Uppopuun käyttö vesien suojelussa tutkitusti toimivaa

Suomen vesistöissä ja lammissa on luonnostaan ollut puuaineista puiden ja pensaiden joutuessa vesistöön. Tavallinen rannoillaliikkuja muistaa nämä rangat ja liekopuut limaisina kiusankappaleina, jotka haittaavat liikkumista. Näillä rumilla risuilla on kuitenkin vesistöjä puhdistava vaikutus, josta on nyt tutkittua tietoa,

Keinotekoisesti vesistöihin asetettujen puutavaranippujen vaikutusta metsätalouden aiheuttamien ravinteiden yms. valumien haittavaikutusten torjuntaan on tutkittu  PuuMaVesi-hankkeessa. Vesistöön, jonka valumalueella tehdään hakkuita ja ojituksia, kohdistuu sekä kiinteän aineksen että ravinteiden lisäkuormitusta. Kenttäkokeissa osoitettiin, että pienpuuaineksesta rakennetuilla uppopuurakenteilla pystytään vähentämään näitä haittoja.

Rehevöitymisen ja vesistön liettymisen on kokeissa havaittu vähentyneen aktiivisten metsätöiden kohteena olevilla alueilla, kun laskuojien suihin tai vastaaviin paikkoihin on lisätty rankapuista ja valikoidusta hakkuujätteestä tehtyjä turoja, puupuhdistamoja. Niillä on todettu olevan myös suotuisa vaikutus pohjaeläimistöön, ja ravintoketjuihin. Kotitarvekalastajat olisivat tosin voineet kertoa tämän, sillä järviin ja kalastuskohteisiin on perinteisesti asetettu risu-turoja helpottamaan kalojen kutemista ja kasvattamaan kalanpoikasten suosimia ravintoeliöitä.

”Hallittu puuaineksen lisääminen niin ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin, purku-uomiin, pienvesisiin kuin rantavyöhykkeillekin voi merkittävästi tehostaa ravinteiden talteenottoa ja ehkäistä vesistöhaittoja”, arvioi SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori. ”Samalla elinympäristöjen monimuotoisuus kasvaa, mikä parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa. Ilmastobonuksena on, että uponnut puuaines säilyy vedessä paitsi eliöstön ruokapöytänä myös hiilivarastona jopa tuhansia vuosia.”

Metsätalouden vesiensuojelua ja vesistökunnostuksia tutkiva PuuMaVesi -hanke käynnistyi vuonna 2018. Tutkimuksia on tehty useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa.  Vesistöön upotettu puutavara kerää pinnalleen ensin levää, ja mitä enemmän on ravinteita, sitä nopeammin leväkerros ilmaantuu. Levää hyödyntävä pieneliöstö muodostuu myöhemmin, ja houkuttelee paikalle pienäyriäisiä, hyönteisten toukkia yms. ja niitä syöviä kaloja. Bioaktiivinen eliöstö suodattaa vedestä humusta, ravinteita ja myös metalleja.

Vesistön käsittely puutavaraa lisäämällä alensi tutkimuksen mukaan ojista ja  laskeutusaltaista purkautuvan veden kiintoaineksen määrää, vähensi järven veden happipitoisuuteen kohdistuvaa rasistusta, ja alensi orgaanisen hiilen ja ravinteiden pitoisuuksia. Havupuu-aines oli kasvustolle koivua edullisempi alusta, kertoo tutkimus.

Tulva-aikaan ravinne- ja humuspitoisuudet vähenivät 40 prosenttia ja kiintoaineksen jopa 77 prosenttia. Myös rautapitoisuudet vähenivät merkittävästi. Lähtevän veden happipitoisuutta menetelmä ei vähentänyt. Tämä todettiin sekä vesinäytteistä että kesän alivirtaamakaudella tehdyillä viikottaisilla kenttämittauksilla. Veden pH-tasoa puukäsittely näytti hivenen jopa nostavan. Pohjaeläimistön monimuotoisuus lisääntyi merkittävästi puukäsitellyissä altaissa.

Hankkeessa laadittiin ohjeistusta vesistöjen suojeluun metsätalousalueilla, ja meysämaita ojitettaessa. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää myös jokainen rantapalstan omistaja.

  • Tietolähde: Ympäristöministeriön tiedote 10.03. 2021.

 

 

1 Comment

  1. juha.
    10.3.2021 20:35

    Tarvitaan vain yksi ”greta”, että tuokin julistetaan täydeksi ja vaaralliseksi pupuksi!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top