YM:n kansliapäälikkö Pokka: Jäteala muutoksen edessä

Hannele Pokka kirjoittaa 4.9.2019 blogissaan jätealan olevan murroksen edessä.

Jäteala on jo pitkään ollut kiinnostava ja painoarvoltaan kasvava sektori. Lainsäädäntö on muuttunut ja tullut yksityiskohtaisemmaksi, sekä säätelyn piiri on laajentunut. Tällä hetkelläkin valmistellaan jätelainsäädännön uudistusta, jonka tarkoituksena on lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä viedä yhteiskuntaa kohti kiertotaloutta.

Muutostilanteissa ristiriidat edelleen turhan usein tahtovat korostua. Eduskunnan valiokunnissakin on totuttu siihen, että aina kun jätealaa koskevaa hallituksen esitystä käsitellään, mielipiteiden kirjo on laaja. Olisikohan aika puhaltaa yhteen hiileen?

Koko suhtautumisemme jätteeseen on muuttumassa. Jäte ei ole enää poisheitettävää materiaalia. Se voi olla jonkun toisen liiketoiminnan perusta, siis rahanarvoista tavaraa. Olemme aloittaneet matkamme kohti kiertotaloutta, jossa mikään ei mene hukkaan.

Viime aikoina on puhuttu kiitettävästi muoviroskasta. Sitä on niin paljon, että ennustetaan vuonna 2050 maailman merissä olevan enemmän muovia kuin kalaa. Meilläkin Suomessa valmistui vuosi sitten muovitiekartta toimista, joilla vältämme ja vähennämme muovin käyttöä sekä paremmin keräämme, kierrätämme ja käytämme uudestaan muovia. Suomessa on myös erinomaiset mahdollisuudet korvata muovi biopohjaisilla tuotteilla.

Tekstiilien kierrätystä tulee vauhdittaa. Rakennusten hiilijalanjälkeä ja rakennusjätteiden kierrätystä selvitetään meillä ympäristöministeriössä alan kanssa yhteistyössä.

Kunnallisilla jätehuoltoyhtiöillä on erittäin suuri rooli yhdyskuntajätteen kierrätyksen kasvattamisessa. Yhdyskuntajätteen kierrätyksen tulisi seuraavien 10 vuoden aikana nousta asteittain aina 65 %:iin, eli nousua nykyiseen kierrätysasteeseen verrattuna pitäisi saada lähes 25 prosenttiyksikköä. Tällaisten muutosten saamiseksi kierrätysasteessa tarvitaan uudenlaista toimintaa. Kuntien jätelaitoksilla on tässä avainrooli linkkinä asukkaiden ja jätehuollon välillä.

Olemme nyt jätehuollon suuren muutoksen edessä. Mikään toimija yksin ei voi vaikuttaa näin suureen muutokseen, tarvitaan koko alan hyvää yhteistyötä.

Ympäristöministeriö on myös tiedottanut tänään aiheeseen liittyen asiasta.

Työryhmä: Jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä lisättävä merkittävästi

Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa biojätteen ja pakkausjätteiden (muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset) erilliskeräyksen laajentamista kaikissa taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempiin kiinteistöihin. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin. Erilliskeräys tulisi järjestää vastaavasti myös liike- ja yrityskiinteistöissä.
Asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen (yhdyskuntajätteen) kierrätystavoitteet nousevat tulevina vuosina merkittävästi. Vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulee olla 55 prosenttia eli 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017. Tämän jälkeen tavoitteet nousevat viiden vuoden välein, ja vuonna 2035 kierrätysasteen tulee olla 65 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuollon nykykäytäntöihin: on lisättävä lajitteluaktiivisuutta, laajennettava erilliskeräystä ja investoitava kierrätyslaitoksiin.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste ja tavoitteet_556.gif

Selkeä kuljetusjärjestelmä tarpeen erilliskeräysvaatimusten tiukentuessa

Euroopan komissio on suositellut* Suomelle nykyisten jätehuollon järjestämisvastuiden selkeyttämistä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä ehdottaakin kunnan vastuulle kuuluvan jätteenkuljetuksen selkeyttämistä siten, että kunta järjestäisi kiinteän jätteen** kuljetuksen keskitetysti. Nykyinen jätekuljetuksen kaksoisjärjestelmä on antanut kunnalle mahdollisuuden tietyin edellytyksin päättää, että jokainen kiinteistön haltija tilaa itse jätteen kuljetuksen.

Kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin myös saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksissa. Kiinteistön haltija järjestäisi saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksen, ja kunta huolehtisi jätteen vastaanotosta ja käsittelystä sekä toiminnan seurannasta ja valvonnasta. Poikkeustapauksissa ympäristö- ja terveyssyistä kunnan tulisi kuitenkin järjestää saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus.

Kuljetusjärjestelmän selkeyttäminen antaisi kunnille selvästi paremmat mahdollisuudet järjestää laajentuva erilliskeräys kustannustehokkaasti ja vähentää kuljetusten ympäristöhaittoja. Kunnalla olisi mahdollisuus ottaa kattavasti käyttöön lajitteluun kannustavia jätemaksuja ja hyödyntää ympäristöä säästäviä jätteenkeräyskeinoja, kuten monilokero-, yhteis- tai korttelikeräyksiä. Kuljetusjärjestelmää koskevassa ehdotuksessaan työryhmä ei ollut yksimielinen.

Ympäristöministeriö 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top