Valtio velkaantuu vuonna 2018 noin 1,2 miljardia euroa

Valtionvelan määrä vuoden 2018 lopussa arvioidaan olevan noin 107 miljardia euroa, mikä on noin 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hallitus antaa torstaina (25.10.) eduskunnalle esityksensä vuoden 2018 toisesta lisätalousarvioesityksestä. Esityksessä valtion nettolainanoton tarve vähenee 485 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 se on arvion mukaan noin 1,2 miljardia euroa. Valtion varsinaiset tulot lisääntyvät 463 miljoonaa euroa, ja määrärahat vähenevät 22 miljoonaa.

  • V.2018 varsinaisessa talousarviossa nettolainanotoksi arvioitiin 3,1 mrd. euroa.
  • V.2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa valtion nettolainanottotarve pieneni 1,3 mrd.

Lainantarpeen pieneneminen johtui kertaluonteisesta Suomen Vientiluotto Oy:n ennenaikaisista lainojen takaisinmaksuista. Valtionvelkaa arvioidaan vuodenvaihteessa 2018-2019 olevan noin 107 miljardia euroa: Noin 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Prosenttiluku lähenee kehitysmaille tyypillistä tasoa, mutta ei ihan vielä olla siellä.

Vuoden toinen lisäbudjetti panostaa koulutukseen osaamisen lisäämiseksi, ja koodaaminen mainitaan erikseen:

Osaajapulan helpottamiseksi lisätään lyhytkestoista ja nopeavaikutteista koulutusta. Tarkoitukseen esitetään yhteensä 40 miljoonaa euroa.

10 miljoonaa em. summasta kohdennetaan korkeakouluille ohjelmistoalan työvoimapulaan vastaamiseksi, tavoitteena tarjota koulutusta 1600-2000:lle henkilölle. Extran ohjelmointi-tehtäviin työllistyneiltä kuuleman mukaan koodamistehtävissä tms. on ikuinen pula pätevistä ja tarjottuun tehtävään perehtyneistä, sillä suoraan koulunpenkiltä tulleet eivät välttämättä ole heti tehtävän tasalla. Pätevien henkilöiden rekrytoimista haittaakin enemmän paremmat ulkomaiset palkkatarjoukset, kuin kouluista ja kursseilta valmistuneiden määrä.

Viime aikoina on ilmaantunut outoja kurssittajia -kaupallisia yrityksiä- jotka lupaavat jopa vain kuukausien perehdyttämisen jälkeen ”varmaa työllistymistä”. Koiranleuat Esson-baarissa naureskelevat, että näillä epämääräisillä kouluttajilla on jokin jalka ovenraossa julkisen rahoituksen suuntaan? Yritysten t. kurssien otsikot saattavat viitata multiculturalismiin tms. snobbisanaan, joka joskus voi olla tärppi työnhaussa, -mutta julkisen rahoituksen haussa varmemmin?

Henkilö voi silmää räpäyttämättä todistaa olevansa paperien mukaan pätevä koodaaja, tai vaikka väittää pääministerille olevansa 17-vuotias (”I can prove it!”), mutta kun pitää vääntää koodia, josta firman asiakkaan pitäisi maksaa oikealla rahalla, olemme ns. kylmien tosiasioiden maailmassa. Runsas miljoonien kylväminen liittyy usein myös ohituskaistojen rakenteluun joillekin erityisryhmille. Hallitus esityksessään:

Informaatio- ja viestintäteknologian alat ovat kasvaneet voimakkaasti koko 2010-luvun ajan. Ohjelmisto-osaajien saatavuus on noussut esiin Suomen kriittisenä menestystekijänä. Osaavan työvoiman saamisen vaikeudet heikentävät ohjelmisto- ja ICT-palvelualan kasvumahdollisuuksia. Pulaa on erityisesti sovelluskehittäjistä, sovellussuunnittelijoista, web-ammattilaisista ja koodareista.

Tämähän on mielenkiintoista:

Ammatillisen koulutuksen osaamispilotteja jatketaan. Lyhytkestoiseen koulutukseen, joka tähtää tutkinnon osan tai pienemmän osaamiskokonaisuuden opiskeluun, suunnataan 10 miljoonaa.
Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinoille siirtymistä sujuvoitetaan tehokkailla kielikoulutus- ja tukipalveluilla. Korkeakouluille esitetään 3 miljoonan lisäystä, jolla nopeutetaan maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja työhön.
Työelämän ulkopuolella olevien kielitaidon parantamiseen ehdotetaan 2 miljoonaa euroa.

Julkistalouden debet-sarakkeeseen ilmaantuu toisinaan mitä-minkinlaisempia pilotti-hankkeita, joiden kohderyhmiksi on valittu erilaisia erityisryhmiä. Joskus sanaa #ohituskaista käytetään pohtimatta ketä ohitetaan, ja vastaavatko ohittajat esm. työelämän tarpeita. Näiden pilottihankkeiden tarkastelussa ei ole tapana esm. seurata, lisäävätkö ne työllistyvien kokonaismäärää, vai onko kyseessä tunnetun sadun mukainen hölmöläisen peiton-jatko, jossa leikataan toisesta päästä ja lisätään toiseen. Sitten hölmöläiset juhlivat hymyssä-suin onnistunutta pilottiprojektia.

Suomessa olevien erityisryhmien työllistyminen, jos se johtaa vielä henkilön siirtymiseen pois julkistalouden nettosaajien joukosta nettomaksajaksi, on toki asia josta hallituksenkin tulee kantaa huolta, mutta suomalaisten koulutettujen nuorten siirtyminen ulkomaille, Suomen heille kustantama koulutus mukanaan, saattaa olla jossakin kontekstissa siihen peitonnurkkaan, jonka hölmöläinen on heiltä leikannut.

Hallituksen esityksessä tämän vuoden toiseksi lisäbudjetiksi on toki hyvää ja kannatettavaakin.
Lue koko esitys: VM.fi 23.10.2018: Hallitus päätti vuoden 2018 toisesta lisätalousarvioesityksestä.

1 Comment

  1. Minä
    24.10.2018 13:39

    Saa nähdä. Saattavat taas sallia rajan yli marssivia lisäkuluja. Vanhoissakin on niin paljon makselemista, että ei tarvitsisi ottaa velkaa. Nyt vaan elätetään oikeauskoisia poliittisen korrektiuden nimissä, eikä kuluilla ole kattoa.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Minä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top