja vaaditaan lisää. Suomessa ei ole nälkää, mutta Afrikassa on. -Siispä verorahat sinne!

Mielikuvituksettomat vuonna 1918 laillista hallitusta (senaattia) vastaan kapinoineiden perilliset elävät uudelleen menneisyyttä. Vaativat sitä, vaativat tätä, ja maksattavat kaiken reaalitalouden toimijoilla jotka globaaleilla markkinoilla ovat päivittäisessä hintakilpailussa talouttaan vähemmän kuristavissa valtioissa toimivan teollisuuden kanssa. Tämä ei voi päättyä hyvin.

Otamme loppusanat UPM:n toimitusjohtaja  Jussi Pesoselta:

”Nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit. Menestyvä yksityissektori on edellytys yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle. Korkean kotimaisuusasteen omaavan teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu.”

8 Comments

  1. Tämä on mahdollisuus
    27.8.2020 14:55

    No, Pesosen askelmaan en nyt ihan tältä istumalta usko. Se on samaa luokkaa kuin Nokian työllistyneet Bochumin tehtaalla. Kaupunginjohtajakin laski että välilliset vaikutukse olisivat kolminkertaiset kun esim. saksalaiset laskevat aina että yksi investointi luo ympärilleen kuusinkertaisen liikevaihdon. Toisaalta, suomalaiset eivät ole yhtä hyviä valjastmaan tätä välillistä liikevaihtoa kuin saksalaiset. Joten sikäli kaupunginjohtajan arvio voi olla oikea.

    Katselin tämän tehtaan valokuvia ja totesin että tämä on myös mahdollisuus. Rakennuksia on niin paljon ja tekniikkaa valmiina, että paikalle saisi vuoden saneerauksen jälkeen esim. teknisen korkeakoulun. Tai mitä yliopistoja ne nykyään ovatkaan.

    Esim. Tampereen Valmet tilaa hydraulilohkojen päätyjä Göttingenin yliopistosta kun oppilastyönä valettujen päätyjen laatu on niin hyvä. Mutta esim. Hervannan korkeakoulun kanssa ei päästä kauppoihin koska Hervannassa ei enää tehdä mitään. Sielä luetaan asioita tietokoneelta. Tässä olisi mahdollisuus aikaansaada tekninen korkeakoulu jossa oikeasti tehdään asioita. Ja kehitetään asioita. Ja yksityisenä oppilaitoksena sillä on mahdollisuus tutkia asioita ja tuottaa atentteja tilaajille, mikä nykyisissä avoimissa korkeakouluissa on kiellettyä. Siksi teollisuus on paennut niistä.

    Eli, nyt kaupunginjohtaja miettimään asiaa. Tämä voisi olla suuren suuri mahdollisuus. Samoin kuin jos vaikka sinne perustettaisiin euroopan ensimmäinen hyötyeläinten eläinlääketieteellinen. Hyötyeläinmille ei ole koko euroopassa omaa eläinlääketieteellistä. Siksi tällainen uraauurtava yliopisto saisi varmasti paljon opiskelijoita. Ja eläinlääketieteelliseen pääsisivät helpommin ne jotka haluaisivat työskennellä lemikkien kanssa.

    Tehtaan rantaviivaan suuren suuri vierasvene ja huvipursi satama. Sekä kunnon rantaravintojat sanounoineen ja johan alkaa turistejakin virrata aina sieltä mistä vettä pitkin pääsee. Kaikki haluavat käydä aina kurkistamassa uusimmat paikat.

    Ja jos nämäkin lasketaan yhteen niin kaupungin kassaan tulee varmasti enemmä verorahoja kuin nyt.

    Vastaa
  2. Puolueeton
    27.8.2020 16:36

    Edellinen kommetti on järkevää puhetta. Paperiteollisuus hankintoineen käyttää paljon energiaa, joten valtion on energian käyttöä tuettava. Tavallinen veronmaksaja maksanee sähköstä 3 kertaa sen mitä paperiteollisuus.
    Mutta mikä pahinta? Paperiteollisuuden johdosta Suomen ennen kalaisat vesistöt ja meret on pilattu orgaanisin päästöin. Järvet ja joet ovat muuttuneet tumman ruskeiksi muta-altaiksi ja meret rehevöityneiksi limalevärannoiksi. Metsien tuotanto on tuhottu avohakkauksin ja metsäkonein.
    Metsät tuottaisivat arvokasta rakennuspuuta, jos ne olisivat kunnossa. Avohakkausten oksaiset höttöpuut eivät kelpaa rakennuspuuksi. Jokainen voi tämän todeta, rekat kuljettavat paperitehtaisiin säären paksuisia riukuja ja rakennuskelpoista puuta kasvaa vain suojelluissa kansallispuistoissa tai alueilla, jonne metsäkoneilla ei ole koskaan ollut pääsyä. Hyvää rakennuspuuta tuottava metsä on 100 vuoden odottelun takana ja siitä voi syyttää suomalasita ympäristöpolitiikkaa ja paperiteollisuutta.

    Vastaa
    1. Erilaisia näkemyksiä
      28.8.2020 10:20

      Niimpä. Olen koittanut kohta 20 vuotta saada suomalaisai metsänomistajia kasvattamaan metsissään arvopuuta. Mutta kuuroille korville tuntuu tarinani menevän. Esim. Suomeen tuodaan huonekalukoivu Venäjältä, koska suomalainen koivu on teollisuudelle liian heikkolaatuista. Koko maailma etsii soitinpuuta jota kasvaa Italian vuoristossa ja täälä Suomessa. Suomessa vain niitä ei oksita ja harvennukset tekevät niistä ”höttöä” jolloin se ei kelpaa soitinrakentajile. Hyvän soitinpuun arvo on noin 250 000e/kanto. Sillä poistuu köyhyys talosta kerralla. Ja sitten on tämä puulentokoneteollisuus… Sekin etsii sellaista mäntyä joka täyttää tietyt kriterit. Mutta sitäkään ei osata enää Suomessa kasvattaa. Sekin tulee toisaalta.

      Arvokkaan puuston kasvattaminen ei ole vaikeaa. Taimet oksitaan pienestä pitäen ja niin männyt kuin kuusetkin kasvatetaan latvatupsulla. Hyvin yksinkertaista. Silloin puussa ei ole oksia ja se kasvaa tasaisesti eikä kierry auringonkierron seurauksena. Korjuussa keirtymisstä vähentää se että puusto korjataan aina pohjoisen puolelta ja uudet taimet ovat ”allejääneitä”. Näin ne kasvavat rauhassa suurksi ennenkuin tulee niiden aika nähdä kirkkaasti kesaurinko.

      Tässä lähellä on yksi isäntä joka koittaa kasvattaa männikköään oikeaoppisesti. Mutta koko ajan ovat kaikki instanssit kimpussa ja naapuritkin sanovat että ”sieltä ei myydä kuin hammastikkuja”, kun ”normaaleja” harvennuksia ei ole tehty. Mutta se parhaiten nauraa joka jaksaa odottaa. Niiden puiden arvo on aivan jotain muuta kuin selluteollisuudelle kasvatettu kuitupuu.

      Mistä tuleekin mieleeni että kun kuituhampussa on kuitua kuusinkertainen määrä hehtaarille verrattuna metsään, niin miksei metsäteollisuus käytä hampun kuitua? Se olisi korjattavissa joka vuosi eikä joka 50 vuosi. Ja edes prosessia ei tarvisi muuttaa kun otettaisiin kuitu mukaan prosessiin. Laskisi se paparin hinta reippaasti ja säilyisivät tuotantolaistoksetkin Suomessa. Ja metsät jäisivät puuntuotantoon.

      Vastaa
      1. Pekka Kemppainen
        28.8.2020 14:12

        Lapin koivu on korkeatasoista huonekalupuuta hitaasti kasvaneena, mutta menee polttopuuksi. Istutusmänty kelpaa vain sellukattilaan.

        Vastaa
  3. murre riepunen
    29.8.2020 08:16

    Vihreiden märkäuni toteutuu, saasteet vähenee, joskin melkolailla kalliiksi käypi, sitähän ei kyseisen puolueen jäsenet ymmärrä.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      29.8.2020 10:52

      Totta, -ja työpäivät lyhenevät nolla-tuntisiksi. 0/0-työviikko, niin ilmasto pelastuu? (ei tätä voi muuten lähestyä kuin mustana huumorina)

      Vastaa
    2. Tieto häviää
      29.8.2020 17:50

      Tässä viher-vasemmiston kehityksessä minua eniten huolettaa tiedon häviäminen. Yleinen trendi on ”osta uusi, ei kannata korjata”. Oli se sitten mikä tahansa pesukoneesta LA-radioon. Tai tietokoneesta polkupyörään. Ei enää osata tehdä mitään itse eikä viitsitä opiskella.

      Itse toimin atk-alalla. Nyt kun kaikki on menossa kovaa kyytiä pilveen eikä omia www-servereitä enää juuri perusteta DNS-servereistä tai cache-servereistä puhumattakaan, niin mitäs sitten kun minun ikäluokka jää eläkkeelle? On vain softakoodareita jotka osaa yhtä kieltä. Nyt jo c-koodarit alkaa olla vanhaa kaartia ja tarvitaan python koodareita. Javakin on jo out ja kehitys jatkuu. Mitä seuraavaksi? Kuvitellan että vuonna 2025 yhteydet Suomesta katkeavat ulkomaille. Kuinka monen yrityksen yhteydet omaan dataansa katkeavat? Kuinka monen yrityksen www-sivut eivät näy? Entä e-mailit??

      Tulee tietysit hirvittävä hätä ja parku mutta jos vaikka jostain saataisiinkin rautaa kolmen viikon toimitusajalla, niin kuka sen asentaa? Nykyinen atk-väki osaa jokainen jonkun pienen alan omaa sarkaansa mutta suurempi kokonaisuus onkin jo liikaa.

      Sama kehitys on kaikilla aloilla. Suomesta puuttuu esim. elektroniikan osaajat. Tai, ei puutu, mutta ne on poikkeuksetta liian laiskoja korjaamaan mitään. Jos esim. maatalouden karhottimesta hajoaa ohjainboksin piirikortti niin poikkeuksetta sanotaan ”osta uusi”. Vaikka vanhan voisi korjata ja uusi maksaa 3000-5000e. Ei hyvää päivää. Toinen yhtä yleinen sanonta on ”mulla ei ole siihen koulutusta”. No, ei ole kyllä mullakaan mutta siitä huolimatta korjailen niitä, hitsailen, sorvailen, teen suurjänniteasennuksia ja LVI-töitä. Maanviljelyksestä ja metsänhoidosta puhumattakaan.

      Jo nyt olemme tiedon ja osaamisen kansas banaanivaltio. Mutta se mihin menemme, se kauhistuttaa. Toki, opiskelu ei ole yhtä kivaa kuin lasin lääppiminen.

      Vastaa
    3. Kalergi-suunnitelma
      29.8.2020 19:46

      Vaikka muut eivät sitä tiedäkään, niin viherkommunistit tietävät: sähkö kehittyy pistorasiassa ja raha syntyy automaatissa, eikä valtionvelkaa koskaan tarvitse maksaa takaisin!

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top