Vuonna 2021 haettiin oleskelulupia työn perusteella

Maahanmuuttovirasto kertoo työperäisten oleskelulupahakemusten ennätysvuodesta 2021, mutta turvapaikkahakemuksia oli aiempia vuosia vähemmän. Irakilaiset ovat jo toista vuotta kärjessä Suomen kansalaisuuden hakijoina.

Koronapandemiasta huolimatta ensimmäisten oleskelupahakemusten määrä kasvoi vuonna 2021, kertovat Maahanmuuttoviraston tänään julkistamat tilastot.

  • Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna 36 206 kpl.
  • Vuonna 2020: 21 160 kpl.

Ensimmäisellä oleskeluluvalla tarkoitetaan lupaa, jota maahanmuuttaja hakee yleensä ulkomailla ennen muuttoaan Suomeen, täsmentää virasto.

Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun takia

Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin  vuonna 2021 työn perusteella 15 012, vuonna 2020 8 771. Työntekijän oleskelulupia (TTOL) haettiin määrällisesti eniten:

  • 2021: 8 529,
  • 2020: 4 460.

Työntekijän oleskelulupaa hakevat esimerkiksi kokit, sairaanhoitajat, siivoojat ja ravintolatyöntekijät. Erityisasiantuntijat, eli esimerkiksi IT-asiantuntijat, jättivät viime vuonna 1 605 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, vuonna 2020 miltei puolet vähemmän: 853 kpl.

  • Perhesiteen perusteella haettiin vuonna 2021 13 764 oleskelulupaa, vuonna 2020 8 369,
  • opiskelua varten vuonna 2021 6 711, ja 2020 3 299 ensimmäistä oleskelulupahakemusta.

Työ yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle

Vuonna 2021 työn perusteella myönnettiin yhteensä 11 428 ensimmäistä oleskelulupaa, edellisvuonna 2020  vain 8 50. Noin puolet myönteisistä ensimmäisistä työlupapäätöksistä oli työntekijän oleskelulupia. Niihin liittyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä tapahtuva TE-toimiston saatavuusharkinta. Vuonna 2021 työntekijän lupia myönnettiin 5 929, vuonna 2020 4 504 kappaletta.

Erityisasiantuntijat Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta, kausityöntekijät Ukrainasta

Erityisasiantuntijoina Suomeen pyrkivien kohdalla tehtiin viime vuonna 1 293 myönteistä oleskelulupapäätöstä. 2020  864, ja 2019 1 893. Erityisasiantuntijoiden yleisimpinä lähtömaina mainitaan Venäjä, Intia ja Kiina.

Kausityöntekijöille myönnettiin 2021 yhteensä 15 892 oleskelulupaa, vuonna 2020 13 301. Suurin osa luvansaajista teki maataloustyötä ja tuli Ukrainasta.

Perhe- ja opiskeluperustaiset luvat myös kasvussa

  • Perhesyillä sai myönteisen päätöksen vuonna 2021 9 821 henkilöä,  2020 8 592,
  • opiskeluperusteisesti viime vuonna 5 837 ja 2020 3 225.

Jatkolupahakemuksetkin kasvussa

Jatkolupahakemuksia jätettiin viime vuonna 30 930 kpl. 2020 30 161 ja 2019 27 988. Trendi on siis nouseva tässäkin kategoriassa.  Myönnettyjä jatkolupia oli viimevuodelta 30 623, vuodelta 2020 27 750 ja vuodelta 2019 25 831 kpl. Jatkoluvissakin yleisin hakuperuste oli työ.  Jatkolupa on oleskelulupa, jota voi hakea, kun on jo asunut Suomessa oleskeluluvalla.

Pysyviä oleskelulupia myönnettiin edellisvuotta enemmän

Pysyvä oleskelulupa myönnettiin vuonna 2021 11 563 henkilölle, vuonna 2020 11 491:lle.

EU-kansalaisilla useimmin työperuste

EU-kansalainen ei tarvitse varsinaista oleskelulupaa Suomeen. Hänen pitää kuitenkin rekisteröityä, jos hän aikoo oleskella Suomessa pidempään kuin kolme kuukautta.

EU-kansalaisten rekisteröitymisiä tapahtui 2021 selvästi aiempaa useammin. Todennäköisesti kasvu liittyy koronaan, päättelee Maahanmuuttovirasto. Matkustusrajoitukset eivät rajoita Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien maahantuloa.

  • EU-kansalaiset jättivät viime vuonna 12 465 (myönnettiin 11 190) rekisteröintihakemusta, joista työn perusteella 5 905.(myönnettiin 5 333)
  • vuonna 2020 8 982 (myönnettiin 7 627), joista työperusteisesti 4 014 (myönnettiin 3 468).

Eniten EU-kansalaisten rekisteröintejä tehtiin Viron, Saksan ja Latvian kansalaisille.

Tavoitteena on sujuva ja nopea maahanmuutto

Maahanmuuttoviraston pyrkii lyhentämään merkittävästi käsittelyaikoja ja tehdä oleskeluluvan hakemisesta mahdollisimman sujuvaa ja läpinäkyvää.

Kesäkuussa alkaa pikakaista

Työ- ja opiskeluperusteisten lupien käsittelyajat pyritään ensi vuoteen mennessä lyhentämään enintään yhteen kuukauteen. Kesäkuussa alkava pikakaista nopeuttaa erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien töiden aloittamista Suomessa. Heidän ja heidän perheidensä oleskeluluvan käsittely kestää enintään kaksi viikkoa.

– Suomeen muuttamisen pitää olla nopeaa ja sujuvaa, kun asiakkaalla on työ- tai opiskelupaikka ja oleskeluluvan kriteerit täyttyvät, apulaispäällikkö Elina Immonen.

Lupien käsittely nopeutui viime vuonna

Työperusteisten lupien käsittelyajat kehittyivät myönteisesti vuonna 2021, kertoo virasto.

Erityisasiantuntija sai ensimmäisen luvan keskimäärin 15 vuorokaudessa, kun vuonna 2020 käsittely vei aikaa 22 vrk. Startup-yrittäjä sai luvan 24 vuorokaudessa, 2020 70:ssä, ja työntekijän luvan sai 75 vuorokaudessa. Vuonna 2020 työntekijänä lupaa hakeva joutui odottamaan keskimäärin 143 vuorokautta.

– Pystyimme viime vuonna lyhentämään työperäisen maahanmuuton käsittelyaikoja. Hakemusmäärien ennakoidaan kasvavan, joten se ei riitä. Tarvitsemme lisää kehitystoimia. … Me hoidamme osuutemme tekemällä oleskelulupien hakemisesta vaivatonta, kertoo Immonen.

Turvapaikkahakemusten määrä alhainen – uusintahakemusten määrä laskussa

Turvapaikkahakemuksia jätettiin vuonna 2021 poikkeuksellisen vähän. Yhä suurempi osuus kansainvälisestä suojelusta Suomelta saavista on kiintiöpakolaisia.

  • Turvapaikkahakemuksia jätettiin v.2021 yhteensä 2 545, joista ensimmäisiä hakemuksia 1 383,
  • v.2020 3 209, ensimmäisiä 1 275.

Turvapaikkaa hakivat eniten edellisten vuosien tapaan irakilaiset, afganistanilaiset ja somalialaiset.

Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten määrä laski edellisvuoteen:

  • Vuonna 2021 1 162 kpl,
  • 2020: 1 934 kpl.

Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen.

Kiintiöpakolaisia vuonna 2021 noin tuhat

Vuonna 2021 Suomen pakolaiskiintiö oli 1 050. Vuoden aikana Suomeen valittiin 1 091 kiintiöpakolaista, joista osa kuului vuoden 2020 kiintiöön. Valintojen aikataulu on riippuvainen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n esityksistä. Vuonna 2021 Suomeen saapui 891 kiintiöpakolaista. Pakolaiset muuttavat yleensä Suomeen valintavuonna tai sitä seuraavana vuonna.

Valkovenäjän tilanteella ei vaikutusta

Valko-Venäjän rajatapahtumilla ei ollut merkittäviä vaikutuksia Suomelle. Noin 40 turvapaikkahakemusta liittyy Valkovenäjän reitin käyttämiseen.

Afganistanilaisille oleskelulupia humanitaarisin perustein

236 Afganistanin kansalaista sai valtioneuvoston päätöksellä oleskeluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. He eivät lukeudu turvapaikkatilastoihin. Evakuointilennoilla saapui myös 88 afganistanilaista, jotka hakivat turvapaikkaa Suomesta. He ovat pääosin konsuliapua saaneiden perheenjäseniä. Afganistanilaiset jättivät vuonna 2021 403 turvapaikkahakemusta Suomeen.

Välimereltä haavoittuvassa asemassa olevia

Valtioneuvosto päätti helmikuussa 2020, että Suomi vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta.

Välimeren siirrot toteutuivat vuoden 2021 aikana.

Suomelle 7 585 uutta kansalaista

Vuonna 2021 Suomi sai  6 070 uutta kansalaista hakemuksen jättäneistä ulkomaalaisista. Vuonna 2020 hakemuksia hyväksyttiin 7 193 kpl.  ja 1 515. Ilmoituksen kautta uusia kansalaisia ilmaantui 1 515,  vuonna 2020 1 551 kpl.

Kansalaisuushakemusten määrä on kasvanut, irakilaiset kärjessä

  • Vuonna 2021 virasto vastaanotti 14 366 kansalaisuushakemusta,
  • vuonna 2020 11 569 kpl.

Irakin kansalaiset olivat jälleen suurin hakijaryhmä Suomessa, kertoo Maahanmuuttovirasto: 2021: 2 240 ja 2020: 1 881. Irakilaiset nousivat tilastojen kärkeen Venäjän kansalaisten ohitse vuonna 2020.

  • Lähde: Maahanmuuttovirasto 25.01. 2022.

 

4 Comments

  1. Tupauuno
    26.1.2022 13:56

    Tuo hakemuksen nimi ”oleskelulupa”, kertoo jo hyvin paljon, mikä vuoksi Suomeen halutaan tulla. Halutaan tulla siis tänne oleskelemaan. Ja niinhän käytäntö on näyttänyt hakemuksen toteutuneen vihervasemmiston vankalla tuella. Taitaa kokoomuskin olleen aika tehokkaasti oleskelijoita tänne tuomassa.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      26.1.2022 15:01

      Meinaat että maleksimis-lupa? Muistan, että joskus kaupunkitalojen pihoilla oli lappuja ”asiaton oleskelu kielletty”. -Silloin ei kukaan kirjoittanut oleskelulupia.

      Vastaa
  2. pöh
    26.1.2022 15:57

    Esimerkiksi ravintolatyöntekijät on varmasti vain keino saada se oleskelulupa.
    Koronan varjolla Suomessa on ajettu ja ajetaan iso osa ravintolatyöntekijöistä työttömiksi.
    Maksavat jollekin pizzerian pitäjälle että tarjoaa ”työpaikkaa”..

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      26.1.2022 16:17

      Niinpä. Tässä on jokin epäsuhta, kun ravintelit on kiinni, ja työvoimaa pukkaa maailman äärestä ja laidasta.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top