Vuosipäivä: Hawk-harjoituskoneet lentäneet Suomessa 40 vuotta

Ensimmäinen Hawk-suihkuharjoituskone  saapui Suomeen 16.12. 1980, siis 4o vuotta sitten. Tällä konetyypillä on ollut siitä alkaen tärkeä rooli taistelulentäjiemme taktisessa lentokoulutuksessa.

Suomen Ilmavoimat oli siirtynyt suihkukauteen jo vuonna 1953, englantilaisten de Havilland Vampire -koneiden myötä, ja vuodesta 1958 alkaen hävittäjälentäjien koulutus tapahtui ranskalaisilla Fouga Magister-koneilla, joista osan -62 kpl- rakensi Valmet Suomessa. Fougat korvattiin Hawk Mk 51 -koneilla tasan neljäkymmentä vuotta sitten. Kuten Fougienkin kanssa, koneiden valmistusta siirrettiin Suomeen: Neljä ensimmäistä Hawkia rakennettiin Dunsfoldissa Isossa-Britanniassa,  loput 46 Valmetin tehtailla Kuoreveden Hallissa.

Kotimainen sotilaslentokoneiden valmistus oli aloitettu jo 1920-luvulla, Valtion Lentokonetehtaan toimesta, aluksi Suomenlinnan telakan rakennuksissa. Vuonna 1936 valmistus- ja korjaustoiminta siirtyi Tampereelle, jossa valmistui sekä Suomessa suunniteltuja sotakoneita, että myös lisenssillä valmistettuja, kuten Bristol Blenheimeja. Sotien jälkeen yrityksen nimeksi vaihtui Valtion Metalliteollisuus VMT, josta tuli Valmet. Nykyisin puhutaan Patria Aviationista. Vuonna 1967 kaikki Valmetin lentokonevalmistus, lukuunottamatta moottoreita, siirtyi Kuoreveden Halliin, jossa olikin lentokenttä valmiina. Suomessa on siis pitkä kokemus sotilaskoneiden valmistamisesta, ja tälle perustalle tukeutui myös Hawkien pääosan rakentaminen kotimaassa.

Ensimmäinen Hawk Mk 51, HW-302, saapui Dunsfoldista Poriin majuri Paavo Janhusen ja insinöörimajuri Keijo Kokon lentämänä 16. joulukuuta 1980. Hawk korvasi Fougan Ilmavoimien suihkuharjoituskoneena vaiheittain sitä mukaa, kun koneita valmistui Valmetin kokoonpanolinjalta.

Hawk-kalustoa täydennettiin vielä vuonna 2007 Sveitsistä ostetuilla 18:lla Mk 66 -version Hawkilla. Tänään Suomen ilmavoimien väreissä lentää 32 ajanmukaistettua Hawkia. Ilmeisen onnistuneeksi osoittanut hankinta siis. Hawkeilla on koulutettu Hornet-lentäjät, ja myös Hornetteja seuraavan HX-hankkeen myötä valittavaan konetyyppiin koulutettavat lentäjät aloittavat suihkulentoon perehtymisensä Hawkeissa aina 2030-luvun loppuun asti. Hawkista tulee siten Ilmavoimien pisimpään käytössä ollut konetyyppi, oltuaan palveluksessa kuudella vuosikymmenellä.

Mig-21– ja Draken -kaluston lentäjien suihkuharjoituskoneena toimineet Hawkit tulevat kokemaan muutoksia mm. ohjaamoihinsa, millä helpotetaan koulutettavien siirtymistä niihin koneisiin, jotka HX-hankkeessa tullaan valitsemaan. Koneiden ohjaamot muutetaan yhteensopiviksi Ilmavoimen ja Patrian kehittämän Live, Virtual & Constructive (LVC) -metodin kanssa, jossa simulaattorissa tapahtuva harjoittelu ja toiminta ilmassa muodostuvat samaksi koulutusympäristöksi, hyödyntäen tietokoneiden tuottamaa dataa.

Aie Hawk-harjoitushävittäjien hankinnasta aheutti aikoinaan kovan porun ja naamanvääntelyn, sekä taloudellisin että ”geopoliittisin” motiivein. Yli neljänkymmenen vuoden kustannustehokas palvelushistoria todistaa Hawkien hankintapäätökseen olleen yksi viisaimmista suomalaisen maanpuolustuksen historiassa.

 

4 Comments

  1. Reijo Urpilainen
    16.12.2020 07:44

    Ilmavoimien merkitystä ei osattu arvioida Suomessa itsenäistymisen jälkeen, kun 1920- luvulla valittiin puolustusdoktriinin suunta. Silloin päädyttiin käsitykseen, että Neuvostoliitto pyrkisi valtaamaan Helsingin alueen nopealla maihinnousulla sen jälkeen, kun olisi ottanut Suomenlahden merialueen hallintaansa. Puna-armeijan uuden laivastoaseman rakentaminen Suomenlahden toiselle puolelle, missä mm. sukelluveneneitä kehitettiin, oli tämän otaksunnan syynä. Kuviteltiin toisena hampaana olevan maihinnousu Laatokalla (mikä tavallaan myös toteutui) ja maasodan olevan vain tukitoimi Karjalan kannaksella, kun se kierrettäisiin kahden puolen vesitse.

    Niinpä alettiinkin vastatoimena rakentamaan kahta ajanmukaista ja Suomenlahden olosuhteisiin suurta panssarilaivaa. Kustannusarvio laskettiin Suomalaiseen tapaan päin mäntyä. Ensin alettiin ja sitten haukoteltiin, mistä rahat. No, maavoimilta tietenkin ja ilmavoimilta, varsinkin hävittäjiltä. Erityisesti kärsi tykistö, jonka ajateltiin selviävän vanhoilla sotasaaliskalustoilla ja varastoilla. Panssarivaunut myös sivuutettiin liki täysin. Muutama hengetön ja vailla aseistusta oleva vaunu saatiin malliksi, jotta voitiin esittää, mikä väline voisi olla kysymyksessä. Tosin vain kesäolosuhteissa, jos maa oli kuurassa, eivät rakkineet enää liikkuneet. Laivaston tueksi Suur-Suomen tekoon arveltiin tarvittavan keskimatkan varsin tehokkaita pommittajia. Ne onneksi saatiin tilattua ja tärkeiksi vielä tulivatkin aikanaan. Voidaan arvella, että vastatoimena puna-armeija, kun oli päässyt kärryille, mikä oli meininki, kehittikin maasotaan keskittyvän hyökkäyksen, kuten tiedetään karvaasti ja kantapään kautta. Aukkopaikkojen kautta risukossa mennään. Nykyään onkin sitten ilmavoimat mukana olleet tyydyttävästi.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      16.12.2020 11:29

      Hiukan olet ylikriittinen, mutta panssarilaivat olivat virhesijoitus, luulisin. Ne kuitenkin riittivät pelotteeksi, ettei strategisia maihinnousuja tapahtunut, paitsi yksi Laatokalla, jolloin ”Lunkka” eväsi ilmavoimien avun. Lunkka pilasi myös hävittäjät suosiessaan pommikoneita. Kaiken huipuksi Fokkereihin piti saadaa samat moottorit, kuin Blenheimeihin (miksei toisinpäin?), mikä heikensi hollantilaisten indonesialaisten heimosotureiden taivaalta pippuroimiseen tarkoitettujen melkein ajanmukaisten hävittäjien käyttökelpoisuutta. Kuitenkin pärjättiin ”malli-Cajanderilla” vähän joka aselajissa.

      Sukellusveneet olivat onnistunut hankinta, mutta rahaa ei riittänyt pst-tykkeihin. Saksa oli tarjonnut hankintakilpailussa Messershmitteille hävinnyttä Heinkelin hävittäjää, mutta ei ymmärretty ottaa. Venäjällä oltiin vielä tollompia, kun elettiin edellisen sodan taktisissa tilanteissa hävittäjien suhteen: Rata ja Tsaika olisivat olleet kova sana v.1914 Flanderissa, mutta syksyllä 39 Kannaksella ne olivat Fokkereiden evästä. Kaartotaistelujen koiratappelut olivat jääneet Rithofenin yms. urotekoina mytologiaan, mutta sankariaika ei tullut takaisin.

      Venäjän oli v.1939 maailmassa parhaiten sotaan varustautunut valtio, -olihan se aggressiivinen ja ideologia vaati maailmanvaltaa. Tehotonta hävittäjäkalustoa vaihdettiin kiiruulla: Mig-1 oli jo nykyaikaa, ja kiireestä kertoo sekin että sillä oli syrjäyttämänsä Rata/Tsaika -formaatin pyrstö. Seuraava Miggi järjestyksessä olikin maailman nopein sarjatuotantoon päässyt hävittäjä, ja olisi ollut valtti jos lentäjien koulutus ei olisi neukuissa ollut bulkkitasoa. Neukuissa mätti kaksi asiaa: Logistiikka ja koulutus. Luultiin että määrä korvaa laadun, mikä oli vulgaarisovellus Lenin-ukon dialektiikasta.

      Suunnitellessaan hyökkäystä Eurooppaan vuodeksi 1941 Stalin unohti 30-luvulla muutaman asian. 1. Että Saksa saattaa kehittyä Weimarin alennustilasta, 2. että hän on itse tuhonnut Venäjän luovan potentiaalin. Kolmanneksi vielä se, että Hitler ehti ensin. Tästä syystä pelastuimme koko Euroopan bolshevisoinnilta. Stalin ei ollut ottanut kaskuissaan huomioon, että Saksa saattaa voimistua, mutta kun päätös sodasta oli tehty jo 1931, käynnistettyä punakonetta ei voitu pysäyttää.

      Suomi torjui neukut kahdella asialla: 1. Tahdolla, 2. osaamisella. Nenosen faneerikortti-laskin, jonka avulla tykistö saattoi keskittää kaikki putket 2min iskuun yhteen kohteeseen, näytti Puna-armeijalle närhen munat 1944 Ihantalassa, ja siellä tehosi myös yllättäen metsäpeitteiseen maastoon soveltuvaksi osoittautunut Sturmi. Ruotalaiset vapaaehtoiset, jotka taistelivat aivan eri intensiteetillä kuin närpiöläiset, joille airo sopi käteen kivääriä paremmin, näkivät ja muistivat. Siksi Ruotsin raskas panssarivaunu, stridvagn-jotakin, oli suurennettu sturmi. Ilman tornia kuten esikuvansa. Ruotsi pärjäsikin hyvin kylmässä sodassa, jossa ei tarvinnut tapella. Laadukkaiden aseidensa vientikaupassa se ei menestynyt koska Olof Palme ja lässyn lässyn.

      2000-luvulla taistelukentälle ovat tulossa 1. dronet, 2. elektorinen häirintä yms. jossa ei olla enää tiedustelu-levellillä vaan tappamassa vihollisia. Molempiin Suomessa on osaamista ja valmista tuotantoresurssia. Sinne on mentävä!

      Suomea voi ja kannattaa puolustaa, ja se onnistuu parhaiten näillä eväillä:
      1. Tavjan nimityspolitiikan (mädät) hedelmät pois hallinnon kaikilta tasoilta.
      2. Horisontaalinen all-in-one organisointi, joka toimii jo rauhan aikana.
      3. Ei enää yhtään pasifistia ministeriksi.
      4. Suomessa olevien tieteellisten ja teknisten valmiuksien hyödyntäminen.

      Mulla on vielä yx hyvä: Suojeluskunnat takaisin, ja myös ei-sotilaallisiin tehtäviin.

      Vastaa
      1. Reijo Urpilainen
        16.12.2020 14:02

        Tämä maihinnousu Tuulokseen oli tosi surkea esitys suomalaisilta. Siihen uskoi vain Aunuksen ryhmän komentaja, joka rakennutti kiertotietä ko. kohteen kiertämikseksi. Se sitten säästi miehiä aikalailla. Tämä maihinnousuhan oli sotapelissä Frunzen sotilasakatemiassa käyty opetustyönä. Mitäpä siis pyörää uudelleen keksimään. Lisäksi tyhmä organisaatiouudistus sattui huonoon aikaan, kun Laatokan rannikkopuolustuksen komentokeskus yhdistettiin Suomenlahden komentokeskukseen Turkuun. Maavoimien tykistöryhmät oli jo siirretty pois alueelta ja Turusta ei saatu ajoissa mitään vastausta ja kranaattien säästöohjelman vuoksi paikallisilla komentajilla ei ollut oikeutta ampua kuin tiukasti rajattu tuliannos. (Vertaa Viipurin menetys).

        Tästä on minulla silminnäkijän kuvaus, kun reservipataljoona vietiin vastaiskuun maihinnousualueele käskynä heittää viholliset takaisin. Nämä olivat suurimmaltaosalta 18- vuotiaita parikuukautta alokaskoulutuksessa olleita poikasia, kuten kertojakin. Muutamia vanhan ikäluokan palvelukseen kutsuttuja reserviläisiä mukana. Laivatykistö ampui sulkutulta rajusti ja vanhat miehet kielsivät lähtemistä tapettaviksi. Tämä kertoja hyökkäsi, kun käskettiin, kunnes sirpale repi lonkan ja juoksu päättyi. Nuorukaiset saivat pakokauhun ja juoksivat tiehensä ja haavoittunut jäi. Eräs vanha konkari sitten kävi hakemassa kaverin pois, ettei jäänyt vangiksi. No, paljonhan sitä oli hölmöilyä, jonka rivimiehet joutuivat kuittaamaan.

        Vastaa
        1. Pekka Kemppainen
          16.12.2020 14:18

          Maihinnousujoukko oli nähty jo Laatokalla, mutta Lunkka ei antanut ilmatukea.

          Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top