Tämän kuvan on saanut, kun on seurannut lopuillaan olevaa kuntavaalitaistelua puolueiden kesken.
Kuva on oikea, ja vaikkakin kunnilla on perustuslain takaama itsemääräämisoikeus, suurin osa kunnista roikkuu valtion pitelemässä löyhässä hirressä: Valtionapujen vuoksi. Nuo valtionavut ovat mahdollisia verotulojen tasausjärjestelmän kautta. On jopa kuntia joita muut kunnat rahoittavat 80-prosenttisesti.
Sitten taas on rahoittajia, kuten vaikka Espoo joka maksaa muille kunnille 200 miljoonaa euroa vuodessa, eli jos tuota kulua ei olisi niin Espoon veroäyri voisi olla 16 eli Suomen alhaisin. Ja toki mahdollinen SOTE-uudistus muuttaa kuntien veroprosentteja mutta voimassa olevan todellisuuden mukaan asia on noin.
Mutta on tietysti oikein, että tasataan jo siksikin, että kun maakunnat lähettävät nuorensa etelään opiskelemaan ja useimmiten sitä myötä jäävät sinne töihin, niin on kohtuullista että ”kasvattajaseura” saa kohtuullisen ”siirtokorvauksen”. Se mikä on ”kohtuullinen” onkin sitten ikuinen riidanaihe: idän ja pohjoisen mielestä valtionavut ovat liian pienet ja etelän rikkaiden kuntien mielestä taas aivan liian suuret.
Vappusatasesta vaalimiljardiin
Edellisen pääministerin Antti Rinteen viime eduskuntavaalien alla eläkeläisille lupaama 100 euroa (on kutistunut kympiksi) toi SDP:lle niukan vaalivoiton. Nykyinen demari-pääministeri on jo jakanut kunnille kokonaisen miljardin, ja tietty koronan varjolla. Mutta tähän pätee vanha ja viisas suomalainen sanonta: ”ei kannettu vesi kaivossa pysy”. Nimittäin eipä aikaakaan niin kunnat ovat tuon tuhat miljoonaa käyttäneet, ja taas on käsi ojossa valtion eli meidän veronmaksajien suuntaan.
Kaikki liittyy kaikkeen
Varsinkin Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on toistanut yhtä sanaa – ”reilua”- ja yhtä asiaa: ”Nämä ovat kunnallisvaalit.” Totta kai nämä ovat kunnallis-vaalit ja totta kai on oikein toimia reilusti. Mutta niin kuin tuossa edellä todettiin niin valtio ja kunnat ovat kietoutuneet toisiinsa kertakaikkisen erottamattomasti, eli kunnilla on valtion säätämiä lakisääteisiä tehtäviä, jotka niiden on hoidettava vaikka monet ovat sitä mieltä, että vähempikin pakottaminen riittäisi. Monet kunnat eivät juuri muuhun pystykään. Kuntien budjeteista useimmiten 70-80 prosenttia menee niihin. Vain lähinnä Helsinki ja Espoo kykenevät noin 50-60 prosenttiin, -hyvinä vuosina.
Eli, vaikka nyt valitaankin valtuutettuja niin valtion ehdoilla -itsemääräämisoikeudesta huolimatta- kaikkien kuntien on toimittava, ja kansanedustajien päätökset ovat se perälauta joka kuntien kuorman määrittää. Sinänsä on outoa, että kansanedustajista yli 150 on myös valtuutettuja. Jos/kun valtuutetun työn ottaa tosissaan niin siinä ei muuta ehdi tekemään. Mutta monet kansanedustajat ovat valtuustojensa tai jopa kunnanhallituksen puheenjohtajia. On vaikea sanoa kummasta on kysymys, tyhmyydestä vai pohjattomasta itsekkyydestä/ahneudesta, kun on haalittava hommia joita yhtäkään ei tosiasiallisesti pysty täydellisesti hoitamaan, -tai sitten vain halveksii jompaa kumpaa luottamustehtävää/äänestäjiä.
Kireä tunnelma
Torstain kyselytunnilla eduskunnassa oli erittäin kireä tunnelma, ja ennen muuta nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko kävi kuumana. Jopa niin lämpimänä, että pyysi ministeriaitiosta anteeksi huonoa käytöstä: suhtautumista ylimielisesti kansanedustajien kysymyksiin -eipä ole moista ennen kuultu. No, totta on että myös Marin ja Ohisalo ovat syyllistyneet samaan, mutta anteeksipyyntöjä ei ole kuulunut. Kaiken kaikkiaan tuli sellainen vaikutelma, että osa edustajista oli viittä vaille valmis hyppäämään toistensa kurkkuihin. -Huumoria ei kuulunut, ilkeää naureskelua kyllä.
Gallupeissa vain yksi selvä voittaja
Mutta mielipidetiedustelut eivät ole vaalit. Tämä nähtiin esim. viime sunnuntaina Saksi-Anhaltin osavaltiovaaleissa Saksassa, jossa galluppien mukaan CDU:n olisi pitänyt jäädä noin 30 prosenttiin, mutta se nousikin lähes 40 prosenttiin tai Vihreiden olisi pitänyt päästä noin 10 prosenttiin mutta kannatus tussahti runsaaseen 5 prosenttiin.
Ylen viimeisimmän kunnallisvaalimittauksen mukaan Perussuomalaiset kaksinkertaistaisivat kannatuksensa ja olisivat ainoa voittaja kaikista eduskuntapuolueista, jotka olivat mukana jo vuonna 2017 kunnallisvaaleissa. Kokoomus kyllä näyttää säilyttävän suurimman kuntapuolueen aseman mutta takkiin tulee sillekin.
Marinin koronasäihke näyttää sammuneen ja SDP kuitannee kehnoimman kuntavaalituloksen melkein miesmuistiin. Vielä viime kesänä demarit oli liki 25 prosentin luvuissa mutta nyt YLE:n gallup lupaa 17 prosenttia missä on pudotusta yli neljännes. Keskustan kannatus on noussut ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen yli 13 %:iin. Osin tulosta selittänee se, että Keskustalla on eniten ehdokkaita, eli yli 7000.
Vihreät ovat myöskin joutuneet antamaan periksi ja juuttuneet tuonne 10-11 prosenttiin. Kaukana ovat ”gallup-loiston” päivät, eli heinäkuussa 2017 Vihreiden kannatus oli reilusti yli 17 %. Ja Vihreiden kansanedustaja Emma Kari julisti tuolloin kuinka Vihreät ovat seuraava pääministeripuolue. Arvatenkin puhui itsestään.
Vasemmistoliiton kannatus pyörii kuin kehää 7-8 %:n välissä. -Muutama kymmenys ylös, muutama kymmenys alas. Kiintoisaa on kuitenkin, että samoin kuin viime eduskuntavaalien alla Vasemmistoliitto on tehnyt pesäeroa Vihreisiin ja muistanut jälleen, että : ”hei mehän ollaan koko Suomen työväenpuolue, eikä Vihreiden paikallisosasto Helsingin Kallion kaupunginosassa”.
RKP ja KD ovat molemmat jumittuneet jo vuosia sitten + – 4 %:n tietämille. Vaikka Anna-Maja Henrikssonia moni pitääkin ”luokkapetturina” niin ymmärtämystä sille, että RKP:n on oltava hallituksessa ihan kaikkien kanssa ja millä ehdoilla tahansa, tuntuu riittävän omien joukossa ja ajoittain. Suomen Somaliyhdistyksen kiertävänä ”matkasaarnaajana” esiintyvä puolueen puheenjohtaja saa kuin saakin omiltaan armon käydä oikeudesta.
KD:lla on tunnettu maailmanmestari ja fiksu puheenjohtaja Sari Essayah, joka pärjää eduskunnan debateissa ja puoluejohtajatenteissä jopa niin hyvin, että myös kollegansa arvostavat häntä ja mediat kehuvat, ja vieläpä ex-puheenjohtaja Päivi Räsäsen homo-kiirastulessa käristystä suuri enemmistö kansalaisista seuraa kasvavalla myötätunnolla, mutta ei vaan näytä kääntyvän kannustukseksi nuokaan sinänsä kristillisille myönteiset asiat.
PS:n suuri dilemma on se, että aina -toistaiseksi- gallupkannatus on luvannut kohtuu hyvää, tai jopa erinomaista tulosta, kunnallisvaaleissakin, mutta eipä vaan muutu ennusteet todeksi persuille. Sen sijaan eduskuntavaaleissa puolueen kannatus on poikkeuksetta ennusteiden ylärajassa jopa yli ”virhemarginaalien” niin kuin viime ek-vaaleissa jolloin viimeisen ennuste lupasi 15, % PS:lle, mutta vaalitulos olikin 17,5 prosenttia.
Tämä on myös tutkittu juttu eli persuväkeä eivät näytä kunnallisvaalit juurikaan kiinnostavan, mutta jokainen kankeaa itsensä uurnien ääreen eduskuntavaaleissa. Se miksi näin on, siitä ei varmuutta ole, mutta PS:n on sille jotakin tehtävä, ettei jälleen käy niin että tulos jää jälleen kerran 3/4 osaan siitä mikä voisi olla mahdollista.
Jos vanha kaava toistuu, niin Perussuomalaisten kannatus ei yllä ennustettuun 18 prosenttiin, vaan jää 13,5 prosenttiin ja vaikka virhemarginaalin yläreunankin PS saavuttaisi, niin em. historialla PS:n kannatus vuoden 2021 kunnallisvaaleissa olisi 15,5 %, mikä kyllä sekin olisi tuplat edellisiin k- vaaleihin verrattuna. Vaikuttaa siltä, että persujen laiskahkon äänestysaktiivisuuden selittää auringonpaiste, sade, mökki, serkun synttärit. Jostain syystä asenne ”ei ole pakko jos ei taho”, tai ihan mikä tahansa. Tässä olisi gradun paikka jollekin politologian opiskelijalle !
Hjallis Harkimon luotsaama Liike Nyt on kunnallisvaalien uusi tulokas. Eduskunnassahan heiltä istuu vain Hjallis itse. Gallupit lupaavat Liike Nytille n. 2 %:a mutta, kun ehdokkaita ei kovinkaan monessa kunnassa ole, eikä edes kovin paljon, niin tuo 2 prosenttia olisi kova tulos. Toisaalta äänet tullevat ennen muuta pk-seudulta ja ennen muuta Helsingistä, jossa Liike Nyt voi saada jopa 3-4 valtuustopaikkaa 85:stä. Ja mitä tahansa Hjalliksen väki voittaa niin yleisesti ottaen voi sanoa, että se on pois Kokoomukselta.
Summa summarum: Häviäjiä lienevät sunnuntain vaaleissa Keskusta, Vihreät ja SDP ja voitonmaljan pääsevät kohottamaan PS ja Liike Nyt ja Kokoomus.
Seppo Huhta
