Vihapuhe – Entä ne valtaväestön loukatut tunteet?

Suomen lintukodossa on nyt koittanut synkät ajat, kun jopa kolme vähemmistöryhmää tuntee kokeneensa suurta vääryyttä yhteiskunnassamme, ja jonka johdosta kolmesta kansanedustajasta on tehty tutkintapyyntö rikoslain yhdennentoista luvun Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, 10 pykälän kiihottamisesta kansanryhmää vastaan-nimikkeellä poliisille.

Valtaväestöön kuuluvat henkilöt joutuvat kuitenkin yhä edelleen nielemään somessa monet kohdalle osuvat vihapuheet ilman, että niitä sen kummemmin pidettäisiin vääryytenä tai rangaistavina. Asia näkyy mielletyn niin, että vain vähemmistöt saavat nauttia lain tarjoamaa erityissuojaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan-pykälän turvin.

Kansalaisten somessa esiintyvää ”kahvipöytäkeskustelua” on yritetty suitsia sekä viranomaistoimin, että valtiovallan erilaisilla hankkeilla viharikosten vähentämiseksi. Tähän uudenlaiseen holhoamiseen yhteiskunnassamme näkyy syntyneen kasvava tarve, kun avoimia rajoja kannattava edeltävä hallitus vuonna 2015 päätti päästää maahan huomattavan määrän tuntemattomia ihmisiä vaikka ei olisi ollut pakko. Näiden tuntemattomien henkilöiden henkilötietoja alettiin selvittelemään monien kohdalla perusteellisemmin vasta sen jälkeen, kun heidät oli ensin ohjattu siviiliväestön sekaan. Ja kuten nyt tiedämme, tässä joukossa oli mukana myös monenlaisia rikollisia.

Vieläkin  julkisuudessa kuulee harvoin, jos koskaan puhuttavan näiden henkilöiden yhteydessä järjestäytyneestä rikollisuudesta, vaikka laiton maahantulo kuuluu tähän ryhmään siinä missä mm. huumeet ja ihmiskauppakin kuuluvat. Vaikka olisikin turvapaikkaa vailla on silti kyse laittomasta maahantulosta mikäli prosessia ei käynnistetä asianmukaisesti EU:n ulkorajoilla. Silloin se laiton maahantulo tapahtuu jo ensimmäisen kerran EU:n ulkorajoilla, ja siitä kertautuen jokaisen erillisen valtion välillä, jos EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö matkustaa maasta toiseen EU:n sisällä ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tämä edesvastuuttomalta tuntunut päätös ja toimintatapa päättäjien ja viranomaisten toimesta ohjata potentiaalisia rikollista suoraan siviiliväestön sekaan silloin vuonna 2015 järkytti monia suomalaisia.

Läheskään kaikki suomalaiset eivät myöskään ole avoimien rajojen kannattajia ja myös se tuntuu unohtuneen julkisesta keskustelusta lähes tyystin tässä yhteydessä. Nythän on vallassa avoimia rajoja ja liittovaltiokehitykseen myönteisesti suhtautuvia poliitikkoja. Tämähän ei tarkoita sitä, että kaikki maan kansalaiset olisivat poliittisesti samoilla linjoilla. Suomessa on paljon niitäkin ihmisiä, jotka haluavat Suomen säilyvän itsenäisenä kansallisvaltiona ja jotka näkevät nykyisen massasiirtolaisuuden haitallisena Suomelle.

Tätäkin näkemystä pitää myös kyetä kunnioittamaan, koska kaikilla suomalaisilla on yhtäläinen oikeus omiin mielipiteisiinsä ja tunteisiinsa. Loukkaava puhe tuntuu jokaisesta ihmisestä yhtä pahalta, eikä tätä saisi käyttää poliittiikan välineenä edistämään sitä omaa agendaa, niinkuin nyt näkyy julkisuudessa käyneen kun Vihreän taustan omaava poliisi on tutkinnanjohtajana mahdollisissa rikosepäilyissä, jossa poliittista oppositiota seuraavaksi mahdollisesti viedään käräjille. Jotenkin tämä kuvio alkaa erehdyttävästi muistuttamaan Italian fasistista kautta Mussoliinin aikana. Silloinhan maata johdettiin diktaattorin ottein ja samalla hiljennettiin se poliittinen oppositio.

Valtiovallan toimia rakentavamman keskustelukulttuurin edistämiseksi somessa

Sisäministeriö, Oikeusministeriö ja Opetus- ja kulttuuriministeriö teki vuoden 2018 marraskuussa asettamispäätöksen ”Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamiseksi”.
Hankkeeseen oli ryhdytty somessa mm. solvaamisen, nöyryyttämisen ja uhkailun vähentämiseksi, koska ihmiset ovat ruvenneet pelkäämään tällaisen kohteeksi joutumista.

”Kunnioittavalla ja toiset ihmiset huomioon ottavalla keskustelukulttuurilla ei puolestaan tarkoiteta pelkästään ei-kiellettyä sananvapauden käyttöä, vaan kaikkien ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta kunnioittavaa keskustelukulttuuria, mikä osaltaan edistää yhdenvertaisuuden ja sananvapauden toteutumista.”

Hankkeen tehtävänä oli mm.

– koota yhteen käynnissä olevat toimet yhdenvertaisuuslaissa ja tasa- arvolaissa kielletyn sekä rikoslain mukaan rangaistavan vihapuheen torjumiseksi

– arvioida yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa vihapuheen torjunnan nykytilanne ja käynnissä olevat toimet yhteen

Kansalaisyhteiskunnalla ei ilmeisesti tässä yhteydessä tarkoitettu koko Suomen kansaa vaan ainoastaan tiettyjä etuoiketettuun asemaan nostettuja ryhmittymiä siitäkin huolimatta, että kuka tahansa voi joutua viharikoksen kohteeksi.
Kun asiaa selvitettiin ao. ministeriöistä käsitys tästä epäoikeudenmukaiselta tuntuvasta havainnosta vahvistui.

Työryhmässä ei ollut ketään köyhien eläkeläisen, leipäjonoista riippuvaisten köyhien syrjäytyneiden, köyhien lapsiperheiden, työttömien suomalaisten tai muiden vastaavien ryhmien edustajia, eikä ministeriöistä osattu kysyttäessä osoittaa ketään näiden myös kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien asiantuntijaa/edustajaa työryhmästä.

Monet näiden työryhmän ulkopuolelle jätettyjen ryhmittymiin kuuluvista ihmisistä ovat saattaneet kritisoida ja vastustaa äänekkäästi ja kärkevästi netissä vallitsevaa ja epäoikeudenmukaisena koettua ”avoimien rajojen” politiikkaa koska ovat kokeneet, että muiden kansojen hyvinvointi on asettettu oman kansan edelle mm. lappaamalla tolkuttomat määrät kehitysapurahoja ulkomaille ja vastaanottamalla Suomeen huomattava määrä paremman elintason perään lähteneitä siirtolaisia. Samaan aikaan on ” toisella kädellä” leikattu omalta kansalta hyvinvoinnista ja korotettu veroja sitä mukaa; viitattu ikäänkuin kintaalla kansan perusoikeuksille keskittymällä hyvepisteiden napsimiseen ja moraaliposeeraamiseen julkisuudessa.
Kaikki tämä on ollut omiaan lisäämään vastakkainasettelua ja vihapuhetta somessa. Monella ns. valtaväestöön kuuluvalla onkin ollut oikeustaju kovalla koetuksella kaiken kokemansa eriarvoistamisen keskellä.
Samoin on ollut laita, jos sattuu arvostamaan kansallisvaltiota ja Suomen itsenäisyyttä ”EU-Liittovaltio unelman” sijaan, niin silloin on saattanut ”leimasin” heilahtaa näiden taholta nimityksillä: natsi, fasisti, rasisti, kapitalisti ja muut ”laatusanat” päälle.

Ministeriöiden hankkeeseen asetetut asiantuntijat työryhmässä:

Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen, puheenjohtaja
Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjän viraston edustaja Puheenjohtaja Elina Grundström, Julkisen sanan neuvosto
Toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Muraja
Mediatutkija Reeta Pöyhtäri
Käräjänotaari Stiina Löytömäki
Rikoskomisario Pekka Hätönen, Helsingin poliisilaitos
Kati Ruohonen Suomen Somalialaisten Liitto ry, Etnon edustaja
Alina Heywood, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry
Minttu Salminen, sosiaalipsykologi, koulukuraattori, Some-turva

Netistä yleisesti:

Nykyisin näyttää jo lähes trendiksi muodostuneen  kanssakansalaisten kyttääminen netissä, jos vaikka joku sattuisi syyllistymään siihen vaikeasti määriteltävään vihapuheeseen, josta niin monet loukkaantuvat. Siitäkin huolimatta, että netissä roikkuminen on täysin vapaaehtoinen valinta. Netin voi myös sulkea. Se on helppo tapa välttyä loukkaantumasta. Tosin viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että nettiriippuvuus on myös osa nyky-yhteiskuntaa siinä missä uhkapeli-, alkoholi- ja huumeriippuvuus.

Poliisin omilla sivuilla todetaan viharikoksesta ja vihapuheesta mm. seuraavaa:

”Sananvapauden piiriin eivät kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka koetaan esimerkiksi järkyttävinä, häiritsevinä tai epämiellyttävinä.”

Poliisilla on nyt hiljattain ollut puntaroitavana ainakin kolme mahdollisista viharikostentekijää, joista yksi on Perussuomalainen, yksi on Demari ja yksi on Kristillinen.
Perussuomalaisten oma media on julkisuudessa nostanut esiin, että asiasta on aloittanut esitutkinnan Vihreän taustan omaava rikoskomissario Pekka Hätönen.

Vihapuhe näyttää nyt saaneen aivan uusia poliittisia ulottuvuuksia viimeaikoina, kun myös rikoskomisario Hätösen omia poliittista taustoja on ryhdytty ruotimaan julkisuudessa.

Kysyimme Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapiolta mitä laki sanoo poliisin mahdollisesta jääviydestä, sekä miten yleisesti toimitaan poliisin sisällä mahdollisissa jääviyteen liittyvissä asioissa. 

Poliisipäällikkö Lasse Aapion vastasi:

”Poliisimiesten oikeutta osallistua puoluetoimintaan ei ole laissa rajoitettu, kuten esimerkiksi sotilasvirkamiesten. Virkamiesten mahdollisia esteellisyyksiä arvioidaan kuitenkin laitoksen sisällä jatkuvasti. Kun tulee esiin uusia, esteellisyyteen mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, asioita tarkastellaan uudelleen. Tutkinnanjohtajan ja muiden esitutkintavirkamiesten esteellisyydestä säädetään tyhjentävästi esitutkintalain 2 luvun 8 §:ssä. Esimerkiksi pelkät julkisuudessa esitetyt väitteet virkatehtävien epäasianmukaisesta hoitamisesta eivät aiheuta jääviyttä.”

Seuraavaksi pieni kurkistus kulisseihin ja loukattujen tunteiden maailmaan internetin raadollisella aikakaudella äidinkielen näkökulmasta:

Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan v. 2018 esim. suomenkielisiä 87,6%, ruotsinkielisiä 5,2% ja muunkielisisiä 5,7% äidinkieleltään koko väestöstä.

No, mitenkäs tämä liittyy asiaan?

Jo aiemmassa yhteydessä, liittyen somen yhteisönormien sensuuriin koskien loukkaavana pidettävää sisältöä tietyillä alustoilla, kysyimme Suomen lainvalvojien kantaa asiaan.

Yhteisönormit nyt ja tulevaisuudessa – Laajeneeko sensuuri somen ulkopuolelle?

Vihapuhe on siis tarkassa viranomaisvalvonnassa suomenkielisten ja suomalaisten julkaisujen osalta, koska poliisi valvoo. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on myös rikosoikeudellisesti vakava asia, erityisesti pykälä

10 a) törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan;
kohta 1)
”joukkotuhontaan tai sen valmisteluun, rikokseen ihmisyyttä vastaan, törkeään rikokseen ihmisyyttä vastaan, sotarikokseen, törkeään sotarikokseen, murhaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon”

Asia vaati kuitenkin hieman syvällisempää pohdintaa, koska mikäli ainoastaan Suomen suomenkielistä väestöä monitoroidaan poliisin toimesta somessa rangaistavan vihapuheen osalta, niin on kai tämän silloin jo vastoin perustuslain perusoikeuksia, eli yhdenvertaisuutta?

On varsin hälyyttävää edes kuvitella, että ainoastaan yksi kieliryhmä voisi syyllistyä viharikokseen tai -puhumiseen jo ihan ihmisyyden näkökulmasta. Eikös kaikki maapallon ihmiset ole loppupelissä samanlaisia perusselviytymisvaistojen ja tunteiden osalta huolimatta esim. kulttuurillisisten tekijöiden eroista?

Päätimme kysyä rikoskomisario Pekka Hätöseltä onko nämä seikat huomioitu poliisin vihapuheen valvomisen osalta? Mikä on virallinen ohjeistus yhdenvertaisuuden ja kielikysymyksen osalta?

”Rikoskomisario Pekka Hätönen kertoi, että hän on aloittanut vihapuhetutkintaryhmän tutkinnanjohtajana viime loukakuussa ja, että ei ainakaan hänen aikana ole käytännössä suoritettu mitään järjestettyä valvontaa netissä hänen yksikön toimesta. Hän toteaa kuitenkin, että yksittäisellä poliisilla saattaa kuitenkin olla jotain työn alla. Rikoskomisario Hätönen kertoi myös, että tutkintaryhmälle tulevista ilmoitetuista tutkintapyynöistä suurin osa on suomen- tai englanninkielisiä. Mitään tulee kysymykseen yhdenvertaisuudesta kielikysymyksen osalta, ohjaa rikoskomisario Hätönen kääntymään asiassa Poliisihallituksen puoleen. Heillä on vastuu jokaisella poliisiasemalla olevien Nettipoliisien koordinoinnista.”

Nostimme esiin myös mahdollisen jääviyskysymyksen.
Kysymykseen minkälaisia ohjeistuksia Helsingin poliisin poliisipäällikkö Lasse Aapio oli antanut työn alla olevien tutkintojen hoitamisen osalta, kun julkisuudessa on noussut kohu tästä.

”Rikoskomisario Hätönen vastasi, että ei ollut saanut mitään erillistä ohjeistusta Aapiolta. Hän kertoi, että epäselvyydet olivat johtuneet Espoon kaupungin virheestä. Hän kertoi tehneensä eroilmoituksen myös luottamustoimista jo 5.2.2019, mutta kaupunki oli jostain syystä jättänyt sen käsittelemättä.
Lopuksi rikoskomisario Hätönen totesi, että poliisi ei päätä mikä asia menee käräjille, vaan se harkinta kuuluu syyttäjälle. ”

Päätimme seuraavaksi pyytää tarkentavia vastauksia Poliisihallitukselta Nettipoliisien toiminnasta, vihapuheen valvonnasta yhdenvertaisuuden toteutumisen osalta yhteiskunnassa mm. kielikysymyksen osalta, sekä myös
selventää poliisin todellista roolia vihapuheen valvonnan osalta somessa.

Myyttejä on monia ja siksi kysyimme myös onko muitakin tahoja monitoroinassa keskustelua, koska esim. SPR:stä on ollut liikkeellä sitkeä huhu että, se olisi jossain vaiheessa ollut systemaattisesti mukana monitoroimassa ja ilmiantamassa kansalaisia vihapuheesta netissä.

Kysymyksiimme vastasi Poliisihallituksesta poliisitarkastaja Måns Enqvist

”Poliisitarkastaja Måns Enqvist kertoi, että Nettipoliisit ovat jokaisella poliisilaitoksella somessa läsnä olevia poliiseja ja, että he ovat perinteisen poliisin jatke. He osallistuvat siellä yhteisön arkeen monipuolisesti samalla tavalla kuin esim. rivipoliisit katukuvassa. Hän toteaa myös, että Nettipoliiseilla ei ole mitään erillistä missiota valvoa somessa kansalaisten ”kahvipöytäkeskusteluja”. Poliisin näkyvällä profiililla toimivat nettipoliisit ovat pääasiassa rivipoliiseja, jotka oman työn ohessa liikkuvat somessa, jossa osallistuvat ammattinsa liittyvään keskusteluun ja neuvovat kansalaisia.

Vihapuheryhmästä selviää, että se on perustettu 2017 silloisen hallituksen myönnettyä lisää resursseja poliisille rangaistavan vihapuheen torjumiseksi. Vetäjäksi siihen tuli silloin operatiivinen lakimies Jouni Niskanen. Nyt Vihapuheryhmän vetäjänä on rikoskomisario Pekka Hätönen. Lisäksi Poliisitarkastaja Enqvist kertoi, että Vihapuheryhmä toimii Helsingin Poliisin alaisuudessa ja, että toiminta on valtakunnallisella tasolla kattaen koko maan, tehtävänään valvoa rangaistavaa vihapuhetta.

Toiminta perustuu käytännössä ryhmälle tulevien vihjeiden ja ilmoitusten tutkimiselle, jotka sitten tarkastetaan (esim. somen nettikeskusteluista) mahdollisten viharikosten osalta. Juttujen esille hakeminen somesta vaatii aikaa ja resursseja eikä sitä ole, joten se jää vähemmälle. Valvonta perustuu pitkälti näihin käytäntöihin, koska resurssit ovat rajalliset. Poliisi siis tarkastaa vihjeen/ilmoituksen, että löytyykö mitään perusteita mahdollisesta syyllistymisestä rangaistavaan vihapuheeseen ja ilmoittaa sitten valtakunnansyyttäjälle, mikäli on syytä epäillä. esim. kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjä päättää siitä suorittaako poliisi esitutkintaa asiassa.

Poliisitarkastaja Enqvist painottaa, että poliisilla ei ole aikaa eikä resursseja systemaattiseen valvontaan somessa tapahtuvien ”kahvipöytäkeskustelujen” osalta, koska poliisi keskitty nimenomaan vakavien rikoksien ennaltaehkäisyyn ja selvittelyyn myös netin puolella. Hän vakuuttaa myös, että kielikysymyksen osalta tasapuolisuus on varmistettu yhteiskunnassa ja toteaa, että poliisilla on hyvät edellytykset valvoa netissä tapahtuvaa keskustelua monenlaisen mahdollisen ekstremismin osalta.”

Mahdollisia väärinkäsityksiä ja myyttejä on tämänkin asian ympärillä vellonnut. Ihmiset kykenevät kuitenkin somessa kiinnittämään huomiota loukkaavaan vihapuheeseen ainoastaan sen oman kielitaitonsa näkökulmasta, ja erilaiset ”bannit”, sensuroinnit ja ilmiannot ovat mitä ilmeisimmin lähinnä kansalaisten keskinäistä nahistelua tuohtuneemman keskustelun tiimellyksessä, johtuen usein poliittisesta vastakkainasettelusta yhteiskunnassa.

SPR-huhuun saimme myös selventävän vastauksen

”Poliisitarkastaja Enqvist kertoo, että EU-komissio on tehnyt sopimuksen somepalveluntuottajien, esim Facebookin ja Twitterin kanssa, joka velvoittaa näitä palveluntuottajia poistamaan loukkaavan sisällön 24h sisällä alustaltaan. Tätä lupausta on EU.n osalta testattu muutaman kerran ja avuksi on valjastettu ympäri Eurooppaa toimivia kansalaisjärjestöjä, joiden toimintaan kuuluu rasismin, viharikosten ja vihapuheen seuraaminen netissä.
Näille on myönnetty ns. ”trusted flaggers” status, mikä tarkoittaa, että heidän havaitsemat ja ilmoittamat epäkohdat käsitellään kiireellisenä. Palveluntuottajille on myös määritelty aluekohtaiset käytännön säännöt ja moderointivelvoitteet. Kaikilla palveluntuottajilta on moderointivelvollisuus.

Suomessa ei ole vastaavaa aktiivista kansalaisjärjestöä toiminnassa mukana. Tosin SPR oli mukana testaamassa järjestelmän toimivuutta vuonna 2017 rasismin vastainen kampanjansa yhteydessä, jolloin valvontaa ja ilmoittelua palveluntuottajille hoiti yksi henkilö. Se tehtiin testinä Suomessa järjestelmän toimivuuden osalta EU-komission vaatimuksen toteutumisesta Suomen osalta loukkaavan sisällön poistamisesta 24h:n sisällä. Testi tehdään määräajoin kaksi kertaa vuodessa toimintojen toimivuuden varmistamiseksi.

Poliisitarkastaja Enqvist toteaa yleisesti kansalaisjärjestöistä, että kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa on eräänlaista ”watchdog”-tyyppistä viranomaisia valvovaa järjestäytynyttä toimintaa ja, että poliisi tekee paljon yhteistyötä myös näiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö on myös tuiki tarpeen yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta, koska poliisilla käytössä olevien resurssien puitteissa poliisin olisi muuten mahdotonta suoriutua kaikista erilaisista yhteiskunnan turvallisuuden ja toimivuuden kannalta poliisin valvontaan keskeisesti kuuluvista tehtävistä.”

Päätimme myös kysyä julkisuudessa esillä olleelta kolmelta poliitikolta miltä tuntui, kun julkisuuteen nousi tiedot tehdyistä tutkintapyynnöistä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan?

Juha Mäenpää Perussuomalaisista vastasi:

– En ollut yllättynyt, että joku tekee tutkintapyynnön jutun noustessa julkisuuteen rikoskomisario Pekka Hätösen ja Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean entisen jäsenen Martin Scheinin:in toimesta.

”Juha Mäenpää kertoo myös saaneensa asiasta sen vaikutelman julkisuudessa esiintyneiden asioiden johdosta, että kukaan ei ollut tehnyt hänestä rikosilmoitusta vielä silloin kun asia ensimmäisen kerran nousi julkisuuteen ja, että silloisella uutisoinnilla haettiin ikäänkuin julkisuuden kautta mielipidevaikuttamisella henkilöitä tekemään tutkintapyynnön hänestä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.”

Päivi Räsänen Kristillisdemokraateista vastasi:

– Minä olin kyllä aika yllättynyt. Ymmärrän kyllä, että asiasta tehtiin tutkintapyyntö poliisille mielensä pahoittamisesta. Mutta se, että poliisi ylipäätään lähti käynnistämään tutkintaan huolestutti. En kokenut mitään ahdistusta tai huolestumista omasta puolestani, vaan muiden ihmisten puolesta, sananvapauden puolesta. Jo nyt monista kristityistä on on tullut ikäänkuin ”kaappikristittyjä”.

– Oma kritiikkini ei edes mielestäni kohdistunut eri seksuaalivähemmistöihin, vaan kirkkoon. Kirkkojärjestyksen mukaan kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava jumalan pyhän sanan, raamatun mukaan. Halusin nostaa esiin syvän ristiriidan kirkon Pride-tapahtumaan osallistumisen ja raamatun opetusten välillä.
– En itse koe, että olisin syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Esitimme saman kysymyksen myös Hussein Al-Taeelle Sosiaalidemokraateista:

Hän kiitti tarjotusta mahdollisuudesta, mutta ei halunnut kommentoida.

3 Comments

  1. Raimo Käyhkö
    23.8.2019 13:33

    Kulttuurimarxismi etenee, vihervasemmisto ja George Soros hierovat käsiään ja myhäilevät ilkeästi ”häh häh hää, tanssittepa kansalaiset pillimme mukaan”

    ’Hyödylliset idiootit’ haluavat moraaliposeerata ja kerätä sädekehää päänsä ympärille ja he myötäilevät näitä suomalaisvastaisia pyrkimyksiä joko naiiviuttaan tai edistääkseen uraansa/asemaansa taikka tienatakseen suuria summia.

    Elämme korruption , ilkeyden ja typeryyden aikoja. Mutta ehkä paha saa lopulta palkkansa ?

    Vastaa
  2. Lisää valkoisia lapsia
    23.8.2019 14:34

    No, saihan Räsänenkin nyt tuntea nahoissaan mitä on olla henkilö joka puolustaa suomalaisia. Tai ei edes puolusta, mutta joka ei ola samaa mieltä marxilaisen viher-vasemmiston kanssa. Telaketjukommunistit koittavat parhaansa mukaan tuhota Suomea ja suomalaisia.

    Vastaa
  3. Jussi
    25.8.2019 16:24

    Kaikkein tãrkein ihmisoikeus, SANANVAPAUS, on tällä hetkellä pitkälti estetty Euroopassakin. Käytetyt maailman uutisten lahteet ovat jo valmiiksi globalistien ihmisoikeudettomaan totalitariseen kommunismiin tähtäävien tahojen sensuroimia ja sensuurissa mukana kaikki suurimmat nettitalot hakukoneineen ja tarjoamine nettiuutisineen. USA:n ykkösuutisena pyörivää maailman tunnetuimman lapsiseksipuuhamiehen vangintaa ja itsemurhana raportoitua katomista ei usko itsemurhaksi edes perinteinen valtamediauskoinen enemmistö ja valtamediakin joutuu pakosta kirjoittamaan aiheesta, mutta Suomessa ei koko aiheesta mainintaakaan. Ko. vangitulla on valtava tietomäärä maapallon kuuluisuuksien lapsirikoksista kattaen korkeat poliitikot, maailman rikkaimmat henkilöt sekä kuninkaalliset.

    Suomenkaan nuoriso ei ymmärrä sananvapauden merkitystä, eikä sitä että kommunismissa he menettäisivät kaiken hyvän, jonka luulevat tiedostamattaan itsestäänselvyytenä säilyvän. Kommunismin teoria salaseuralaisena ja saatananpalvojana tunnetulta Marxilta oli keskuspankkiirisuvun taholta tilaustyö, jossa saatanalliset peruslinjat oli jo laadittu ja kirjattu valmiiksi keskieuroopan salaseuroissa. Kommunismin saldona oli 100 000 000 – 200 000 000 kuollutta, mitä ei juurikaan pohdita tai mainita. Kommunismin ihmisoikeudeton alaluokka kattaa koko väestön lukuunottamatta kourallista lain ylãpuolisia päätäviä eliitin edustajia. Kun vapaa tiedotus on estetty voi muita ihmisoikeuksia rikkoa uutispimennossa helposti. Viranomaiset saavat mm. napata tavallisia ihmisiä kadulta välittömiksi elinluovuttajiksi yms Eliitin tarpeisiin käytettäviksi.

    Vihapuhe on keksitty tekosyy poistaa sananvapaus ja mahdollistaa sitten kaikkien muidenkin ihmisoikeuksien nakertaminen uutispimennossa. Kovaääninen vihapuhevouhotus on teennäistä liioittelua pyrkien vetämään huomion ja keskustelut sivuraiteille todellisista ongelmista.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top