YT-neuvotteluja 150:ssa kunnassa, JHL vaatii kuntien lomautukset jäihin

Kuntien heikentynyt taloustilanne on aiheuttanut yt-neuvottelujen tsunamin 150:een kuntaan tai kuntayhtymään, kertoo Julkisten ja hyvinvointialoken liitto JHL. Tämä tapahtuu juuri nyt, kun palvelujen tarve on suurimmillaan, ja terveysalaan kohdistuu vaativin haaste vuosikymmeniin.

JHL pitää julkissektorin lomautuksia lyhytnäköisenä toimintana, josta koituu arvaamattomia haittoja. Maaliskuussa lomautusten ja palkanmaksujen keskeytysten piirissä oli jo noin 29 400 ihmistä. Huhtikuun lopulla määrä on kasvanut 37 500:een. Koronalomautukset ovat jollakin tavalla olleet esillä 80%:lla kuntatyönantajista, joten luvut tulevat tuostakin vielä rumentumaan.

On sanomatta selvää, että henkilöstön lomauttaminen – vaikka vain määräaikainen – keskellä koronaviruskriisiä on epäinhimillistä. Tämän lisäksi se on myös kunnan itsensä kannalta lyhytnäköistä, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

JHL:n tiedote tänään käyttää sanontaa lomautuspommi. Se tulee leviämään meidän kaikkien silmille koronatoimenpiteisiin käytettävissä olevan henkilöstön supistuessa, ja kuntien saama lyhytaikainen kustannussäästö katoaa helposti niihin kumulatiivisiin vaikutuksiin, joita on odotettavissa työntekijöiden vähenemisen seurauksena.

Palkkarahat on kuitenkin tämän vuoden osalta jo budjetoitu, ja kunta on korona-haittojen suhteen erilaisessa asemassa, kuin esm. maksavien asiakkaiden katoamisesta kärsivä yksityinen yritys. Yrityksille on muuten olemassa paljonkin keskustelua ja kritiikkiä herättäneitä tukiohjelmia. Mistähän kunnille saataisiin sellainen? Eihän nettifirma tai huutokauppias voi olla koronakriisissä tärkeämpi kuin terveystyönteijä.

JHL muistutti jo koronakriisin alkuvaiheessa, että jokaisen kunnan tulee koronatilanteessa huolehtia henkilöstön riittävyydestä sairaanhoidon lisäksi myös päiväkodeissa, kouluissa, ja vesi- ja jätehuollossa. ”Lomautuksia on turha perustella sillä, ettei sairaanhoitopiireissä piisaisi töitä. Koronan ohella ihmisillä on samat hoitotarpeet kuin ennenkin”, painottaa Päivi Niemi-Laine.

Koronapotilaiden vaatimaa kapasiteettia on otettu myös siirtämällä ei-kiireellisiä hoitoja lähitulevaisuudessa tehtäviksi. Koronakriisin jälkeen on siis odotettavissa ylimääräinen toimenpideruuhka, (elleivät päättäjät sitten toivo luonnollisen poistuman ratkaisevan tätäkin ongelmaa? Extran lisäys).

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n noin 200 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Heidän alojaan ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. JHL:n jäsenet työskentelevät kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top