Virolahdelle ja Mänttään uzbekki-koululaisia, tai sitten ei: Rahoituksessa epäselvyyttä

Kerroimme keskiviikkona aikeesta tuoda aasialaisia koululaisia täyttämään Suomen maalaislukioiden oppilasvajetta. Hankkeesta on nyttemmin löytynyt epäselvyyttä. 

Virolahden kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta äänesti tiistaina (19.01.) yhteistyösopimuksesta, joka toisi uzbekki-koululaisia Virolahden lukioon. Esitys hyväksyttiin Perussuomalaisten vastustaessa. Mänttä-Vilppilassa samanlainen esitys on sivistysvaliokunnassa tänään torstaina. Mänttä-Vilppulan sivistystoimenjohtaja Petra Tolonen kertoi tänään Yle:lle, ettei kuntien valtionosuuksien käytöstä tarkoitukseen ole lainkaan varmuutta, kuten Opetushallituksen  vastauksesta Yle:lle myös selviää. Extran eilen saamat vastaukset hankkeen vetäjältä olivat antaneet optimistisemman kuvan.

Mänttä-Vilppulassa hanke on siis vasta menossa lautakuntaan, ja Virolahdella sopimusehdotus on siis hyväksytty, ja lähtee siis lautakunnalta  kunnanhallituksen päätettäväksi. Virolahdella perussuomalaisten lautakunnan jäsen Jaakko Palm jätti päätökseen eriävän mielipiteen, ja yhdessä puoluetoverinsa Juho Ylä-Kotolan kanssa äänesti sitä vastaan.

Yhteistyösopimuksen toinen osapuoli on Finest Future Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Peter Vesterbacka kertoi Extralle hankkeen taustoista. Vesterbackan mukaan toisenasteen koulutuksessa on kasvukeskusten ulkopuolella käyttämätöntä kapasiteettia, koulutusinfraa jonka purkaminen olisi kansantaloudellista tuhlausta.  Ikäluokkien koko on puolittunut, ja koulutuskapasiteettia on vajaakäytössä, mutta kuluja aiheutuu kaiken aikaa. Vaihtoehdoiksi jää, joko alueellisesti kattavan toisen asteen koulutuksen ajaminen alas, tai oppilaiden rekrytoiminen kansainvälisesti.  Suomalainen koulutoimi on maailmalla hyvämaineinen, ja haluttu ”tuote”. Jos meillä on tuote jota kysytään, on haaskausta olla tuottamatta ja myymättä sitä, tähdentää Vesterbacka.

Suomen kilpailijamaissa Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksut, elikkä he kustantavat opiskelunsa itse. Suomessa korkeakouluopetus oli Eta:n ulkopuolisillekin maksutonta vuoteen 2016 asti, ja lukio- ja ammattikoulu-opinnot ovat sitä yhä. Tämä on asia, joka on poliittisesti päätettävissä. Lukioita on Suomessa 340 kappaletta, ja tämän määrän ylläpitämien on haasteellista, -varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella: Jos suurten kaupunkien lukioiden sisäänpääsyn kynnys lähenee keskiarvoa 10, se keskusten ulkopuolella voi olla 5,25.

Vuosikymmenien aikana rakennetun ja maailmalla kehutun suomalaisen koulujärjestelmän alas-ajo on jo alkanut: mm. Savonlinna lakkautti opettajakoulutuksen. Puretaanko koulutus-infra vaiko otetaanko enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, kysyy Vesterbacka.

Virolahden lukio ja Uzbekistan, joista paikallislehti uutisoi eilen, ovat Vesterbackan mukaan pilottiprojekti. Mukaan on tulossa kymmenen kuntaa eri puolilta Suomea, ja oppilaita hankitaan Uzbekistanista ja Vietnamista. Virolahdelle on tarjolla 20 uzbekistanilaista koululaista, joille opiskeluun riittävä suomenkielen osaamistaso opetetaan jo Uzbekistanissa, Finest Future Oy:n toimesta.  Virolahden kunta osallistuu oppilaan rekrytoimis-, kieliopetus- ja matkaluihin 1000 €:lla per koululainen (tarkennus: Kunta maksaa vuosittain). Kunta saa sitten valtionosuus-rahaa, joka on 9500€ yhtä oppilasta kohti. Virolahdella uzbekki-koululaiset maksavat itse osan asumiskuluistaan, kertoi paikallislehti.

Vietnamissa suomenkielen opetus on jo käynnissä Finest Futuren toimesta, Uzbekistanissa sitä aloitellaan. Mikään suomalainen julkinen taho ei ole suoraan kustantamassa tätä toimintaa, tarkentaa Vesterbacka. Virolahden lukion rehtori Jukka Taipale kertoi paikallislehdelle, että uzbekkien toivotaan jäävän Suomeen pysyvästi opintojensa jälkeen: ”Tarkoituksena olisi valikoida tänne akateemisesti lahjakkaita ja suuntautuneita opiskelijoita, joille rakennetaan korkeakoulupolku.

Lomalla oleva opetusministeri Li Andersson on ajanut vahvasti koko suomalaisen ikäluokan kouluttamista vähintään toisen asteen päästötodistukseen asti, lukiossa tai ammattikoulussa.

Luettavaa:

12 Comments

  1. Puolueeton
    20.1.2021 16:42

    Kyllähän Virolahden yritys voi toimiakin. Suomessa ylioppilaiksi koulutetaan nykyään noin puolet, eli näiden älykkyys on keskitason yläpuolella. Uzbekistanissa IQ on 87, joten näiden nuorista vain 2 kymmenestä saattaisi selvitä Suomen ylioppilastutkinnosta. Tulokkaat on valikoitava, mikä ei ole hyväksi Uzbekistanin tulevaisuudelle.
    1960 ylioppilaita tuli vain 10% ikäluokasta ja älykkyys näillä lieni yli 115 tasoa. Tasa-arvon korostamien on johtanut yliopistotason heikkenemiseen ja se kyllä näkyy joka alalla, erityisesti korkeissa viroissa.
    ”Älykkyys tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.”

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      21.1.2021 07:25

      ”Suomen kilpailijamaissa Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksut, elikkä he kustantavat opiskelunsa itse.”

      – Tämä tarkoittaa siis, että Suomen ulkopuolella ei tarjota ilmaista koulutusta kaikille.

      Vastaa
    2. Enää ei hyvä tahto ja usko ihan riitä
      21.1.2021 20:20

      Se Virolahden homma ei pidemmällä tähtäimellä nyt vaan toimi. En vaivaudu perustelemaan sen enempää, mutta, jos miettii hetken asiaa niin se selkenee ja jos ei niin sitten on ajatukset usvassa.

      Vastaa
    3. Laatokka
      21.1.2021 22:01

      Puolueeton, ””Älykkyys tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.” Kyllä ainakin nuo. ja ei pelkästään paperitöitä, vaan myös käytännön toteuttaminen.

      Vastaa
  2. pöh
    20.1.2021 16:46

    Uzbekit on taas muslimeita, millä tahansa keinolla heitä pitää haalia Suomeen.
    Melko varmasti koulut jää heti kesken ja haetaan turvapaikkaa, sillon kun on ilmanen elämä taattu ja pääsee isommalle paikkakunnalle.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      20.1.2021 18:34

      Selitys haavoittuvassa asemassa olemisesta on nyttemmin jäänyt pois?

      Vastaa
  3. Ogge
    20.1.2021 19:03

    Nyt, kun mamut eivät pääse Suomeen omilla voimilla, niin on tehty porsanreikä..

    Vastaa
  4. jani
    20.1.2021 19:13

    Ymmärtääköhän nuo idiootit milaisia ovia tässä ollaan aukomassa? Tuossa ei kauan kestä kun uzbekeilla on raiskausringit pystyssä.
    http://gvnet.com/humantrafficking/Uzbekistan.htm
    Esim. Tukholman muslimiterroristi joka murhasi 8-vuotiaan Emman oli uzbekki.

    Tässä hyvä esimerkki miten tärkeää on äänestää kunnallisvaaleissa.

    Vastaa
  5. Orang Utang
    21.1.2021 18:29

    Otettiinpa sitten uusia oppilaita tai ei, miksi siihen tarvitaan yksityinen firma välikädeksi? Miksi tuo firma ei perusta omaa koulua ja myy opiskelupaikkoja noille Uzbekeille? Opettajistahan ei ole pula.

    – Jos taas laki jotenkin estää yksityisen koulun perustamisen, niin miksi kunnan pitäisi alkaa harjoittamaan laissa kiellettyä toimintaa?

    Neuvostoliitossa näitä välikäsiä sanottiin spekulanteiksi, välistävetäjiksi. Ilman heitä järjestelmä olisi romahtanut niille sijoilleen.

    Toinen “nykyaikainen ilmiö” tässä kuviossa on, että mikään bisnes ei ole tuottoisaa ellei valtiota tai kuntaa saada mukaan maksumieheksi.
    – Yleisemmin sanottuna: maksaja on eri taho kuin tuottaja tai kuluttaja; Malli Google.

    Vastaa
  6. Kyllä Suomi oikeen pursuaa idiootteja nykyään
    21.1.2021 20:18

    On noi kunnanjohtajat kanssa yksiä vesipäitä. Koitetaan paikata jollain kaukomatuilla lukiotilannetta. Hemmetti se homma kuivuu silti kasaan ja siinä tulee kylkiäisenä vähän muita ongelmia.

    Vastaa
  7. Pekka Kemppainen
    23.1.2021 20:13

    Jos toisenasteen koulutuksen laajentaminen koko ikäluokkaan toteutuu, mikä olisi talouselämänkin etu, ja parantaisi nettosaajat-nettomaksajat -suhdetta, koska kouluttamattoman työntekijän palkalla ei nykyisin oikein elä (ilman tukia) jos saa töitäkään, niin silloin kouluissa on enemmän väkeä vaikka ikäluokat ovat pieniä: Jengi istuu oppimassa usean vuoden pidempään. Onko silloin enää koulutuksen ylikapasiteettia?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top