Näin huokaa varmasti moni suomalainen ja varsinkin keski-ikäinen ja ikäihminen. Tänään meistä tuli NATOn täysjäseniä.
NATO oli sana jota tuskin uskalsi lausua muuta kuin paheksuvassa mielessä vielä 1980-luvulla. Olihan niin, että Neuvostoliitto yritti vielä vuosikymmen aikaisemmin houkutella meitä NATOn vastavoimaan Varsovan liittoon ja piti meitä pihdeissään YYA-sopimuksella. Paljon kertoo tuosta ajasta se,että eräs edesmennyt Keskustaministeri ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia Neuvostoliiton kanssa, vaikkakin sitten selitteli, että eihän hän oikeastaan sitä mieltä ollut, eikä kyllä ollut Keskustapuoluekaan.
No, matkaa on taitettu noista ajoista paljon ja oikestaan vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa laittoi suomalaiset ajattelemaan uudella tavalla tai oikeastaan säikäytti NATOmielisiksi. Kun tämä kansa saa jotain päähänsä, niin sitten mennään ”sataa kahdeksaakymppiä”. Nyt ei ajettu seinään vaan NATOon ja niinpä Suomesta tuli perustajajäsenten jälkeen nopeimmin Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittynyt maa.
ME OLEMME OLLEET VALMIITA JO VUOSIKYMMENIÄ
Vaikka Suomessa on kyräilty NATOn suuntaan Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän pelossa niin me emme ole, niin kuin liian monet Euroopan maat, säästelleet puolustusmenoissa tai resursseissa. Meillä on yli 800 000 miehen ja naisen reservi, meillä on yleinen asevelvollisuus, meillä on myöskin Euroopan vahvin tykistö. Me myöskin olemme laittaneet vuosittain puolustukseemme yli 2 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta, joka on NATOn vaatimus jäsenmaille. Valitettavan moni jäsenmaa ei siihen kuitenkaan yllä vaan on jättänyt puolustuksestaan vastaamisen retuperälle, puhumattakaan yleisestä asevelvollisuudesta. Suomlaiset ovat myös ainakin Euroopan puolustustahtoisin kansa, meidän väestä on tutkimusten mukaan valmis uhraamaan henkensä 78 %:a, kun esimerkiksi belgialaisiasta vain 18 %:a.
NATON RESURSSIT OVAT VALTAVAT: VIISINKERTAISET VERRATTUNA KIINAN JA VENÄJÄN YHTEENLASKETTUUN POTENTIAALIIN
Yhdysvallat on niin määrällisesti kuin suhteellisesti eniten NATOa resurssoiva, sen BKT:sta menee puolustusmenoihin 3,3 %:a, Kreikkalaiset laittavat 2,5 %:a ja Iso-Britannia 2,1 %:a. Nämä valtiot ovat siis vahvimmin tukemassa -ainakin prosentuaalisesti- yhteistä puolustusta. Suomen osuutta on vielä vaikea ilmoittaa tarkasti mutta varmasti se ylittää reilusti tuon kaksi prosenttia.
Voimme tänään iloita uudesta kansainvälisen foorumin osallisuudestamme. NATO on tärkeä osa tulevaisuuttamme ja me olemme tärkeä osa NATOa.
Onneksi olkoon Suomi, suomalaiset ja suomalaisuus.
Seppo Huhta
