Veronmaksajan lyhyt ilmasto-oppi: Sinun autosi ei tuhoa planeettaa

Maapallon ilmasto on muuttunut siitä alkaen, kun planeettamme sai ilmakehän, so. kaasukerroksen ympärilleen. Ilmastonmuutos on siis pysyvä olotila, ja ollut sitä aina.

Viimeisen jääkausi-jakson päättyessä noin 12 000 vuotta sitten ilmasto lämpeni nopeasti ja paljon. Tämän suuruusluokan muutosta ei ole sen jälkeen nähty. Nopea lämpeneminen ei kuitenkaan tuonut maailmanloppua, vaan mahdollisti ihmiskunnan levittäytymisen uusille ja alueille.

Kun lämmin ilmastovaihe toi metsät pohjoisimpaan Fennoskandiaankin, aina Jäämeren rantaa myöten,  koko Suomen nykyinen alue metsittyi, Lapin korkeimpia tunturipaljakoita lukuunottamatta. Jääkauden jälkeisten lämpö-periodien jälkeen, kuten atlanttisen lämpökauden hyytyessä, Lapin lakimetsille koitti kovat ajat, ja suurilta aluelta puusto kuoli. Jäi keloutuneet metsät seuduilla, jotka olivat olleet ennen hyvinvoivaa umpimetsää. Keloista ja kannoista, kuten myös järviin ja soihin uponneista puunrungoista on saatu dendrologista aineistoa, siis puiden vuosirengas-sarjoja, jotka kertovat hyvistä ja huonoista kasvuvuosista. Tärkein kasvutekijä on ollut lämpötila.

Lapin vuosikasvu-aineisto tukee samaa kuvaa, joka on muualtakin saatu: Atlanttista lämpökautta seurasi kylmä jakso, jota seurasi uusia lämpökausia, ja uusia kylmenemisiä. Tunnetuin kylmä jakso on ns. pikku-jääkausi, joka lopetti varhais-keskiajan lämpökauden, ja päättyi lopullisesti vasta 1800-luvun lopulla. Suomen pahat nälkävuodet olivat osa tätä sykliä.

Ilmaston kylmenemisen pääasiallisen syyn oletetaan olleen auringon lämpösäteilyn alhainen taso. Auringon aktiviteetti ei ole pitkällä ajanjaksolla vakio, vaan se vaihtelee lyhyellä ja pidemmällä syklillä. Auringonpilkut ovat aktiivisuuden näkyvä ilmaus.

  • Auringon mm. maahan antama lämpösäteily vaihtelee.
  • Maan kiertoradan elliptisyydessä on tietty säännöllinen vaihtelu, joka vaikuttaa maan saamaan säteilyn määrään.
  • Maa-planeetan akselin kaltevuus vaihtelee, mikä vaikuttaa erityisesti napa-alueiden saamaan auringon lämpöön.

Luetellut vaihtujat ovat paljon merkityksellisempiä, kuin ihmiskunnan koko teollisuuden, rakennusten lämmittämisen ja moottoriliikenteen päästöjen vaikutukset. Vilkaisemmekin kasvihuone-kaasuja:

  • Kasvihuone-kaasuksi sanotaan sellaista ilmakehässä olevaa kaasua, joka tavalla tai toisella pidättää auringon säteilemää lämpöä ala-ilmakehän kaasukerrokseen. Samantapaista vaikutusta etsitään myös pilvisyydestä.
  • Ilmakehän koostumuksesta joitain miljoonas-osia on hiilidioksidia (CO2), jotain 350-400ppm. Saadakseen aikaan kasvihuonevaikutuksen CO2:n määrän täytyy kasvaa paljon suuremmaksi, kuin on mahdollista.
  • Tärkein ilmakehän kaasu kasvihuonevaikutuksen kannalta on vesihöyry.
  • Hawaijin saaren Mauna Lean vuorenhuippu-observatorion mittaukset osoittavat ilmakehän CO2-pitoisuuden seuraavan aina viiveellä meriveden pintalämpötilan vaihtelua: Lämpenee => lisää CO2:ta, kylmenee => vähemmän. Laskelmat menneisyyden CO2:n ilmakehäpitoisuuksien ja lämpötilojen suhteesta tukevat em. tulosta.
  • Suurin ilmakehän CO2-lähde on luonto itse: Auringon lämmittäessä merivettä, se luovuttaa hiilidioksidia ilmaan. Uutta CO2:ta tulee ilmakehään tulivuorista.
  • Ihmisen toiminnan osuus ilmakehän CO2-lisäyksestä on noin 5%.

Siis: Vaikka kuinka ajat henkilöautolla, lämmität mökkiä ”fossiilisella” tai vaikka poltat tupakkaa, olet vain minimaalinen ilmastonmuutos-syyllinen. Pelkästään termiitti-hyönteisten suolistokaasut ovat suurempi ilmakehä-hiilen lähde, kuin koko ihmiskunta.

Sitäpaitsi ilmakehän hiili on herkkua kasvikunnalle. Maapallon onkin havaittu avaruudesta otetuissa kuvissa vihertyneen. Kun CO2:ta on ilmassa, kasvit ottavat sitä sieltä. Hiilidioksidin lisäys katoaakin suurelta osin kasvien ahnaisiin lehtiin. Ilmaston lämpeneminen, jota on tapahtunut pikkujääkauden loppumisesta alkaen, lisää myös sateita merenpinnan lämmetessä ja haihtumisen lisääntyessä. Atlanttisella lämpökaudella, heti suuren jääkauden jälkeen, myös Sahara viheriöi ja siellä oli järviä.

Sahara kuivui uudelleen ilmaston taas kylmettyä, mutta mikäli lämpeneminen jatkuu, Sahelin alueelle on luvassa hyvinvointia. Lämpeneminen ei aiheuta ”ilmastopakolaisuutta”, kylmeneminen kylläkin. Suurin ”ilmasto-ongelma” onkin veronmaksajan kukkaron keveneminen, jonka aiheuttaa harhaantuneet ideologian edustajien toiminta mm. Suomen hallituksessa.

Heidän toimintansa ei saa tukea todellisuudesta eikä vakavasti otettavasta tieteestä.

Kukin tehkööt omat johtopäätöksensä.

 

8 Comments

  1. pöh
    19.10.2020 23:18

    Turhaanko tässä on pierua pidätellyt viime vuodet?

    Vastaa
    1. Minä
      20.10.2020 05:48

      Voisit testata. Anna tulla ulos ja katso uutisista, että lämpenikö ilmasto sen seurauksena.

      Vastaa
      1. Anti vihree
        23.10.2020 14:23

        Mäki testaan.

        Vastaa
  2. Lisää poltettavaa
    20.10.2020 08:49

    Ja minä kun olen koittanut polttaa takassa kaiken mikä vain palaa että saataisiin Suomeenkin tämä ilmaston lämpeneminen. Minä kun en välitä hiihtämisestä yhtään. Ja autokin saastuttaa vähemmän kun ei tarvitse ajella ryyppy päällä.

    Täytyy vissiin lisätä polttamista alumiinitölkkienkin osalta. Nekin haihtuvat savuna ilmaan. Muutami on jo kokeiltu. Eli, ei kun Latvian matkaa varaamaan.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      20.10.2020 11:33

      Varo pienhiukkasia lähi-ilmassa. Jos polttaa takassa t. kakluunissa huonotasoista polttoainetta, kannattaa kiinnittää huomiota nuohoamiseen.

      Vastaa
      1. Lisää poltettavaa
        20.10.2020 13:32

        Juu, ite nuohoan kaksi kertaa vuodessa ja sutari kerran. Ja tuossa metsässä on tilaa 15 ha, sinne menee nokihiukkaset lannoitteeksi.

        Kaupungeissa ihmiset ovt ystävällisyyttään tehneet maitopurkeistakin nättejä pakkauksia. Aina kaupungissa käydessäni kerään autonperään kymmenen IKEA-kassillista näitä ”brikettejä”. Kyllä niillä parikin kertaa saunanpesän lämmittää.

        Luonnon kannalta on sama poltetaanko ne energiaksi kaupunkien ämpölaitoksissa vai yksityisasunnoissa. Yksiyisasujalle mekitys on suurempi.

        Vastaa
  3. Markku Torvinen
    20.10.2020 09:54

    Kiitos… Hieno Blogi…

    Vastaa
  4. Tesla saastuttaa
    20.10.2020 10:42

    Mutta Malmössä poltetut Teslat tuhoaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top